Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2025

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi lausunnon seuraavista tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kohdista:

Sitovien tavoitteiden toteutuminen (s. 11–13)

Vuoden 2025 arviointikertomuksessa arvioidaan kaupungin sitovien tavoitteiden toteutumista. Kertomuksen mukaan sitovat tavoitteet toteutuivat erityisen hyvin kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla oli yksi sitova tavoite ja mittari. Mittarina oli lapsiperheille ja ikääntyneille kaupunkiuudistusalueilla järjestettävien tapahtumien ja toimintojen käyntikerrat.

Arviointikertomuksessa todetaan, että Helsingin vuoden 2025 talousarviossa oli yhteensä 23 kaupunginvaltuuston hyväksymää toimialoille, liikelaitoksille ja virastoille asetettua sitovaa toiminnan tavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan niistä 14 eli 61 prosenttia toteutui. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan sitova tavoite katsotaan toteutuneeksi, jos kaikki sen talousarviossa määritellyt mittarit toteutuvat. Yhdenkin mittarin toteutumattomuus tarkoittaa sitä, ettei tavoite toteudu. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaikki tavoitteet toteutuivat.

Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoinnissa ohjeiden mukaisesti oli laajasti erilaisia puutteita. Tarkastuslautakunta suosittaakin, että toimialojen tulee jatkossa kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tullaan kiinnittämään jatkossa huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti.

Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet (s. 37–40)

Arvioinnin kohteena oli, voitiinko segregaation ehkäisyyn liittyvien vuoden 2025 talousarviotavoitteiden avulla ennaltaehkäistä segregaatiota tai lieventää sen seurauksia. Segregaation ehkäisemisen kaupunkiyhteiset talousarviotavoitteet valmisteltiin vuoden 2025 talousarvioon toimialarajat ylittävästi laajalla asiantuntijajoukolla. Työpajatyöskentelyssä muotoiltiin kolme kaupunkiyhteistä tavoitetta segregaation ehkäisemiseksi ja tavoitteet tulivat osaksi talousarvion laatimisohjeita. Kaupunginkanslia ja toimialat asettivat mittareita kullekin tavoitteelle vuoden 2025 talousarvioon.

Arvioinnin perusteella todettiin, että talousarviotavoitteiden avulla voidaan vain osittain ennaltaehkäistä segregaatiota tai lieventää sen vaikutuksia. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että talousarviotavoitteiden avulla ei voida ennaltaehkäistä segregaatiota, jos mittaaminen perustuu vain yksittäisiin suoritteisiin ilman pitkäjänteistä suunnitelmaa, toimialojen välistä ymmärrystä sekä yhteistyötä. Arvioinnissa havaittiin, että segregaatiokäsite ja segregaation ennaltaehkäisemisen ja seurauksien lieventämisen tavoitteiden määrittely edellyttää yhä ymmärryksen lisäämistä kaupunginkansliassa ja toimialoilla.

Tarkastuslautakunta suositteleekin, että toimialojen ja kanslian tulee määritellä segregaation ennaltaehkäisyn tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet ja luoda talousarviomittarit yhteistyössä tai yhteisiksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tarkastuslautakunnan suosituksia perusteltuina varmistamaan kaupunkiyhteisten toimenpiteiden vaikuttavuus.

Helsingin kaupunkistrategiaa 2025–2029 toimeenpanevaan ohjelmakokonaisuuteen kuuluu uudistava ohjelma segregaation ehkäisemiseksi. Ohjelma tavoitteineen on valmistumassa kevään 2026 aikana. Ohjelma tulee määrittämään kaupunkiyhteiset tavoitteet segregaation ehkäisylle. Ohjelman tavoitteita on valmisteltu keväällä 2026 poikkihallinnollisessa valmisteluryhmässä ja toimiala on osallistunut vaikuttavimpien toimenpiteiden tunnistamiseen ja määrittelyyn.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että segregaation ehkäisyn ohjelman tavoitteet kytkeytyvät saumattomasti jo vuoden 2027 talousarviotavoitteiden asettamiseen ja toimeenpanoon. Tällä varmistetaan ohjelman vaikuttava toimeenpano osana toimialan toimintaa. Segregaation ehkäisyn ohjelman toimeenpano on syytä strategiakauden loppuun asti kytkeä kiinteäksi osaksi kaupungin talousarviovalmistelua ja -seurantaa, ja samalla kehittää malleja talousarviotavoitteiden kaupunkiyhteisten toimenpiteiden ja mittareiden määrittelyyn. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia etu- ja jälkikäteen tietopohjaisesti tulee jatkaa johdonmukaisesti.

