Hakemus Uudenmaan ELY-keskukselle Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Kaupunginhallitus esitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), että se perustaa Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualueen.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Alueen nimi

Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualue - Naturskyddsområdet Meelunsbacka strandäng.

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Suojelun tarkoituksena on kasvistoltaan ja linnustoltaan arvokkaan luhta-alueen säilyttäminen. Alueella täyttyvät luonnonsuojelulain 43 §:ssä mainitut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Suojelulla turvataan Natura 2000 -luontotyyppien ja uhanalaisen luontotyypin säilyminen.
Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 (https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/asuminen-ja-ymparisto/luonto/Luonnonsuojeluohjelma_uusin_2021.pdf) on esitetty luonnonsuojelualueen perustamista Mellunmäenluhtaan.

Alueen sijainti ja rajaus

Vuosaaressa sijaitseva Mellunmäenluhta rajoittuu pohjoisessa Mustavuoren-Porvarinlahden ja Mustavuoren lehdon luonnonsuojelualueisiin. Alueet kuuluvat Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueeseen (FI0100065). Alueet ovat osa laajaa ja arvokasta Mustavuoren alueen luontokokonaisuutta. Arvokas alue täydentyy valmistelussa olevalla Mustavuoren eteläosan luonnonsuojelualueella.

Mellunmäenluhta on umpeenkasvanut jäänne Vuosalmesta, joka aikoinaan yhdisti toisiinsa Vartiokylänlahden ja Porvarinlahden perukan. Alue oli maatalouskäytössä 1960-luvulle saakka ja tämän jälkeen luhdan reunaosien pensoittuminen alkoi 1970-luvulla. Alue ei ole ollut varsinaisessa viljelykäytössä vaan todennäköisesti sitä on käytetty muuta peltomaata märempänä heinäniittynä tai laidunmaana. Alueen luhtalajisto todettiin jo 1980-luvulla edustavaksi ja monipuoliseksi.

Helsingin kaupungin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024 suunniteltua rajausta on tarkistettu suojelun valmistelussa. Rajausperusteina on käytetty Helen Sähköverkko Oy:n voimajohtolinjan ja -pylvään, suunnittelussa olevan raitiotielinjauksen, pohjavesialueen ja luontotyyppien sijainteja. Alkuperäistä rajausta pienennettiin luoteisosassa voimajohtopylvään, pohjoisessa voimajohtolinjan ja länsireunalla pohjavesialueen takia. Itäreunassa aluetta laajennettiin noudattamaan ulkoilureitin reunaa. Ehdotettu rajaus sisältää luhdan parhaiten säilyneen, luhtaisen osan.

Suunnitellun luonnonsuojelualueen pinta-ala on 4,7 ha. Luonnonsuojelualueen sijainti ja rajaus on esityksen liitteenä 1.

Kiinteistötiedot ja omistus

Alue sijaitsee kahdella Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä 91-419-3-151 Alamaa ja 91-419-7-3 Heteniitty. Lainhuutotodistukset ovat esityksen liitteenä 2.

Kaavoitus ja muut aluesuunnitelmat

Mellunmäenluhdan perustettava luonnonsuojelualue sisältyy suurimmalta osaltaan asemakaavaan 11170. Helsingin yleiskaavassa 2016 perustettava luonnonsuojelualue on merkitty virkistys- ja viheralueeksi. Perustettavan luonnonsuojelualueen koillisosassa on kapea kaistale asemakaavoittamatonta aluetta. Kallvikintielle, alueen länsipuolelle, on luonnosteltu pikaraitiotien ohjeellinen sijainti.

Korvaus

Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.

Luonnon monimuotoisuus

Mellunmäenluhta kuuluu Helsingin luontotietojärjestelmän arvokkaisiin kasvillisuus- ja kasvistokohteisiin. Alue on myös osa Helsingin tärkeää lintualuetta ja sisältyy maakunnallisesti tärkeään lintualueeseen eli ns. MAALI-alueeseen.

Luhdan eteläosa kuuluu arvokkaaseen Varjakanpuisto-Broändan lähteikköalueeseen 16T. Varjankanpuisto-Broändan purolaakson lähteikköalue sekä siihen kiinteästi liittyvä Kurkimoision lähteikkö on todettiin Helsingin upeimmiksi ja luonnontilaisimmaksi lähteikköalueiksi Helsingin lähteet -julkaisussa.

Luhdan poikki kulkee pohjois-eteläsuunnassa kallioperän murroslinja.

