Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon ja 24 muun valtuutetun lastensuojelunuorten opiskelun tukemista koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

Lausunnosta yleisesti

”Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki turvaa lastensuojelulain piirissä oleville nuorille mahdollisuuden hakeutua opintoihin ilman velkaantumista. Aloite kohdistuu erityisesti jälkihuollon asiakkaisiin. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta jakaa huolen muutosten vaikutuksesta sekä jälkihuollon että aikuistumisen tuen asiakkaiden velkaantumisen ja mahdollisen koulutuksellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen. Tilanne on haasteellinen, sillä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala ei pysty nykyisessä rahoitustilanteessa kompensoimaan systemaattisesti asiakkaiden taloudellisesta menetystä täydentävällä ja ehkäisevällä toimeentulotuella tai jälkihuollon taloudellisena tukena ja siten ehkäisemään jälkihuollon asiakkaiden velkaantumista. Sama tilanne koskee myös alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneita aikuistumisen tuen asiakkaita, joihin sovelletaan hallintolain (434/2003) 6 §:n mukaisen yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti samoja periaatteita kuin lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden kohdalla. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on pyrkinyt vaikuttamaan Kelan linjaukseen ja vaikuttamistyötä on kohdennettu sosiaali- ja terveysministeriöön.

Muutoksen tausta ja tilannekuva

Kela muutti helmikuussa 2026 perustoimeentulotuen linjaustaan 1.2.2026 voimaan tulleen toimeentulotukilain muutoksen vuoksi. Uudessa linjauksessaan Kela ohjaa asiakkaita, mukaan lukien myös jälkihuollon asiakkaat sekä alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneet aikuistumisen tuen asiakkaat, hakemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia. Lakimuutoksen ja Kelan uuden linjauksen myötä aikaisemmin perustoimeentulotukipäätöksissä huomioitu lastensuojelulain (417/2007) mukainen subjektiivinen oikeus taloudelliseen turvaan ja asumiseen ei siten suojaa hyvin haavoittuvassa asemassa olevia jälkihuollon tai aikuistumisen tuen asiakkaita, vaan myös heiltä edellytetään opintolainan hakemista ja nostamista ennen kuin he voivat hakea perustoimeentulotukea.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan näkemyksen mukaan Kela ei informoinut muutoksesta jälkihuollon ja aikuistumisen tuen asiakkaita sekä hyvinvointialueita riittävästi ja muutos ei ole ollut oikeudenmukainen jälkihuollon ja aikuistumisen tuen opiskelevia asiakkaita kohtaan. Erityisesti uudet 18 vuotta täyttäneet asiakkaat eivät päässeet Kelan siirtymäajan piiriin, eivätkä he siten ehtineet varautua tilanteeseen päästyään opiskelemaan.

Kelan tekemään linjaukseen tulisi vaikuttaa kansallisella tasolla. Kela tulkitsee, että sillä ei ole toimeentulotukilain muutosten myötä mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan ensisijaisten etuuksien edellyttämisen osalta, minkä vuoksi Kela on alkanut edellyttää myös jälkihuollon ja aikuistumisen tuen asiakkailta opintolainan nostamista.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on elokuussa 2026 lähettänyt sosiaali- ja terveysministeriöön kirjelmän koskien Kelan linjauksen muuttamista. Kirjelmässä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala vetoaa sosiaali- ja terveysministeriöön, jotta Kelan helmikuussa 2026 käyttöön ottama linjaus arvioidaan uudelleen, ja että jälkihuollossa olevia nuoria ja jälkihuollon nuoriin rinnastettavia aikuistumisen tuen asiakkaita ei velvoiteta rahoittamaan opintojaan opintolainalla toimeentulotuen saamisen ehtona. Vetoomuksen takana ovat Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi sekä Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueet.