Kulttuuripalvelujen strategisten tavoitteiden toteutuminen (s. 63–67)

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuuden tulee jatkaa tilojen väliaikaiskäytön kehittämistä helpottaakseen tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin sekä jatkaa kulttuuritarjonnan saatavuuden parantamista myös kantakaupungin ulkopuolella. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tarkastuslautakunnan suosituksia perusteltuina ja toteaa toimialan jatkavan niiden mukaista kehittämistyötä.

Tilojen väliaikaiskäyttöä on vahvistettu tiiviissä yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa, ja yhteistyö jatkuu systemaattisesti kuluvalla valtuustokaudella. Arvioinnissa todettiin, että tilojen väliaikaiskäytön helpottamiseksi on perustettu yhteinen asiantuntijatehtävä elokuussa 2024 ja uusi yhteistyömalli, mutta tilojen käytön helpottaminen tapahtumia varten on vielä kesken. Tätä työtä jatketaan, ei vain tapahtumien vaan laajemmin kaupunkistrategian mukaisesti taiteen, kulttuurin, luovien alojen ja kolmannen sektorin toimijoiden tarpeisiin. Keskeistä on edelleen parantaa toimijoiden tarpeiden ja tilojen käytön edellytysten tunnistamista vuoropuhelussa. Väliaikaiskäytön toimintamalleja on jo kokeiltu ja nykyisen talousraamin puitteissa vakiinnutettu (esim. liiketilojen tarjouskilpailut kaupunkiuudistusalueilla ja tapahtumakäytön hinnoittelu) ja näitä kehitetään ja skaalataan edelleen. Samalla tavoitellaan edelleen myös uusien toimintamallien kokeiluja ja käyttöönottoa tulevina vuosina käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kulttuuripalveluiden toimipisteiden tiloja on myös Varaamossa saatavilla.

Kulttuuripalvelujen saatavuutta kantakaupungin ulkopuolella on parannettu monikanavaisesti kulttuuriavustusten, kaupungin omien kulttuuripalveluiden, erityisesti kulttuurikeskusten toiminnan sekä tilojen väliaikaiskäytön avulla (mm. tarjouskilpailut kaupunkiuudistusalueilla ja kumppanuudet kuten Kulttuuritila Merirasti ja Vuosaaren tilajakamo). Tätä työtä vahvistetaan edelleen myös kulttuurikeskusten visiotyön toimeenpanolla, jossa korostuvat alueellinen läsnäolo, aktiivinen yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa sekä kumppanuudet. Myös muut kulttuuripalvelut kuten kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri lisäävät saavutettavuuttaan kantakaupungin ulkopuolella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, Annantalo ja Caisa puolestaan tukevat alueellista työtä lastenkulttuurin ja moninaisuuden kehittämisen näkökulmasta.

Toimiala jatkaa poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuurialan ekosysteemin vahvistamiseksi, mikä tukee sekä tilojen tehokkaampaa käyttöä että palvelujen alueellista saavutettavuutta. Samanaikaisesti edistetään poikkihallinnollisella, pitkäjänteisellä asiantuntijatyöllä vetovoimainvestointeja (kuten valmistelussa olevat Makasiinirannan hankkeet arkkitehtuuri- ja designmuseo ja HAM:in uusi sijainti sekä kulttuurikeskus Stoan perusparannus- ja laajennushanke Itäkeskuksessa). Myös aktiivisempi palveluverkkotyö konkretisoituu kaupunkilaisille parantuneina ja laajentuneina kulttuuripalveluina eri puolilla Helsinkiä

Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli (s. 69–73)

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee jatkaa toimenpiteitä Harrastamisen Suomen mallissa käytettävien harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi sekä vahvistaa palveluohjausta yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa vähän harrastavien lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastuksiin ja sitouttamiseksi harrastuksessa jatkamiseen.

Arviointihavaintojen perusteella harrastustilojen saatavuuteen ja käyttöön liittyy haasteita erityisesti liikunta-, keittiö- ja taideharrastuksissa. Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa käytetään pääasiassa koulujen tiloja, mutta käytettävissä olevista tiloista saadaan varmistus kouluilta usein vasta elokuussa lukuvuoden jo käynnistyttyä. Harrastusryhmät muodostetaan kuitenkin jo aiemmin, sillä toiminta käynnistyy syyskuun alussa. Sopivien tilojen puute rajaa myös harrastusmäärän kasvattamista nykyisestä. Lisäksi käytännön järjestelyissä on esiintynyt haasteita esimerkiksi koulun avaimien tai säilytystilojen saamisessa harrastusryhmien käyttöön. Kesästä 2026 lähtien koulujen lukujärjestykset tulevat valmistumaan juhannukseen mennessä, minkä odotetaan sujuvoittavan tilojen osoittamista harrastusryhmille.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala jatkavat yhteistyötä harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Harrastamisen Suomen malli on sitoutunut järjestämään säännölliset koulujen yhteyshenkilöiden ja harrastustoimijoiden tilaisuudet. Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen ja tilatarpeiden saatavuuden parantaminen.

Harrastuksiin löytämistä on kehitetty ja osallistumiskynnystä on pyritty madaltamaan. Esimerkiksi yläkoululaisten harrastukset pyritään järjestämään muualla kuin koulun tiloissa, sillä sen on havaittu lisäävän nuorten innostusta harrastamiseen. Arvioinnissa tehdyn päätelmän mukaan kaupungin eri toimijoiden yhteistyö tiivistyisi ja harrastuksiin ohjaaminen vahvistuisi, jos Harrastamisen Suomen malli vakiintuisi kiinteämmäksi osaksi kaupungin toimintaa ja eri palvelut tuntisivat sen paremmin.

Arviointihavaintojen perusteella Harrastamisen Suomen mallin harrastuksia tarjotaan lähtökohtaisesti kaikille oppilaille, mutta tarveperusteisesti kohdentaen. Harrastuksia on tarjolla kaikille oppilaille, mutta harrastuksia kohdennetaan enemmän kouluille, joissa oppilaiden harrastaminen on vähäisempää ja hyvinvointi matalampaa sekä vieraskielisten oppilaiden ja erityisen tuen tarpeen oppilaita on enemmän.

Myös harrastustoimintaan hakeutumista, viestintää, palveluohjausta ja eri toimijoiden yhteistyötä on kehitetty, mutta harrastamisessa on eroja väestöryhmien välillä. Tarveperusteisilla alueilla huoltajat eivät ilmoita lapsia yhtä aktiivisesti ryhmiin, ja lasten sitoutuminen harrastuksiin on heikompaa. Harrastamisen mallin koordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa työtä tekevien sidosryhmien kanssa, mm. oppilashuolto, kouluvalmentajat, koulunuorisotyö ja alueellinen nuorisotyö. Kaupunginhallituksen erillismäärärahalla resursoidaan neljäs koordinaattori kehittämään erityisesti etsivän harrastustoiminnan toimintamalleja ja rakentamaan yhteistyötä vähemmän harrastavien nuorten sitouttamiseksi harrastuksiin. Yhteistyötahoina myös eri maahanmuuttajajärjestöt. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle palkataan harrastamisen tietopohjaa koko toimialalla kehittävä koordinaattori, jonka työ tuottaa entistä parempaa tietoa Harrastamisen Suomen mallille ja laajemmin koko vapaa-ajan palveluiden harrastustoimintojen kehittämiseksi.

Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa vahvistaa harrastusten kohdentamisen, toimenpiteiden ja palveluohjauksen tietopohjaa lasten ja nuorten harrastamiserojen kaventamiseksi.

Arviointihavainnoissa todetaan, että tarkkaa tietoa harrastusten kohdentumisesta eri väestöryhmille ei ole saatavilla, sillä ilmoittautuminen menee julkisen hankinnan mukaisesti harrastusten tuottajalle, eikä kaupunki kerää osallistujien taustatietoja. Harrastamisen malli Helsingissä on ottamassa käyttöön uuden ilmoittautumis- ja raportointijärjestelmän. Uuden järjestelmän kautta saadaan jatkossa parempaa näkymää osallistujien taustatietoihin ja laadullisiin tekijöihin pelkän numeerisen tiedon lisäksi. Järjestelmä tulee käyttöön uuden tarjouskilpailun sopimuksiin merkittynä ja alkaessa