Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Helsingin kaupungin hallintosääntöä muutetaan 1.1.2027 lukien liitteen 1 mukaisesti. Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että liitteen 2 mukainen hallintosääntömuutos astuu voimaan 1.6.2027 lukien.

Liitteen 1 mukaiset muutokset

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan a alakohdan kumoaminen

Voimassa olevan hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan a alakohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää muun kuin vaikutukseltaan merkittävän asemakaavan hyväksymisestä, milloin laaditaan asemakaava maanalaisten tilojen rakentamiseksi katualueella tai muulla yleisellä alueella, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty.

Mikäli alue on asemakaavassa osoitettu kaduksi tai muuksi yleiseksi alueeksi, on sellaisen alueen maanalaisen tilan käyttötarkoitus myös katu tai muu yleinen alue. Yleisen alueen maanalaisen tilan käyttötarkoituksen muuttaminen muuhun tarkoituksen tapahtuu asemakaavamuutoksella. Kohdassa 3 on kyse ensimmäisen asemakaavan laatimisesta alueelle. Nyt puheena olevien tilojen osalta ei ole tarpeen kirjata omaa toimivaltakohtaa hallintosääntöön, koska hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan f kohta soveltuu nyt puheena oleviin tapauksiin.

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin uuden 11a kohdan lisääminen

Tieliikennelain (729/2018) 71 §:n mukaan liikenteenohjauslaitteen asettaa kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta. Kadun liikennejärjestelyperiaatteista päätetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan katusuunnitelmassa. Voimassa olevan hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, lautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia. Kadun liikennejärjestelyperiaatteista päätetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan katusuunnitelmassa.

Katu- ja muulle yleiselle liikenteelle tarkoitetun alueen liikennejärjestelyissä tarvitsee toisinaan tehdä muutoksia, jotka eivät edellytä katusuunnitelman muuttamista. Hallintosäännön 16 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, katu- ja muulle yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella merkitykseltään vähäisistä yksittäisistä liikennejärjestelyistä. Sellaisille vaikutukseltaan vähäistä merkittävimmille yksittäisille liikenteenohjausjärjestelyille katu- ja muulla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella, jotka eivät edellytä katusuunnitelman muuttamista, on myös ajoittain tarvetta. Tämän johdosta ehdotetaan, että hallintosääntöön lisätään toimivalta lautakunnalle asettaa liikenteenohjauslaitteita näissä tapauksissa.

Lautakunnan tässä tarkoitettu toimivalta ei koske tieliikennelain mukaista tien tilapäistä sulkemista tai liikenteenohjaajan määräämistä tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn, tutkimuksen tai pitkäkestoisen liikennehäiriön vuoksi. Mainituista liikenteenohjausjärjestelyistä päättäminen ja niitä koskevan päätösvallan siirtäminen viranhaltijalle on hallintosäännön 16 luvun 8 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan toimialan asiakkuusjohtajan toimivallassa.

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 15a kohdan b alakohdan kumoaminen

Koska hallintosääntöä ehdotetaan muutettavaksi 16 luvun 1 §:n 2 momentin 15b kohdan b alakohdan osalta, niin maankäyttö- ja rakennuslain säännös ei enää sovellu alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin. Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 15a kohdan b alakohta voidaan näin ollen kumota.

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 15b kohdan b alakohdan muuttaminen

Alueidenkäyttölain (132/1999) 72 §:n mukaan ranta-alueelle rakennettaessa alueella tulee olla voimassa asemakaava tai rakentamista ohjaava oikeusvaikutteinen yleiskaava. Jos ranta-alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, rannalle rakentaminen edellyttää poikkeamista lain 72 §:stä eli suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Lähtökohtaisesti merkittävänä hankkeena voitaisiin pitää täysin uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle.

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 15b kohdan b alakohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan lautakunta päättää rakentamislain (751/2023) 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, jos poikkeaminen suunnittelutarpeesta on merkittävä. Tarkoituksena on kuitenkin ollut, että lautakunta päättää poikkeamisesta suunnittelutarpeesta ranta-alueella, jos hanke on kokonsa ja käyttötarkoituksensa perusteella merkittävä.

