Hankinta, tutkimus- ja kuntoutusjakso erityistilanteessa, Rinnekodit Tyyni

HEL 2023-013897
Talousasiat, verotus ja omaisuuden hallinta
Asialla on uudempia käsittelyjä
Päättäjän muut päätökset
§ 73
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Tutkimus- ja kuntoutusjakson suorahankinta erityistilanteessa, Rinnekodit Tyyni

Ostopalvelupäällikkö

Päätös

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vammaistyön ostopalvelupäällikkö päätti hankintalain 110 §:n perusteella hankkia tutkimus- ja kuntoutusjakson suorahankintana yksittäisessä tapauksessa Rinnekodit Tyyni yksiköstä.

Suorahankinan perusteella tehtävä asiakaskohtainen hankintasopimus tehdään määräajaksi ajalle 06.09.2023 – 31.10.2023.

Hankinnan hankintalain mukaisesti laskettu arvonlisäveroton ennakoitu kokonaisarvo on 92 000 euroa. Helsingin kaupunki (jatkossa tilaaja) ei sitoudu tiettyyn vähimmäismäärään vaan hankkii palvelua tarpeensa mukaisesti.

Päätöksen perustelut

Hankintalain (1397/2016) 110 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan yksittäisissä sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Hankinnan kohteena on tutkimus- ja kuntoutusjakso vammaiselle asiakkaalle. Kyseessä on tilaajan lakisääteisen järjestämisvastuun piiriin kuuluva sosiaalipalvelu. Asiakkaan palvelutarve on todettu vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987, vammaispalvelulaki) 3 a §:n ja sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:ään ja perustuvassa palvelutarpeen arviossa ja/tai palvelusuunnitelmassa. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, asiakaslaki) 8 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Sosiaalihuoltolain 4 §:n mukaan asiakkaan etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimintatavat ja ratkaisut parhaiten turvaavat mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan.

Asiakaskohtaisen suorahankinnan perusteena on asiakkaan palvelutarpeeseen vastaamisen ja moninaisen tuen tarpeen edellyttämä erityinen ja harvinainen palvelukokonaisuus.

Asiakkaan sosiaalihuollon palvelutarpeeseen vastaaminen ei ole mahdollista tilaajan oman tuotannon tai kilpailutukseen perustuvan sopimuksen perusteella. Valittavalla palveluntuottajalla on asiakkaan hoidon ja hoivan tarpeen edellyttämä erityisosaaminen ja muut asiakkaan edun mukaisen palvelun toteutuksen edellytykset. Suorahankinnan tekeminen on perusteltua hankintalain 110 §:n tarkoittamalla tavalla. Palvelun järjestäminen suorahankintana toteuttaa asiakkaan edun eikä vastaavaa palvelua ole mahdollista saada puitesopimuksen piiriin kuuluvasta palvelutarjonnasta tai kaupungin omasta toiminnasta.

Suorahankinnan tarkemmat perustelut henkilötietoineen on yksilöity liitteessä 1 asiakaskohtaiset tarkemmat perustelut. Liite 1 , on salassa pidettävä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 25 kohdan perusteella..

Vammaistyön ostopalvelupäällikön oikeus toteuttaa hankinta perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan päätökseen hankintavaltuuksista sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla 14.2.2023 § 28.

Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

Lisätietojen antaja

Teemu Hirvonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 70500

teemu.hirvonen@hel.fi

Päättäjä

Minna Eronen
ostopalvelupäällikkö
Lataa tulostusversio (pdf)

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 25 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.