Lausunto apulaisoikeuskanslerille kaupunkiympäristölautakunnan päätöstä 18.3.2025 § 138 ja lautakunnan puheenjohtajan menettelyä koskevan hallintokantelun johdosta OKV/717/10/2025

Kaupunginhallitus päättää antaa apulaisoikeuskanslerille seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan 18.3.2025 § 138 päätöstä ja lautakunnan puheenjohtajan menettelyä koskevan kantelun johdosta.

Kantelu

Kantelija arvostelee Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan tekemää päätöstä 18.3.2025 § 138 Lönnrotinkadun nastarengaskieltokokeilun vaikutusten arvioinnista ja jatkosta päättämisestä sekä lautakunnan puheenjohtajan toimintaa päätöksenteon yhteydessä.

Kantelun mukaan kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja erään muun jäsenen kanssa teki kokouksessa uuden ehdotuksen nastarenkaiden käyttökiellon laajentamisesta koskemaan myös Runeberginkatua. Ehdotus oli otsikoitu vastaehdotukseksi, vaikka kantelijan näkemyksen mukaan kyseessä on tältä osin täysin uusi ja valmistelematon ehdotus. Vastaehdotusta ei ollut perusteltu, eikä sen tueksi ollut esitetty mitään esittely- tai valmisteluaineistoa. Tästä huolimatta lautakunnan puheenjohtaja oli sallinut oman ehdotuksensa käsittelyn. Kantelijan mukaan lautakunnan päätös on näistä syistä kuntalain vastainen.

Asiassa saatu selvitys

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 9.2 §:n mukaan kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajana on kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari on antanut asiassa selvityksen.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kaupunkiympäristölautakunnan päätöksessä 18.3.2025 § 138 on kysymys nimenomaan liikennesuunnittelun ohjaamisesta. Kun lautakunta käyttää toimivaltaansa ohjaamiseen, voi tehty päätös poiketa kohtuullisen paljon siitä, mitä valmistelu on valmistellut lautakunnan päätettäväksi. Tämän lisäksi on huomattava, että kaupunkiympäristölautakunnan 18.3.2025 kokouksessaan tekemä päätös nastarengaskieltokokeilun jatkamisesta on perusteltu esittelijän perusteluilla ja liitteillä, jotka ovat hyvin laajoja ja perustelevat myös esittelijän päätösehdotusta laajemman päätöksen tekemisen lautakunnan näin halutessa. Lautakunnalle toimitetuissa päätöksentekoa tukevissa valmisteluaineistoissa (kokouksen 18.3.2025 pöytäkirjan liitemateriaali) on perusteltu ja selvitelty nastarengaskieltoa ja sen vaikutuksia tavalla, jonka perusteella lautakunta on pystynyt harkitsemaan, ohjataanko valmistelua esitettyä päätösehdotusta laajemmin.

Asiassa saadun selvityksen mukaan lautakunnalla on ollut käytettävissään päätösesityksen ja esittelijän perusteluiden lisäksi kolme laajaa liitettä: Liite 1: Nastarengaskiellon Vaikutusarviointi (laajuus 57 s.), liite 2: Kysely Lönnrotinkadun nastarengaskiellosta alueen asukkaille ja yrityksille (laajuus 16 s.) sekä liite 3: Nastarenkaiden käytön rajoittaminen. Rajoitusalueiden määrittämisen periaatteet ja liikenteellisten vaikutusten tarkastelu (laajuus 45 s.).

Asiassa saadun selvityksen mukaan liitteen 3 vaikutusten arvioinnissa esitellään vaikutusten arviointi kolmelle eri vaihtoehdolle: Vaihtoehto 1) Mannerheimintie, Vaihtoehto 2) Runeberginkatu ja Helsinginkatu ja Vaihtoehto 3) Mannerheimintie, Runeberginkatu ja Helsinginkatu.

Asiassa saadun selvityksen mukaan vaikutusten arvioinneista kahdessa kolmesta selvitetään siis päätöksentekijöille mahdollisen nastarengaskiellon vaikutuksia Runeberginkadulla, mistä syystä voidaan todeta, että kantelijan väite siitä, ettei päätöksenteon tueksi olisi ollut Runeberginkatua koskevaa materiaalia, ei pidä paikkaansa. Lautakunnan tekemä päätös liitteineen on nähtävissä lautakunnan julkisesta pöytäkirjasta.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityslista julkaistaan päätöksentekijöille kokouspäivää edeltävän viikon torstaina. Asiassa saadun selvityksen mukaan nastarengaskieltokokeilun jatkaminen on ollut päätettävänä ensimmäistä kertaa 11.3.2025, minkä kokouksen aineistot on toimitettu päätöksentekijöille 6.3.2025. Lautakunta pöytäsi asiasta päättämisen seuraavaan kokoukseen ja teki päätöksen asiassa 18.3.2025, missä vaiheessa liitteet, joissa Runeberginkadun nastarengaskiellon vaikutuksia selvitetään ovat olleet päätöksentekijöiden saatavilla noin 12 vuorokautta, minkä voi kunnallisen päätöksentekijän näkökulmasta katsoa olevan riittävä aika päätösehdotukseen sekä sen liiteaineistoihin tutustumiseen.

Kantelun tekijä katsoo, että ehdotus on tullut yllätyksenä lautakunnan muille jäsenille kuin ehdotuksen tekijöiden ja kannattajien poliittisille ryhmille. Asiassa saadun selvityksen mukaan tällaista asiaa ei ole mahdollista päätellä julkisista asiakirjoista. Kaupunkiympäristölautakunnan työtavat ovat sellaisia, että ehdotuksen eivät lähtökohtaisesti koskaan tule yllätyksenä lautakunnan jäsenille. Lautakunnassa käytetään asioiden pöydällepanon mahdollisuutta myös siihen, että lautakunnan jäsenille on mahdollisuus pohtia päätösehdotuksesta poikkeavia vastaesityksiä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kyseessä on ollut ns. a-asia eli päätösasia, joka on kirjallisten materiaalien lisäksi suullisesti esitelty lautakunnalle lautakunnan kokouksessa. Lautakunnan kaikilla jäsenillä on mahdollisuus esittää asiaesittelyn jälkeen esittelijöille tarkentavia kysymyksiä, joihin annetaan vastaukset joko suullisesti lautakunnan kokouksessa tai kirjallisesti. Lautakunta on pöydännyt päätöksen tekemisen 11.3.2025 kokouksesta viikoksi eteenpäin kokoukseen 18.3.2025, mikä osaltaan kertoo siitä, että asiaan on perehdytty huolellisesti. Koska asiakokonaisuus on ollut pöydättynä lautakunnan kokouksesta seuraavaan, lautakunnalla on tosiasiallisesti ollut aikaa harkita ja pyytää halutessaan vielä lisäselvityksiä päätösesitystä valmistelleilta viranhaltijoilta kokousten välillä sekä myös 18.3.2025 pidetyssä kokouksessa, ennen kuin lautakunta on tehnyt päätöksensä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan lautakunnan päätöksessä on kyseessä ollut nastarengaskieltokokeilun jatkaminen eli tilapäinen liikennejärjestely. Tilapäisten liikennejärjestelyiden toteuttaminen katuympäristöön ei ole rinnastettavissa katusuunnitelman pysyvään muuttamiseen. Kaupunkiympäristölautakunnan päätös nastarengaskiellon kokeilun jatkamisesta 18.3.2025 on ollut valmistelun ohjausta, mistä ei synny todellisia oikeudellisia vaikutuksia. Lautakunnan ohjauksen pohjalta olisi päätetty erikseen tosiasiallisista liikennejärjestelyistä kuten nastarengaskieltoa ilmaisevien liikennemerkkien asettelusta. Kaupunkiympäristölautakunnalla ei ole tieliikennelain mukaista toimivaltaa, jolloin nastarengaskiellon tosiasiallinen päätös tehdään tieliikennelain mukaisesti liikenne- ja katusuunnittelupäällikön viranhaltijapäätöksellä. Tästä syystä lautakunnan päätös on ollut valmistelua ohjaava, ja näin ollen sitä ei ole pidetty muutoksenhakukelpoisena. Vastaavia valmistelua ohjaavia päätöksiä kaupunkiympäristölautakunta on tehnyt muun muassa Esplanadin kävelykatukokeilusta, mistä hallinto-oikeus ja myöhemmin korkein hallinto-oikeus omilla päätöksillään käsitellessään näistä päätöksistä tehtyjä valituksia ovat vahvistaneet lautakunnan toimivallan koskevan vain valmistelun ohjaamista ja olevan siten muutoksenhakukiellossa. Tämä asia ei poikkea menettelyllisesti hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsitellystä asiasta.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä on vielä huomattava, että päätös ei ole lainvoimainen, sillä Helsingin kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan ja muutti kaupunkiympäristölautakunnan tekemää päätöstä.

Päätöksentekomenettelyn lainmukaisuus

Kuntalain 104 §:n mukaan, jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 29 luvun 12 §:n mukaan toimielimen jäsenen on kirjattava keskustelun kuluessa tehty ehdotus kokousjärjestelmään, milloin kokousjärjestelmä on käytössä. Muutoin ehdotus on annettava puheenjohtajalle tämän pyynnöstä kirjallisesti. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä toimielimen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtajan tehtävänä on ratkaista, koskeeko ehdotus pöydällepanoa, palautusta tai hylkäystä, taikka onko ehdotus vastaehdotus tai toivomusponsiehdotus.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 29 luvun 15 §:n mukaan toimielin voi jäsenen kannatetusta ehdotuksesta (vastaehdotus) päättää muutoksesta esittelijän tekemään ehdotukseen (pohjaehdotus), ellei tässä hallintosäännössä toisin määrätä. Vastaehdotuksen tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan. Vastaehdotuksista äänestetään siten, että ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Jos vastaehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 29 luvun 17 §:n mukaan, jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. Kaupunginvaltuustossa äänestys toimitetaan äänestyskoneella, ellei kaupunginvaltuusto toisin päätä. Muissa toimielimissä äänestys toimitetaan nimenhuudolla, ellei toimielin toisin päätä. Jos äänestyksen tulos on epäselvä, äänestys on vaadittaessa toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella, milloin äänestyskone on käytettävissä.

Kaupunkiympäristölautakunnan 18.3.2025 § 138 päätöksestä käy ilmi, että lautakunnan kokouksessa käsiteltävänä olevaan asiaan on tehty sitä koskevia vastaehdotuksia, joista on äänestetty kuntalain ja Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaisesti.

Kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa yksi jäsenistä ehdotti, että päätösehdotuksen loppuun lisätään: "Uusi nastarengaskieltokokeilu laajennetaan alueellisesti koskemaan Lönnrotinkadun lisäksi Runeberginkatua. Kokeilun ensimmäisen vuoden jälkeen arvioidaan kokeilualueen laajentamista myös Kaisaniemenkadulle.” Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 6–6 (1 poissa). Puheenjohtajan ääni ratkaisi päätökseksi tulleen ehdotuksen.

Kuntalain 136 §:n mukaan päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että kunnan ylempien toimielinten alemmille toimielimille ja viranhaltijoille antamat ohjeet ja kehotukset ovat yleensä valmistelevia toimia, eivätkä ne tällaisina ole muutoksenhakukelpoisia. (Harjula, Prättälä, Kuntalaki – Tausta ja tulkinnat 10., uudistettu painos s. 938)

Tieliikennelain 71.1 §:n 2 kohdan mukaan liikenteenohjauslaitteen asettaa kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta. Tieliikennelain hallituksen esityksen (HE 180/2017 vp, s. 214) mukaan tilapäisellä tarpeella tarkoitetaan välitöntä ja akuuttia liikenteenohjaustarvetta, joka voisi johtua esimerkiksi liikenneonnettomuudesta. Hallituksen esityksen mukaan edellä viitattu 1 momentin 4 kohta ei sulje pois momentin 1–3 kohdassa tarkoitettua tienpitäjien toimivaltaa asettaa liikenteenohjauslaitetta. Kunnalla on siten oikeus tehdä päätös tilapäisestä liikenteenohjauslaitteen asettamisesta 71.1 §:n 2 kohdan nojalla.

Oikeuskäytännön (KHO 24.5.2019/2478) mukaan liikenteenohjauslaitteen sijoittamiselle tulee olla ainakin liikenneturvallisuuteen tai muuhun liikenteen ohjaamiseen liittyvä peruste. Liikenteenohjauslaitteen asettamiselle on käsillä olevassa tapauksessa oikeuskäytännön edellyttämä peruste. Kokeilua koskeva päätös ei kaupungin näkemyksen mukaan edellytä katusuunnitelman muutosta, sillä tilapäinen kokeilu on tarkoituksenmukaista toteuttaa liikenteenohjauslaittein.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää, yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 6 §:n 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää katu- ja muulle yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella merkitykseltään vähäisistä yksittäisistä liikennejärjestelyistä.

Helsingin kaupunki katsoo, että nastarenkaiden käyttökielto ei ole merkitykseltään vähäinen liikennejärjestelypäätös. Asiassa on haluttu hakea etukäteen poliittinen linjaus lautakunnalta. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunta on 18.3.2025 § 138 on tehnyt asiassa valmistelua ohjaavan poliittisen päätöksen ennen viranhaltijapäätöksen tekemistä. Päätöksessä on siten muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano. Päätöksen perustelu -osassa Seuranta -otsikon alla todetaan: ”Mikäli lautakunta ohjeistaa nastarengaskiellon jatkamista, Lönnrotinkadun nastarengaskielto ilman lisäkilpeä toteutetaan liikenteenohjaussuunnitelmalla, josta tehdään toimeenpaneva viranhaltijapäätös”.

Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen perusteluista käy ilmi, että asiassa tehtäisiin viranhaltijapäätös, mikäli lautakunta ohjeistaa nastarengaskiellon jatkamista. Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunkiympäristölautakunnalla ei ole ollut toimivaltaa tehdä nyt puheena olevassa asiassa muutoksenhakukelpoista päätöstä. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunta on voinut tehdä vain asian valmistelua koskevan ohjaavan päätöksen.

Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksellä 18.3.2025 § 138 ei ole ollut oikeudellisia vaikutuksia hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteuttamista koskevassa päätöksenteossa. Kaupunki katsoo, että ainoastaan liikenne- ja katusuunnittelupäälliköllä on hallintosäännöstä johdettu toimivalta päättää asiassa. Toimivaltainen viranhaltija huomioi asiassa mahdollisesti annetun valmisteluohjauksen, mutta ratkaisee asian itsenäisesti virkavastuulla.

Kaupunki toteaa kuitenkin, että päätösesitys lautakunnalle on muotoiltu siten, että siitä saattaisi voida myös tehdä johtopäätöksen, että kyseisellä päätöksellä muutos toteutettaisiin. Päätösehdotuksessa ei välttämättä ole riittävän selkeästi kerrottu, että kyse on suunnittelua ohjaavasta päätöksestä. Kaupunki pyrkii jatkossa laatimaan päätösehdotukset siten, että niistä ilmenee kaikki tarvittavat tiedot selkeästi.

Helsingin kaupungin kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan kaupunkiympäristölautakunnan 18.3.2025 § 138 päätökseen ja teki asiassa uuden päätöksen 5.5.2025 § 278. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan kaupunginhallitus hyväksyi nastarengaskieltokokeilun jatkamisen Lönnrotinkadulla siten, että lisäkilvellä mahdollistetaan huoltoajo ja asukkaiden tontille ajo. Kokeilu alkaa syksyllä 2025 ja kestää kevääseen 2028. Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö tulee tekemään asiassa muutoksenhakukelpoisen viranhaltijapäätöksen.

Hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut vastaavanlaisia tilapäisiä liikennejärjestelyjä koskevassa asiassa

Kaupunki tuo esille, että hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa vastaavanlaisessa tilapäisiä liikennejärjestelyjä koskevassa asiassa. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta oli päätöksellään 15.11.2022 § 635 päättänyt, että kaupunkiympäristötoimialalla valmistellaan Esplanadeille ja niihin liittyville tietyille kaduille liikennejärjestelyiden ja katuympäristön kokeilut alkaen vuodesta 2023. Helsingin kaupunkiympäristön toimialan alueiden käyttö ja valvonta -yksikön katutyö- ja sijaintipalvelujen vs. johtava tarkastaja oli päätöksellään 12.4.2023 § 4 päättänyt hyväksyä tilapäiset liikennejärjestelyt Pohjoisesplanadille, Eteläesplanadille ja Erottajankadulle ajalle 12.4.2023–31.12.2024. Tämän hallintokantelun tekijä oli valittanut kaupungin edellä mainituista päätöksistä hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus oli päätöksillään 7613/2023 ja 7614/2023 hylännyt valitukset. Hallinto-oikeus on päätöksessään 7613/2023 todennut, että kaupunkiympäristölautakunnan päätöksellä 15.11.2022 § 635 ei ole ollut oikeudellisia vaikutuksia hankkeen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteuttamista koskevassa päätöksenteossa. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen perusteella, mitä valituksessa on todettu hankkeeseen liittyvistä hankinnoista, jotka ovat edeltäneet johtavan tarkastajan 12.4.2023 tekemää päätöstä tilapäisten liikennejärjestelyjen hyväksymisestä. Hallinto-oikeus on katsonut, että Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan päätöksessä 15.11.2022 § 635 on ollut kysymys kuntalain 136 §:ssä tarkoitetusta valmistelusta, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta. Näin ollen valituksenalaista päätöstä ei hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan ollut syytä muuttaa.

Tämän hallintokantelun tekijä oli pyytänyt valituslupaa ja valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä 7613/2023 korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 2629/2024 hylännyt valituslupahakemuksen hallinto-oikeuden päätöksestä 7613/2023.

Yhteenveto

Kaupunkiympäristölautakunnan 18.3.2025 § 138 päätöksestä käy ilmi, että lautakunnan kokouksessa käsiteltävänä olevaan asiaan on tehty sitä koskevia vastaehdotuksia, joista on äänestetty kuntalain ja Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 6–6 (1 poissa). Puheenjohtajan ääni ratkaisi päätökseksi tulleen ehdotuksen.

Tieliikennelain 71.1 §:n 2 kohdan mukaan liikenteenohjauslaitteen asettaa kadulle ja muulle kunnan hallinnoimalle tielle kunta. Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää, yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta. Edelleen hallintosäännön 16 luvun 6 §:n 1 kohdan mukaan liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää katu- ja muulle yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella merkitykseltään vähäisistä yksittäisistä liikennejärjestelyistä. Kaupunki on katsonut, että nastarenkaiden käyttökielto ei ole merkitykseltään vähäinen liikennejärjestelypäätös. Asiassa on näin ollen haluttu hakea etukäteen poliittinen linjaus kaupunkiympäristölautakunnalta.

Kaupungin ympäristölautakunta on 18.3.2025 § 138 on tehnyt asiassa valmistelua ohjaavan poliittisen päätöksen ennen viranhaltijapäätöksen tekemistä. Päätöksen perusteluista käy ilmi, että asiassa tehtäisiin viranhaltijapäätös, mikäli lautakunta ohjeistaa nastarengaskiellon jatkamista. Kaupunkiympäristölautakunnalla ei kaupungin hallintosäännön mukaan siten ole ollut edes toimivaltaa tehdä asiassa muutoksenhakukelpoista päätöstä. Näin ollen päätöksessä on ollut muutoksenhakukielto. Kaupunki katsoo, että ainoastaan liikenne- ja katusuunnittelupäälliköllä on hallintosäännöstä johdettu toimivalta päättää asiassa.

Kaupunki toteaa, että Helsingin kaupungin kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan kaupunkiympäristölautakunnan 18.3.2025 § 138 päätökseen ja teki asiassa uuden päätöksen 5.5.2025 § 278. Liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö tulee tekemään asiassa muutoksenhakukelpoisen viranhaltijapäätöksen.

Asian tutkiminen muissa viranomaisissa

Helsingin kaupungilla ei ole tiedossa, että asia olisi, tai olisi ollut, muussa viranomaisessa käsiteltävänä.

Apulaisoikeuskanslerin selvityspyyntö

Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt Helsingin kaupunkia hankkimaan kantelun tutkimiseksi tarpeellisen selvityksen sekä antamaan lausuntonsa asiassa. Selvityksessä ja lausunnossa tulee kiinnittää erityistä huomiota päätöksentekomenettelyn lainmukaisuuteen kantelussa esille tuotujen huomioiden osalta sekä siihen, millä perusteella päätöksen on katsottu koskevan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa sillä tavalla, että sitä ei ole pidetty muutoksenhakukelpoisena. Selvitys ja lausunto tulee toimittaa viimeistään 18.7.2025.

Toimivalta

Kuntalain 39 §:n 3 kohdan mukaan kunnanhallituksen tulee valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 19 luvun 5.1 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.