Vastaavaa muutosta ehdotetaan myös maankäyttöjohtajan toimivaltaan hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b kohdan b alakohtaan.

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21a kohdan muuttaminen ja 21b kohdan kumoaminen

Alueidenkäyttölain (entinen maankäyttö- ja rakennuslaki) 65 §:n 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Rakentamislain 19 §:n 2 momentissa on vastaava säännös rakennusjärjestysehdotuksen osalta. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan lautakunta päättää kannanoton ilmoittamisesta. Voimassa olevan hallintosäännön kirjausta ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan pykälien tarkoitusta, eli hallintosääntöön kirjataan lautakunnalle toimivalta antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyihin mielipiteisiin. 21a kohtaan tehtävän tarkennuksen myötä 21b kohta voidaan kumota.

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan muuttaminen ja uuden 18 kohdan lisääminen

16 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdan muuttaminen

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa määrätään kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston toimivallasta. Vaaratiedotteesta annettua lakia (466/2012) on muutettu vuonna 2025 siten, että kunnan terveydensuojeluviranomainen on lisätty toimivaltaiseksi viranomaiseksi lain 3 §:ään. Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on siten toimivalta antaa tarvittaessa lain tarkoittama vaaratiedote. Lainsäädäntömuutoksen johdosta hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa lueteltuihin säädöksiin ehdotetaan lisättävän laki vaaratiedotteesta.

16 luvun 2 §:n 2 momentin uuden 18 kohdan lisääminen

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momenttiin ehdotettu uusi 18 kohta määräisi kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle toimivallan päättää lupa- ja valvontamaksusta ympäristö- ja lupajaoston päätöstoimivallassa olevissa rakentamislain mukaisissa lupa- ja valvonta-asioissa.

Rakentamislain 79 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun. Jos toimenpide jää kokonaan tai osittain suorittamatta, maksu on hakemuksesta perusteettomilta osin palautettava. Jos tarkastus- tai valvontatehtävät johtuvat luvattomasta tai luvan vastaisesta rakentamisesta taikka siitä, että luvanhakija tai toimintaan velvollinen on laiminlyönyt hänelle kuuluvan tehtävän, voidaan periä suoritetuista toimista kunnalle aiheutuneet kulut.

Rakentamislain 178 §:n mukaan lupamaksua ja valvontamaksua koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan, mitä lupapäätöksen muutoksenhausta säädetään.

Voimassa olevan hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan ympäristö- ja lupajaosto päättää rakennusvalvonnan taksasta. Yksittäisen päätöksen lupa- tai valvontamaksusta päätetään taksan perusteella päätöskohtaisesti. Tähän saakka päätöstoimivalta yksittäisen asian maksusta on ollut rakennusvalvontapäälliköllä tai viranhaltijalla, jolle rakennusvalvontapäällikkö on delegoinut toimivaltaa päättää yksittäisestä maksusta. Koska ympäristö- ja lupajaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää useista rakentamislain mukaisista luvista ja muista maksullisista toimenpiteistä, on erityisesti mahdollisen muutoksenhaun käsittelyn kannalta perusteltua, että toimivalta päättää yksittäisestä maksusta on samalla päättäjällä. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että lupa- ja valvontamaksusta päättäminen jaetaan hallintosäännön 16 luvussa ympäristö- ja lupajaoston sekä rakennusvalvontapäällikön välillä vastaavalla tavalla kuin lupa- ja valvontatoimivalta on jaettu.

Vastaavaa muutosta ehdotetaan rakennusvalvontapäällikön toimivaltaa koskevaan hallintosäännön 16 luvun 9 §:n 2 momentin 12 kohtaan.

Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3a kohdan muuttaminen, 3a kohdan b alakohdan kumoaminen ja 3a kohdan c alakohdan muuttaminen

16 luvun 5 §:n 1 momentin 3a kohdan muuttaminen

Kohtaa ehdotetaan tarkistettavan siten, että rakennusvalvontaa johtava viranhaltija muutetaan rakennusvalvontapäälliköksi. Nimike on syytä muuttaa yhdenmukaisuuden ja selkeyden varmistamiseksi.