Luontotyypit ja kasvillisuus

Suurin osa Mellunmäenluhdasta on lähes pensaatonta avoluhtaa, joka muuttuu reunaosissaan heinävaltaisemmaksi luhtaniityksi. Avoluhdat eivät kuulu uhanalaisiin luontotyyppeihin, mutta Mellunmäenluhdan avointa keskiosaa voidaan pitää suojeluarvoiltaan merkittävänä kokonsa sekä Helsingissä harvinaisena esiintyvän luontotyypin takia. Alueella kasvaa matalakasvuisille luhdille ominaisten sarojen ja kurjenjalan lisäksi mm. Helsingissä huomionarvoista pikkumataraa ja rantayrttiä. Avoluhta on säilynyt hyvin, sinne on kasvanut vain yksittäisiä pensaita.

Avoluhtaa reunustavat paju- ja hieskoivumetsiköt. Kuivemmilla reunoilla valtalajina esiintyy hieskoivu ja kosteimmilla alueilla kasvavat pajukot. Koivujen seassa esiintyy harmaaleppiä ja yksittäisiä tervaleppiä. Kenttäkerroksen kasvillisuudessa erottuu vaihettuminen kosteimpien luhta-alueiden lajeista kostean lehdon kasvillisuuteen.

Vanhan peltomaan ojat ovat vaikuttaneet kasvillisuuden ja puuston kehittymiseen alueella. Ojien kuivattava vaikutus on umpeenkasvun myötä vähentynyt ja vaikuttanut luhtaisuuteen ja märkyyteen. Puusto on paikoittain 40–50 vuoden ikäistä ja lahopuuta on alkanut muodostumaan. Reunametsissä on nähtävissä uhanalaisten luontotyyppien piirteitä ja varsinkin eteläosassa esiintyy uhanalaisen luontotyypin tuoreen keskiravinteisen lehdon (VU) ominaisuuksia omaavaa hieskoivuvaltaista metsää. Alueen itäosassa ulkoilureitin vieressä on puustossa nähtävissä kostean lehdon ominaispiirteitä. Märimmissä ojissa on säilynyt luhtakasvillisuutta. Broändanpuron varrella kasvaa hieskoivujen lisäksi kookkaita tervaleppiä. Alueella kasvaa Helsingissä vaarantunut pikkumatara ja Helsingissä huomionarvoinen rantayrtti.

Merkittävä lajisto

Vuoden 2024 linnustoselvityksessä Mellunmäenluhdalla laskettiin pesivän 27 lintulajia, joista Suomessa uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi arvioituja lajeja esiintyy seitsemän lajia: erittäin uhanalainen viherpeippo (EN), vaarantuneet pajusirkku ja pensastasku (VU) sekä silmälläpidettävät pensaskerttu, punavarpunen, ruokokerttunen ja taivaanvuohi (NT). Muuta lintulajistoa edustavat yölaulajista satakieli ja viitakerttunen. Alueella on aiemmin tavattu myös ruisrääkkä, luhtahuitti, luhtakerttunen ja viitasirkkalintu. Näille lajeille soveltuvia elinympäristöjä on edelleen jäljellä.

Alueen käyttö ja saavutettavuus

Mellunmäenluhdan virkistyskäyttö on hyvin vähäistä. Siellä liikutaan sulan maan aikana vain satunnaisesti. Virkistyskäyttö ohjautuu itäpuolella olevalle suositulle ulkoilutielle, josta ei poikkea polkuja tulevan luonnonsuojelualueen puolelle. Ojamainen Broändanpuro ja sitä reunustava kosteapohjainen, paikoin upottava maasto ei houkuttele ulkoilijoita.

Luhdan itäpuolelle pääsee Kallvikintieltä. Kadun varrella on pieni levike.

Uhkatekijät

Mellunmäenluhdan tärkeimpiä uhkatekijöitä ovat kuivuminen, avoluhdan pensoittuminen tai muu umpeenkasvu kymmenen vuoden sisällä.

Luhtakasvillisuus ei kestä kulutusta eivätkä linnut pesimäaikaista häiriötä. Tämä ei ole ollut toistaiseksi ongelma, mutta asukasmäärän kasvaessa virkistyskäyttö voi lisääntyä ja levitä uusille alueille.

Alueen länsipuolelle Kallvikintielle on suunnitelmissa raitiotie ja suunnitelman toteutuessa saattaa alueen luhtaisuus ja vesitasapaino muuttua.

Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat sekä niihin liittyvät ilmiöt (esim. hyönteistuhot) saattavat aiheuttaa alkuperäisen lajiston vähenemistä tai häviämistä sekä vieraslajien invaasiota.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

1. Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

2. Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisä̈ksi on kielletty:

3. Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua:

4. Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen

Uudenmaan ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai tutkimuksen kannalta.