Vahingonkorvaus, ajoneuvovaurio, 21.10.2024, Ajoneuvojen siirtokeskus, Zytyke Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 11.3.2026 (23 §) hylännyt 21.10.2024 tapahtuneeseen ajoneuvon varastosiirtoon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on oikaisuvaatimuksessaan toistanut määrältään 3 714,73 euron vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 21.10.2024 tapahtuneeseen ajoneuvon varastosiirtoon. Hakijan ajoneuvo siirrettiin virheellisen pysäköinnin vuoksi osoitteesta Porkkalankatu 4 kaupungin ajoneuvojen siirtokeskukseen. Vaatimuksen mukaan ajoneuvon öljypohja vaurioitui siirtämisen aikana. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun ohessa, että päätös perustuu virheelliseen oikeudelliseen arvioon ja puutteelliseen selvitykseen. Ajoneuvo vahingoittui kaupungin toimeksiantaman siirtotoimenpiteen aikana, jolloin ajoneuvo oli kaupungin hallussa. Vahingonkorvausoikeuden periaatteiden mukaan toimeksiantaja vastaa suhteessa ulkopuoliseen vahingonkärsijään toiminnasta, jonka se on antanut suoritettavaksi lukuunsa.

Tässä tapauksessa hakijan mukaan kaupungilla on mahdollisuus vedota isännänvastuun perusteisiin, mikäli hinausliike rinnastuu työntekijään. Vaikka isännänvastuun kriteerit olisivat tiukat, asiassa voidaan esittää argumenttina asian kuuluvan kaupungin vastuulle. Ajoneuvo siirrettiin kaupungin päätöksellä ja oli kaupungin hallussa varastosiirron ajan. Koska ajoneuvo vahingoittui kaupungin hallussa, vastuu korvaamisesta on kaupungilla, ellei se kykene osoittamaan vahingon syntyneen muulla tavoin.

Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostilla 11.3.2026. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 17.3.2026 eli säädetyssä määräajassa.

Perustelut

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.

Vahingonkorvauslain mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Julkisyhteisö on kuitenkin korvausvastuussa vain silloin, kun toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Julkisen vallan käyttöä ovat viranomaisen tai viranomaisen lukuun toimivan yksipuoliset, lakiin perustuvat toimet, jotka vaikuttavat yksilön oikeuksiin, etuihin tai velvollisuuksiin. Pääasiallisesti julkisen vallan käyttämistä ovat hallintopäätösten teko, lain ja muiden normien säätäminen sekä voimakeinojen käyttö. Julkisen vallan käyttönä ei sen sijaan pidetä tavanomaisia tai rutiiniluonteisia toimenpiteitä tai palvelujen tuottamista, eikä myöskään avustavia tai valmistelevia toimenpiteitä.

Kaupunki on velvollinen työnantajana korvaamaan vahingon, jonka sen työntekijä tai viranhaltija virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään. Lisäksi jos se, joka viranomaisen määräyksestä tai toisen pyynnöstä suorittaa laissa määrättyä tai työsuhteeseen verrattavissa olosuhteissa tiettyä tehtävää olematta itsenäinen yrittäjä, tehtävää suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa vahinkoa, on se, jonka lukuun tehtävä suoritetaan, velvollinen korvaamaan vahingon.

Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetään, toimeksiantosuhteessa lähtökohtaisesti toimeksiantajalle ei synny vahingonkorvausvastuuta tehtävää suorittaneen yrityksen aiheuttamasta vahingosta, kun kyse on itsenäisestä yrityksestä. Toimeksiantajan korvausvastuu edellyttää sitä, että tehtävää suorittanut rinnastuu työntekijään (KKO 2004:53).

Kaupungin korvausvastuu työntekijän tai viranhaltijan tosiasiallisesta toiminnasta (isännänvastuu) edellyttää sitä, että kyse on kaupunkiin työ- tai virkasuhteessa olevasta henkilöstä. Jos kyse on toimeksiantosuhteesta, kaupungin isännänvastuu edellyttää sitä, että toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet huomioiden henkilö on rinnastettavissa työntekijään. Hakijan ajoneuvon hinauksen suorittanut yritys on osakeyhtiö, jolla on noin kaksikymmentä työntekijää ja joka toimii sekä Uudenmaan että Kymenlaakson alueella. Kyseiseltä hinausliikkeeltä voi kuka tahansa tilata hinauspalveluita. Kyseisen hinausliikkeen työntekijät eivät kuulu kaupungin isännänvastuun piiriin, sillä hinausliike on edellä esitettyjen syiden perusteella itsenäinen yritys eikä sen työntekijöitä siten rinnasteta toimeksiantajan työntekijöihin. Itsenäisenä yrityksenä se vastaa siten myös toimeksiantosuhteessa omien työntekijöidensä toiminnasta.

Ajoneuvon konkreettinen siirtotoimenpide, eli ajoneuvon lastaaminen, kuljettaminen ja purkaminen siirtoajoneuvosta ovat tosiasiallista ja tavanomaista toimintaa, josta vastaa kyseisen toimenpiteen tekevä taho. Jos ajoneuvon siirron suorittanut henkilö näitä toimenpiteitä tehdessään vahingoittaa itse tai siirtoajoneuvollaan siirrettävää ajoneuvoa, kyse ei ole julkisen vallan käytöllä aiheutetusta vahingosta vaan työ- tai liikennevahingosta. Siirrettävä ajoneuvo ei myöskään konkreettisen siirtotoimenpiteen aikana ole kaupungin hallussa vaan hinausliikkeen hallussa. Hakijan tapauksessa hinausliike, joka hakijan vaatimuksen mukaan on vahingoittanut hakijan ajoneuvoa, on yksityinen ja itsenäinen osakeyhtiö, joka vastaa itse omasta ja työntekijöidensä toiminnasta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hakijan ajoneuvon siirtopäätös on ollut lainmukainen. Kaupungin työntekijä, viranhaltija tai muu kaupungin isännänvastuun piiriin kuuluva henkilö ei ole vahingoittanut hakijan ajoneuvoa, eikä kaupungille siten ole syntynyt asiassa isännänvastuuta. Asiassa ei näin ollen ole kaupungin toimintaa koskevaa tai kaupungin isännänvastuulla olevan henkilön virhettä, laiminlyöntiä tai huolimattomuutta, eikä kaupunki näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen. Edellä esitetyin ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevin perustein kaupunki katsoo, ettei se ole korvausvelvollinen hakijan ajoneuvon vaurioista.

Lopputulos

Edellä esitetyn perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista. Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.

Sovelletut säännökset

Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §

Laki ajoneuvojen siirtämisestä (1580/2019) 1‒3 §, 5 §

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) 11 §, 19 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 1‒2 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.

Päätös tullut nähtäväksi 12.05.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.