16 luvun 5 §:n 1 momentin 3a kohdan b alakohdan kumoaminen

Koska hallintosääntöä ehdotetaan muutettavaksi 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b kohdan b alakohdan osalta, niin maankäyttö- ja rakennuslain säännös ei enää sovellu alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin. Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3a kohdan b alakohta voidaan näin ollen kumota.

16 luvun 5 §:n 1 momentin 3a kohdan c alakohdan muuttaminen

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa on määrätty ympäristö- ja lupajaostolle toimivalta päättää oikeuden myöntämisestä poiketa rakentamislain 59 §:n nojalla vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Jos poikkeamishakemuksessa on haettu useita poikkeamisia, niin toimivalta on maankäyttöjohtajalla. Samassa hakemuksessa voi olla myös ympäristö- ja lupajaoston toimivaltaan kuuluvia poikkeamisia, josta syystä on välttämätöntä lisätä esitetty lause maankäyttöjohtajan toimivaltaan. Oikeuskäytännön mukaan hankkeessa, jossa on jo annettu poikkeamislupa, ei saa enää rakennusluvan yhteydessä myöntää vähäisiä poikkeamisia, vaan kaikki poikkeamiset tulee myöntää samassa päätöksessä.

Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b kohdan, 3b kohdan b alakohdan sekä 3b kohdan c alakohdan muuttaminen

16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b kohdan muuttaminen

Kohtaa ehdotetaan tarkistettavan siten, että rakennusvalvontaa johtava viranhaltija muutetaan rakennusvalvontapäälliköksi. Nimike on syytä muuttaa yhdenmukaisuuden ja selkeyden varmistamiseksi.

16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b kohdan b alakohdan muuttaminen

Alueidenkäyttölain (132/1999) 72 §:n mukaan ranta-alueelle rakennettaessa alueella tulee olla voimassa asemakaava tai rakentamista ohjaava oikeusvaikutteinen yleiskaava. Jos ranta-alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, rannalle rakentaminen edellyttää poikkeamista lain 72 §:stä eli suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Lähtökohtaisesti merkittävänä hankkeena voitaisiin pitää täysin uuden rakennuksen rakentamista ranta-alueelle.

Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b kohdan b alakohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan maankäyttöjohtaja päättää poikkeamisesta suunnittelutarpeesta ranta-alueella, jos poikkeaminen ei ole merkittävä. Tarkoituksena on kuitenkin ollut, että maankäyttöjohtaja päättää poikkeamisesta suunnittelutarpeesta ranta-alueella, jos hanke ei ole kokonsa ja käyttötarkoituksensa perusteella merkittävä.

Vastaavaa muutosta ehdotetaan myös lautakunnan toimivaltaan hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 15b kohdan b alakohtaan.

16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b kohdan c alakohdan muuttaminen

Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momentin 11 kohdassa on määrätty ympäristö- ja lupajaostolle toimivalta päättää oikeuden myöntämisestä poiketa rakentamislain 59 §:n nojalla vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Jos poikkeamishakemuksessa on haettu useita poikkeamisia, niin toimivalta on maankäyttöjohtajalla. Samassa hakemuksessa voi olla myös ympäristö- ja lupajaoston toimivaltaan kuuluvia poikkeamisia, josta syystä on välttämätöntä lisätä esitetty lause maankäyttöjohtajan toimivaltaan. Oikeuskäytännön mukaan hankkeessa, jossa on jo annettu poikkeamislupa, ei saa enää rakennusluvan yhteydessä myöntää vähäisiä poikkeamisia, vaan kaikki poikkeamiset tulee myöntää samassa päätöksessä.

Hallintosäännön 16 luvun 9 §:n 2 momentin 12 kohdan muuttaminen

Rakentamislain 79 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun. Jos toimenpide jää kokonaan tai osittain suorittamatta, maksu on hakemuksesta perusteettomilta osin palautettava. Jos tarkastus- tai valvontatehtävät johtuvat luvattomasta tai luvan vastaisesta rakentamisesta taikka siitä, että luvanhakija tai toimintaan velvollinen on laiminlyönyt hänelle kuuluvan tehtävän, voidaan periä suoritetuista toimista kunnalle aiheutuneet kulut.

