Luonnonsuojelualueen perustaminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelma, Mellunmäen luhta

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esittää lupa- ja valvontavirastolle Mellunmäenluhdan hoito- ja käyttösuunnitelman 2027–2036 hyväksymistä.

Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualue sijaitsee Mellunmäen ja Vuosaaren kaupunginosien välissä rajoittuen pohjoisessa Mustavuori-Porvarinlahden luonnonsuojelualueeseen, lännessä lähelle Kallvikintietä sekä idässä luonnonsuojelualueohjelman 2025–2038 perustettavaan kohteeseen ’Mustavuoren eteläosan laajennus’. Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualue on perustettu 17.12.2025 Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen päätöksellä. Alueen pinta-ala on 4,78 hehtaaria.

Suunnittelu

Mellunmäenluhdan hoito- ja käyttösuunnitelma 2027–2036 on alueen ensimmäinen. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen tilattiin Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä, joka laati hoito- ja käyttösuunnitelmaa vuoden 2024 aikana. Hoito- ja käyttösuunnitelma viimeisteltiin vuoden 2026 alussa virkatyönä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluissa.

Helsingin kaupungilla työtä koordinoi ympäristöpalveluiden ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön ympäristöasiantuntija. Työryhmään kuului edustajia kaupunkiympäristön toimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan eri palveluista ja Starasta. Ohjausryhmä piti työn alkuvaiheessa kaksi etäkokousta sekä yhden maastokokouksen tutustuakseen alueeseen. Luonnonsuojelualueen perustamisen jälkeen ryhmän keskustelut ja hoito- ja käyttösuunnitelman kommentointi tapahtuivat Teams-sovelluksen kautta. Lisäksi kaupungin muut virkistyskäyttöasiantuntijat suunnittelivat alueen virkistyskäyttöä työryhmätyöskentelyn ulkopuolella. Hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä pidettiin yhteyttä Helen Sähköverkko Oy:öön.

Hoito- ja käyttösuunnitelman osallistamisessa järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus Vuosaaren lukiossa 8.10.2024 sekä maastokatselmus 6.6.2024.

Nykyiset luontoarvot

Luontotyypit ja kasvillisuus

Mellunmäenluhdan alue on Helsingin luontotietojärjestelmässä huomattavan arvokas kasvillisuuskohde. Luonnonsuojelualue käsittää arvokkaan kasvillisuuskohteen eteläpuoliskon. Luonnonsuojelualueella on kolme kasvillisuusluontotyyppikuviota.

Suurin osa alueesta on lähes pensaatonta avoluhtaa, joka muuttuu reunaosissaan heinävaltaisemmaksi luhtaniityksi. Avoluhdat kuuluvat Etelä-Suomessa puutteellisesti tunnettuihin luontotyyppeihin eli niille ei ole määritetty uhanalaisuutta, mutta Mellunmäenluhdan avointa keskiosaa voidaan pitää suojeluarvoiltaan merkittävänä kohteena. Noin 2,3 hehtaarin laajuinen avoluhta on jo pelkästään pinta-alansa vuoksi huomionarvoinen. Avoluhta on vanhoista ojistaan huolimatta säilynyt hyvin.

Avoluhta-alueella kasvaa harvakseltaan pajukoita ja koivuja. Avoluhtaa reunustavat paju- ja hieskoivuluhdat, joilla vallitsee aukkoinen pajukko ja kuivempien reunojen hieskoivikko. Koivuluhdat ovat myös Etelä-Suomessa puutteellisesti tunnettu luontotyyppi ja pajuluhdat säilyviä luontotyyppejä. Pensaikkoluhdat vaihettuvat avoluhtiin ja metsäluhtiin eikä varsinaisille yhdistymille ole selviä uhanalaisuusluokituksia. Koivikoissa kasvaa myös harmaaleppiä sekä yksittäisinä puina tervaleppiä. Puusto on kasvanut entiselle maatalousmaalle ja on enimmillään vain muutaman vuosikymmenen ikäistä. Kenttäkerroksen kasvillisuus vaihtelee kosteimpien reunojen luhtalajistosta kuivimpien osien kostean lehdon kasvillisuuteen.

Luhdan vanhimmat reunametsät ovat luontotyyppeinä uhanalaisia. Eteläpäässä kapea hieskoivuvaltainen metsä on entistä peltomaata, mutta on jo kehittynyt pitkälle tuoreen keskiravinteisen lehdon suuntaan. Sen itäosassa on nähtävissä kostean lehdon piirteitä. Puusto on iältään enimmillään 40–50 -vuotiasta ja eri-ikäistä maa- sekä pystylahopuuta esiintyy paikoittain. Vanhoilla ojilla on ollut vaikutusta kasvillisuuden kehittymiseen, mutta niiden umpeutumisen takia alueen kosteus on säilynyt kohtalaisena. Luhtakasvillisuutta on säilynyt märimmissä ojissa, eikä kohde ole luontotyyppinä erityisen edustava.

Mellunmäenluhdan suojelualueen edustavin metsä on alueen koilliskulmassa sijaitseva kostea, vankkaa tervalepikkoa kasvava, ojittamattomana säilynyt lehto. Alue on suurimmaksi osaksi kosteaa keskiravinteista lehtoa. Suojelualueen itäpuolelta kallioilta kuviolle laskee noro. Valuvesien kostuttama tervaleppälehto on paikoin upottavaa ja kasvillisuudessa on lehtokorven piirteitä. Huomionarvoiseen kasvilajistoon kuuluvat mietotatar ja lähdetähtimö. Vaikka niiden tunnetut kasvupaikat jäävät luonnonsuojelualueen ulkopuolelle on lajeille sopivia kasvu-paikkoja myös suojelualueen puolella. Helsingin huomionarvoisista kasvilajeista on tavattu mesimarjaa Mellunmäenluhdan itäreunan metsistä. Mesimarjan esiintymisestä luonnonsuojelualueen puolella ei ole tietoja.

Uhanalaisten luontotyyppien osuus Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualueesta on noin 27 %.

Arvokkaat luontokohteet

Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualue sijaitsee arvokkaalla kasvillisuus- ja kasvistokohteella (Mellunmäen luhta), se on osa arvokasta metsäkohdetta (METSO), sisältyy maakunnallisesti tärkeisiin metsäpesimälintujen pesimäalueisiin Uudellamaalla (MAALI) ja sijaitsee tärkeällä lintualueella (Mustavuoren eteläiset metsät).

Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualueen poikki kulkee pohjois-eteläsuunnassa kallioperän murroslinja (Vartiokylänlahti-Mustavuori). Alue rajoittuu itäpuolella geologisesti tai geomorfologisesti arvokkaan kallioalueen, valtakunnallisesti hyvin arvokkaan kallioalueen (Mustavuori) ja arvokkaan luonnonympäristön (Mustavuoren eteläosa) länsireunaan.

Alueen vesitalous

Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualueen etelä- ja länsiosa sijoittuu Varjakanpuiston-Broändan purolaakson lähteikköalueelle, joka on yksi Helsingin luonnontilaisimpia lähteikköalueita. Luonnontilaiset ja niiden kaltaiset lähteet ovat vesilailla (2 luku, 11 §) suojeltuja luontotyyppejä, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty ilman poikkeamispäätöstä. Alueen luhtaisuuden mahdollistaan Vartiokylän pohjavesialue. Alue on kuivumisesta riippumatta säilynyt ja se on komeana avoimena kosteikkoalueena näyttävä luontokohde. Alue sisältyy Mellunkylänpuron valuma-alueeseen.

Taimenpuro Mellunkylänpuro-Broändanpuron itähaara (Broändanpuro) virtaa alueen läpi sen itäreunalla.

Lajisto

Putkilokasvit

Vuoden 2024 luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksessä havaittiin tyypillisiä avoluhdilla ja luhtaisilla alueilla esiintyviä lajeja. Selvityksen kasvihavaintoja olivat avoluhdalla pullosara, luhtasara, vesisara, luhtavilla, terttualpi, kurjenjalka, luhtasuoputki, rantamatara ja luhtarölli. Avoluhdan kuivimpien, niittymäisten reunojen näkyvimpiä lajeja olivat luhtakastikka, viitakastikka ja leveäosmankäämi. Vanhoissa sarkaojissa kasvoi osmakäämin lisäksi mm. rantayrttiä, pikkupalpakkoa, ojapalpakkoa ja punakoisoa. Alueella harvakseltaan kasvavat pensaat olivat pääosin kiiltopajua.

Avoluhtaa reunustavien pajukoiden ja hieskoivuluhtien lajisto koostui luhtalajeista ja kosteiden kasvupaikkojen niitty- ja metsälajeista. Runsaimpia olivat kurjenjalka, suoputki, karhunputki, mesiangervo, nurmilauha, metsäalvejuuri ja soreahiirenporras. Vanhoissa ojissa kasvoi mm. rantayrttiä, punakoisoa ja korpikaislaa. Matalakasvuisille luhdille ominaisten ruohojen ja heinien lisäksi alueella kasvaa mm. Helsingissä huomionarvoista pikkumataraa ja rantayrttiä.

Luhtaa reunustavan lehtokuvion kasvilajistoon kuuluivat mm. käenkaali, jänönsalaatti, suo-orvokki, rönsyleinikki, metsäimarre, metsäkorte ja metsäalvejuuri.

Linnusto

Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualue sisältyy Mustavuoren eteläiset metsät -lintualueeseen, joka käsittää Vuosaaren asuinalueen ja Mustavuoren väliin jäävän laajahkon metsäalueen. Tärkeän lintualueen kohdekuvauksessa mainitaan useita vanhoja metsiä suosivia lintulajeja, mutta ei luhtalajistoa. Luhdan merkittävimpänä pesimälajina on havaittu pikkulepinkäisen jonka kanta pienentynyt Suomessa, mutta pesimäkanta on arvioitu elinvoimaiseksi.

Vuonna 2024 alueella tehtiin pesimälintuselvitys ja alueelta havaittiin Punaisen kirjan uhanalaisista lajeista pajusirkku, pensaskerttu, pensastasku, punavarpunen, ruokokerttunen, taivaanvuohi sekä suojelualueen ulkopuolelta viherpeippo.

Luonnonhoidon suunnitelma

Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualueella luonnonhoidon toimenpiteinä on ollut pensaikon vesomista siitä saakka kun maataloustoiminta loppui 1960-luvulla. Lehtoalueelle ei ole tehty hoitotoimenpiteitä ja sen puusto on kasvanut eri-ikäiseksi sekä lahopuu (maa- ja pystylahopuu) on muuttunut ja monipuolistunut. Broändanpuron luonnontilainen reitti on muutettu suoraksi todennäköisesti jo 1930-luvulla ja jo sillä on saattanut olla heikentävä vaikutus avoluhdan vesitasapainoon sen eri osa-alueilla.

Luonnonhoidon toimenpiteillä pyritään ylläpitämään ja mahdollistamaan alueen merkittävimpien luontotyyppialueiden luonnon monimuotoisuus ja luonnontilaisuus. Lisäksi luonnonhoidon toimenpiteillä pyritään palauttamaan avoluhdan vesitasapainoa ja lisäämään avoimuutta keskeisimmällä avoluhdan keskiosalla. Itäosassa sijaitsevan lehtometsän monimuotoisuuteen ja lahopuun eri-ikäisyyteen vaikutetaan tukkimalla jo osittain umpeutuneita sarkaojia käyttämällä alueella joko kaatuneita tai kaatuvia puunrunkoja.

Alueelle mahdollisesti leviävien vieraskasvilajien osalta alueen kasvillisuutta seurataan ja vieraslajien torjuntaan ryhdytään, jos huomataan niiden leviämistä alueelle. Hoitotoimenpiteiden toteuttamisessa pyritään käyttämään luontoa mahdollisimman vähän vahingoittavia menetelmiä ja hoitokalustoa. Toimenpiteet voidaan toteuttaa lintujen pesimäajan ja kasvien kasvukauden ulkopuolella.

Alueen läpi virtaavaan Broändanpuroon on suunnitteilla ennallistamista ja ennallistamisen toteutuessa voidaan hoitotoimenpiteet (mahdollinen purokunnostus, virtauoman palauttaminen alkuperäiseen uomaan tms.) toteuttaa myös Mellunmäenluhdan alueella. Ennallistamistoimien toteuttamiseksi ja toimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi voidaan alueelle tehdä erillinen hydrologinen selvitys.

Virkistyskäytön suunnitelma

Mellunmäenluhdan virkistyskäytön ohjaus keskittyy luonnonsuojelualueen rajojen merkitsemiseen suojelualueen reunoilla, kulunohjaamiseen suojelualueen itäpuolella olevalle ulkoilureitille sekä kertomaan alueen luonnosta ja historiasta. Alueelle ei ole tarkoitus perustaa isompia rakenteita. Alueelle sijoitetaan alueopasteiden lisäksi kohdeopasteita, jotka kertovat alueen luonnosta ja historiasta. Ulkoilureitin varrelle voimajohdon läheisyyteen sijoitetaan istuinpenkki avoluhdan suuntaan luonnon ja lintujen tarkkailuun. Penkin sijoittamisessa huomioidaan talvisin ulkoilureitillä kulkevan hiihtoladun tilatarve. Alueen reitin eteläpäähän voidaan myös rakentaa 1-2 pyörätelinettä. Lisäksi yksi pyöräteline voidaan sijoittaa risteävän ulkoilureitin varteen.

Aikataulu ja kustannusarvio

Mellunmäenluhdan luonnonsuojelualueelle tehtävien investointien kustannukset ovat noin 47 000–57 000 euroa. Vuosittainen kunnossapito sisältäen rakenteiden ja opasteiden ylläpidon sekä optiona vieraslajien torjunnan maksaa noin 5 000–10 000 euroa. Alueelle on suunniteltu vuosittain toteutettavien hoitotoimenpiteiden lisäksi kerran tai kaksi kertaa hoito- ja käyttösuunnitelman voimassaoloaikana suoritettavia toimenpiteitä. Kymmenessä vuodessa hoito- ja käyttösuunnitelman kunnossapitokustannukset ovat 73 000–123 000 euroa. Luonnonsuojelualueelle tulevien investointien suunnittelu pyritään aloittamaan vuoden 2026 lopussa, jolloin rakenteet saadaan maastoon kesäkaudella 2027.

Alueen lajistoa seurataan (luontoseuranta) hoito- ja käyttösuunnitelman voimassaoloaikana. Seurannat keskittyvät kasvillisuuden ja luontotyyppien, kääpien ja orvakoiden, pesimälinnuston ja viitasammakoiden seurantaan. Lisäksi seurannoissa on huomioitu vieraslajien seuranta optiona. Kustannuksissa on huomioitu myös mahdollinen hydrologinen seuranta. Osa seurannoista tehdään virkatyönä ja arvioidut kustannukset kymmenen vuoden aikana ovat 26 500–49 000 euroa.

Kannanotot

Luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä saatiin maastokäynnillä yleisöltä kannanottoja, joissa toivottiin alueelle lintulavaa, mutta suunnitelmasta luovuttiin alueen haasteellisten ominaisuuksien takia. Ehdotusta istuinpenkistä sen sijaan pidettiin hyvänä ajatuksena. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan ei erikseen tullut kannanottoja. Osa kannanotoissa huomioitiin perustamispäätöksen yhteydessä rauhoitusmääräyksiin.

Toimivalta

Hallintosääntö 19 luku 5 § 2 mom: Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.

Hallintosääntö 2 luku 10 § 1 mom: Kaupunkiympäristölautakunnalla on ympäristö- ja lupajaosto, joka huolehtii osaltaan kaupunkiympäristön toimialan erityislainsäädännön mukaisista lupa- ja ympäristöasioista.