Kelan toimeentulotuen muutosten myötä pohdittaessa erilaisia ratkaisumahdollisuuksia, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on linjannut täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen osalta seuraavaa:

Opintojen etenemistä ja niihin kiinnittymistä seurataan jälkihuollon ja aikuistumisen tuen asiakkaiden kanssa. Sosiaalialan ammattilaiset arvioivat aina yksilöllisesti asiakkaan kokonaistilannetta ja voivat tarvittaessa käyttää yksilö- ja tilannekohtaista harkintaa täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä.

Mahdollisten itsenäistymisvarojen osittaisesta suuntaamisesta opiskelun aikaisiin kuluihin voidaan nuoren toiveesta neuvotella. Itsenäistymisvarojen käyttö opintojen tukemiseen perustuu vapaaehtoisuuteen ja nuoren suostumukseen. Sosiaalityöntekijä kuulee nuorta määritellessään mihin itsenäistymisvaroja käytetään. Jälkihuoltonuoret ovat erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi tutkintoon valmistavissa opinnoissa olevilla toimeentulo ei ole turvattu Kelan etuuksilla. Nuorten kanssa selvitetään aina tilannekohtaisesti mihin etuuksiin he ovat oikeutettuja ja miten nuorten toimeentulo voidaan turvata. Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että sosiaalihuollon asiakkuudessa on myös paljon muita nuoria, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa ja haavoittuvassa asemassa, mutta eivät ole jälkihuollon tai aikuistumisen tuen piirissä, vaikka tarvitsisivat vastaavanlaista tukea sekä joustoja.

Kustannusarvio

Jos jälkihuollon asiakkailta ei edellytettäisi millään opintoasteella opintolainan nostamista ja sitä kompensoitaisiin täydentävällä tai ehkäisevällä toimeentulotuella, lisäkustannus olisi vuonna 2027 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle noin 3,3 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on laskettu tämän hetken 359 opiskelevan jälkihuollon nuoren mukaan, joilla on Kelan edellyttämä opintolainan nostovelvoite. Jos vain korkea-asteella opiskelevilta edellytettäisiin opintolainan nostamista, lisäkustannus olisi jälkihuollon asiakkaiden osalta vuonna 2027 noin 2,9 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on laskettu 315 jälkihuollon opiskelevan nuoren mukaan, joilla on Kelan edellyttämä opintolainan nostovelvoite. Aikuistumisen tuen asiakkaista viidellä on opintolainan nostovelvoite. Mikäli heiltä ei edellytettäisi opintolainan nostamista, lisäkustannukset olisivat vuonna 2027 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle noin 46 000 euroa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla ei ole nykyisessä rahoitustilanteessaan osoitettavissa kustannusarvion mukaisia lisämäärärahoja täydentävään tai ehkäisevään toimeentulotukeen, jolla kompensoitaisiin nostamatta jääviä opintolainoja. Valtio ei ole myöskään osoittanut lisämäärärahoja Helsingille tai hyvinvointialueille.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Koulutuksen merkitys elintasoon, terveyteen ja hyvinvointiin on tutkitun tiedon mukaan selkeä. Velvoite opintolainan nostamiselle todennäköisesti vähentää jälkihuollon ja aikuistumisen tuen asiakkaiden koulutukseen hakeutumista ja se voi edelleen heikentää heidän kiinnittymistään opintoihin ja opintojen loppuun saattamista. Toimeentulotukilain muutoksella tulee todennäköisesti olemaan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin, joilta puuttuu riittävät tukiverkostot. Lisäksi koulutukseen hakeutuvat jälkihuollon ja aikuistumisen tuen asiakkaat velkaantuvat, mikä lisää heidän taloudellista turvattomuuttaan.”

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon ja 24 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien lastensuojelunuorten opiskelun tukemista. Aloitteessa esitetään, että Helsinki turvaa lastensuojelulain piirissä oleville nuorille mahdollisuuden hakeutua opintoihin ilman velkaantumista.

Lausuntoa on pyydetty 25.9.2026 mennessä.