Rakentamislain 178 §:n mukaan lupamaksua ja valvontamaksua koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan, mitä lupapäätöksen muutoksenhausta säädetään.

Voimassa olevan hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan ympäristö- ja lupajaosto päättää rakennusvalvonnan taksasta. Yksittäisen päätöksen lupa- tai valvontamaksusta päätetään taksan perusteella päätöskohtaisesti. Tähän saakka päätöstoimivalta yksittäisen asian maksusta on ollut rakennusvalvontapäälliköllä tai viranhaltijalla, jolle rakennusvalvontapäällikkö on delegoinut toimivaltaa päättää yksittäisestä maksusta. Koska ympäristö- ja lupajaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää useista rakentamislain mukaisista luvista ja muista maksullisista toimenpiteistä, on erityisesti mahdollisen muutoksenhaun käsittelyn kannalta perusteltua, että toimivalta päättää yksittäisestä maksusta on samalla päättäjällä. Näin ollen on tarkoituksenmukaista, että lupa- ja valvontamaksusta päättäminen jaetaan hallintosäännön 16 luvussa ympäristö- ja lupajaoston sekä rakennusvalvontapäällikön välillä vastaavalla tavalla kuin lupa- ja valvontatoimivalta on jaettu.

Vastaavaa muutosta ehdotetaan ympäristö- ja lupajaoston toimivaltaan lisäämällä hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 2 momenttiin uusi 18 kohta.

Hallintosäännön 16 luvun 9 §:n uuden 3 momentin lisääminen

1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain (751/2023) 103 §:n mukaan rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa on oltava rakennusalan tutkinnon suorittanut rakennustarkastaja, jonka on ylläpidettävä osaamistaan rakennusvalvontatehtävien hoitoon vaikuttavista säännöksistä ja määräyksistä sekä rakentamisen teknisistä ratkaisuista. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen rakennustarkastaja. Kunta voi myös antaa rakennusvalvontatehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Rakennustarkastajalla on oltava tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto. Lisäksi hänellä on oltava kokemusta rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä.

Rakentamislain lisäksi rakennustarkastajalle on annettu tehtäviä myös valmiuslaissa (1552/2011), jonka kokonaisuudistus on parhaillaan käynnissä.

Ennen rakentamislakia rakennustarkastajasta säädettiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 21 §:ssä. Helsingissä rakennustarkastajasta on määrätty aiemmin maankäyttö- ja rakennuslain nojalla rakennuslautakunnan tekemällä päätöksellä 9.12.2014 § 406. Rakennuslautakunta määräsi, että päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainittujen rakennusvalvontaviraston vakanssien kulloisetkin viranhaltijat kukin osaltaan huolehtivat maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä rakennustarkastajalle säädetyistä tehtävistä. Rakennuslautakunnan päätöksen liiteluettelossa on lueteltu yhteensä 71:n tuolloisen rakennusvalvontaviraston vakanssin vakanssinumerot, nimikkeet ja vakanssien tuolloisten haltijoiden nimet. Rakennusvalvontavirastoa ei ole ollut enää 1.6.2017 voimaan tulleen Helsingin kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeen olemassa. Valtaosa rakennusvalvontaviraston vakansseista siirrettiin 1.6.2027 alkaen kaupunkiympäristön toimialan rakennusvalvontapalveluihin.

Rakennuslautakunnan päätös koskee vain maankäyttö- ja rakennuslakia, joten on tarpeen määrätä uudella päätöksellä rakentamislain mukaisista rakennustarkastajan tehtävien huolehtimisesta. Rakennuslautakunnan toimivalta rakennustarkastajasta päättämiseen perustui silloiseen rakennusvalvonnan johtosääntöön. Rakentamislain mukaisesta rakennustarkastajasta on perusteltua määrätä Helsingin kaupungin hallintosäännössä, sillä erillisiä johtosääntöjä ei enää ole, eikä kaupunkiympäristön toimialan toimintasääntö sisällä valtuuksia määrätä rakennustarkastajasta.

