Tilinpäätös 2025, Helsingin kaupunki

Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta päättää hyväksyä ja allekirjoittaa Helsingin kaupungin työllisyyspalveluliikelaitoksen tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1-31.12.2025 sekä esittää kaupunginhallitukselle, että tilikauden ylijäämä 7 721 823,11 euroa siirretään työllisyyspalveluliikelaitoksen edellisten kausien yli-/alijäämiin.

Esityksen liitteenä on Helsingin kaupungin työllisyyspalveluliikelaitoksen tilinpäätöskirja tilikaudelta 1.1.-31.12.2025. Työllisyyspalvelujen tilikauden ylijäämäksi vuodelta 2025 muodostui 7 721 823,11 euroa. Talousarvion tilikauden 2025 tavoite oli 230 000 euroa, joka ylitettiin.

Työllisyyspalvelujen rahoitus vuonna 2025 koostui valtionosuudessa kunnalle siirtyviin TE-palveluihin osoitettuun rahoitukseen 89,6 miljoonaa euroa sekä kaupungin omasta panostuksesta työllisyyden hoitoon 28 miljoonaa euroa, yhteensä 117,2 miljoonaa euroa. Työllisyyspalvelujen varsinaiset kulut 95,5 miljoonaa euroa ylittivät valtionosuusrahoituksen 5,8 miljoonalla eurolla.

Työllisyyspalvelujen taloudessa näkyi ensimmäisen toimintavuoden käynnistyminen. Vuoden 2025 budjetissa varauduttiin täysimääräisesti liikkeenluovutuksen ja palvelujen vastaanottamisen kustannuksiin. Liikevaihto muodostui pääosin työllisyyspalvelujen ja kaupunginkanslian elinkeino-osaston välisen palvelusopimuksen mukaisesta laskutuksesta. Ensimmäisenä toimintavuotena ei saavutettu budjetoitua toiminta-astetta. Ennakoitua pienempien toimintakustannusten vuoksi palvelusopimuksen mukainen laskutus jäi 17,1 miljoonaa euroa alle talousarvion.

Työllisyyspalvelujen sitova toiminnan tavoite, edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa, ei toteutunut. Mittarina käytettiin virtaa 3 kuukauden työttömyyteen. Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden osuus kaikista 3 kuukautta sitten alkaneista työttömyysjaksoista, kuukausikohtaisten arvojen keskiarvo (prosenttia), enintään 54,0. Mittarin toteuma oli 66,8. Tavoitearvoa selkeästi heikomman toteuman keskeisin selittäjä oli Helsingin ja Uudenmaan heikko työpaikkatarjonta ja sen muuta maata huonompi kehitys toimintavuoden aikana.