Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien henkilökunnan ja potilaiden yhteen saattamista kielitaidon perusteella omalääkäri ja -hoitajajärjestelmässä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Björn Månssonin toivomusponnesta koskien mahdollisuutta saattaa henkilökunnan ja potilaat yhteen kielitaidon perusteella omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmässä:

"Tausta

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi 5.11.2024 § 235 kaupunginhallitukselle lausunnon valtuutettu Minna Lindgrenin ym. valtuustoaloitteesta koskien omalääkärimallia Helsingin terveyskeskuksissa. Lausunnon mukaan Helsinki pyrkii määrätietoisesti ottamaan käyttöön perusterveydenhuollon omalääkärimalli 2.0:n kaltaisen omatiimimallin kaikilla terveysasemilla erityisesti paljon palveluja tarvitseville ja monisairaille. Erityisesti paljon palveluja tarvitseville asiakkaille nimetään jatkuvuutta omalta osaltaan toteuttava perusterveydenhuollon omalääkäri. Kaupunginvaltuusto katsoi 11.12.2024 kokouksessaan aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin valtuutettu Björn Månssonin toivomusponsi, missä kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää, miten omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmä voi saattaa henkilökunnan ja potilaat yhteen kielitaidon perusteella. Tämä koskisi ensisijaisesti kansalliskieliä, mutta myös muita kieliä.

Asiakkaiden ja henkilökunnan yhteen saattaminen kielitaidon perusteella omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmässä

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (jatkossa sotepe-toimiala) on kaksikielinen viranomainen. Sotepe-toimialan palveluissa on oikeus käyttää kansalliskieliä, suomea ja ruotsia. Palvelut pyritään järjestämään molemmilla kielillä yhdenvertaisesti siten, että tarvitsemansa palvelun saa valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi.

Terveysasemapalvelussa ruotsinkieliset palvelut järjestetään keskitetysti kolmella terveysasemalla, Munkkiniemessä, Myllypurossa ja Viiskulmassa. Ruotsinkielisten asiakkaiden on mahdollista valita ruotsinkielinen terveysasema omaksi terveysasemakseen, jolloin heidän kaikki terveysasemapalvelunsa, mukaan lukien tarvittaessa omalääkäri- ja omahoitajapalvelu, järjestetään valitulla terveysasemalla.

Asiakkaiden ja henkilökunnan yhteen saattaminen kielitaidon perusteella on tavoiteltavaa. Henkilöstön kielitaidon näkyväksi tekeminen on edellytys, jotta asiakkaat ja henkilökunta voidaan saattaa kielitaidon perusteella yhteen.

Toimialan henkilöstön kielitaitoa ei tällä hetkellä järjestelmällisesti rekisteröidä henkilöstöjärjestelmään järjestelmän rajoitteiden vuoksi. Tieto äidinkielestä ei siirry järjestelmään automattisesti eikä tietoa muusta kielitaidosta ole mahdollista syöttää järjestelmään.

Toimialalla onkin tunnistettu henkilöstön kielitaidon systemaattinen tunnistaminen ja rekisteröiminen kehittämiskohteeksi. Helsingin kaupunki uudistaa parhaillaan henkilöstöjohtamisen toimintamalleja- ja prosesseja sekä on ottamassa käyttöön uuden, modernin HR-kokonaisjärjestelmän.

Henkilöstön kielitaidon järjestelmällinen kirjaaminen on myös yksi kansalliskielilautakunnan toimenpide-ehdotuksista Kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa 2024. Ehdotus sisältyy myös keväällä 2025 hyväksyttyyn, koko toimialaa koskevaan kaksikielisyyssuunnitelmaan.

Kaksikielisyyssuunnitelman toimialatasoisia tavoitteita ovat muun muassa toimivat ruotsinkieliset palveluketjut sekä ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden parantaminen. Tavoitteisiin pyritään erilaisilla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi ruotsin kielen taidon vahvistamisella tarjoamalla kielikoulutuksia.

Vaikutusten arviointi

Ehdotetulla toimintamallilla on terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, jotka liittyvät erityisesti peruspalvelujen saatavuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun. Omalääkärimallin on suunniteltu koskevan erityisesti paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita sekä monisairaita, jolloin terveys- ja hyvinvointivaikutusten voidaan katsoa koskevan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä. Kyseessä olevien asiakasryhmien osalta ehdotettu toimintamalli varmistaisi sekä palvelujen jatkuvuuden että palvelun omalla äidinkielellä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä kaksikielisellä hyvinvointialueella siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä suomeksi tai ruotsiksi. Kaksikielisen hyvinvointialueen, johon Helsingin kaupungin sotepe-toimiala rinnastetaan, viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Vähemmistökielen osuuden ollessa alle 30 % alueen väestöstä on tarvetta erityisesti huomioida yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen saatavuuden varmistaminen molemmilla kansalliskielillä.

Yhteenveto

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta katsoo, että asiakkaiden ja henkilökunnan yhteen saattaminen kielitaidon perusteella on tavoiteltavaa.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 tuodaan esiin tahtotila kehittää omalääkärimallia edelleen, huomioiden myös ruotsin- ja muunkieliset asiakkaat. Henkilöstön kielitaidon näkyväksi tekeminen on edellytys, jotta asiakkaat ja henkilökunta voidaan saattaa kielitaidon perusteella yhteen. Toimiala on tunnistanut tämän kehittämiskohteeksi, jota pyritään edistämään myös kaupungin HR-järjestelmän uudistamishankkeessa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 25 luvun 1 §:n mukaan Helsingin palvelut on järjestettävä siten, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään suomeksi tai ruotsiksi kaikilla kaupungin tehtäväalueilla, ja että muutenkin asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet turvataan."

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa valtuutettu Björn Månssonin ja 77:n kaupunginvaltuutetun toivomusponnesta koskien mahdollisuutta saattaa henkilökunta ja potilaat yhteen kielitaidon perusteella omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmässä.

Lausuntoa on pyydetty 3.10.2025 mennessä.