Rakennustarkastajan tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista määrätä suoraan hallintosäännössä useille henkilöille. Koska rakentamislain 103 §:ssä edellytetään, että rakennustarkastaja hoitaa rakennusvalvontatehtäviä, on perusteltua, että rakennustarkastajana toimii ensisijaisesti rakennusvalvonnan johtava viranhaltija. Rakennusvalvontapäällikön toimivallasta määrätään hallintosäännön 16 luvun 9 §:ssä, johon on tarkoituksenmukaista lisätä myös määräys rakennustarkastajana toimimisesta. Jotta rakennustarkastajan tehtäviä voidaan hoitaa kulloisessakin tilanteessa tarkoituksenmukaisesti, rakennusvalvontapäälliköllä on tarpeellista olla myös mahdollisuus siirtää rakennustarkastajalle kuuluvia tehtäviä ja toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

Hallintosäännön 16 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdan kumoaminen

Kaupungineläinlääkärien toimivallasta määrääminen hallintosäännön tasolla on perustunut aiemmin voimassa olleeseen eläinlääkintähuoltolakiin (765/2009). Sen 16 §:n 1 momentin mukaan eläinlääkintähuoltolain mukaisten tehtävien hoitamista varten kunnassa on oltava tarpeellinen määrä kunnaneläinlääkärin virkoja. Virka voi olla useamman kunnan tai kuntayhtymän taikka kunnan ja kuntayhtymän yhteinen. Jos kunnassa on useampi kuin yksi kunnaneläinlääkärin virka, kunnan on määrättävä kunnaneläinlääkäreiden keskinäisestä tehtäväjaosta. Eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) uudistettiin kokonaisuudessaan, ja tässä yhteydessä maininta siitä, että kunnan tulee määrätä kunnaneläinlääkärien keskinäisestä tehtävänjaosta, poistettiin, koska säännökselle ei nähty enää tarvetta (HE 83/2022, s. 46). Laki on tullut voimaan 1.1.2026. Näin ollen asiaa koskeva hallintosäännön määräys voidaan kumota.

Liitteen 2 mukaiset muutokset

Hallintosäännön 16 luvun 8 §:n 2 momentin 14 kohdan muuttaminen

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) vuokra-asuntojen asukasvalinnat ovat tällä hetkellä kaupunkiympäristön toimialan vastuulla. Uuden toimintamallin mukaan tavanomaiset Hekan asukasvalinnat siirtyvät Hekan vastuulle 1.6.2027 alkaen. Kaupunkiympäristön toimialalle jää erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden asukasvalinnat sekä asukasvalintojen viranomaisvalvontaan liittyvät tehtävät.

Samalla määräystä ehdotetaan päivitettäväksi kaupungin vuokra-asuntojen osoittamisen osalta. Kaupungin vuokra-asuntoja osoitetaan toimialojen lisäksi myös muiden yhteiskunnallisten toimijoiden käyttöön esimerkiksi erityisryhmien asumisen järjestämiseksi. Yhteistyötä tehdään sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, muiden viranomaisten sekä muun muassa sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Muutoksella toimivaltamääräys saatetaan vastaamaan käytännön toimintaa ja käytettyä käsitteistöä.

Muutos tukee asukasvalintaprosessien tarkoituksenmukaista järjestämistä, selkeyttää vastuunjakoa kaupungin ja Hekan välillä sekä varmistaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden asumisratkaisut viranomaisyhteistyönä.

Käsittely sääntötyöryhmässä

Kaupunkiympäristön toimialalla valmistellut ehdotukset hallintosäännön muuttamiseksi on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmän kokouksissa 31.8.2026 ja 14.9.2026.

Toimivalta

Hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla kaupunkiympäristölautakunta voi tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Kuntalain (410/2025) 14 §:n mukaan kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hallintosäännöstä.

This decision was published on 05.10.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §