Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 22.4.2024, Sörnäisten metroasema

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö on päätöksellään 22.10.2025 (232 §) hylännyt 22.4.2025 Hämeentiellä Sörnäisten metroaseman kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan määrältään yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksensa liittyen 22.4.2025 noin kello 14 Hämeentiellä Sörnäisten metroaseman kohdalla tapahtuneeseen kompastumiseen. Hakija kaatui jalkakäytävän ja pyörätien erottavaan korotettuun reunakiveykseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakijan oikaisuvaatimuksen mukaan päätöksessä on pahoja virheitä ja vääriä tulkintoja sekä lakipykäliä. Hakija toteaa, että tiemerkinnät ja -maalaukset ovat olleet puutteellisia, ja alueidenkäyttölaki ja tieliikennelaki edellyttää selkeitä merkintöjä. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sisältää myös vahingon kärsineen oikeudellisen näkemyksen, eikä vahingonkorvauslaissa ole Suomessa pykälää 232 §. Vahinkotapahtumassa on hakijan mukaan ollut kyse kaatumisesta korotettuun katukiveykseen eikä kompastumisesta, ja hakijalle kuuluva korvaus lisäksi ylittää määrältään 5 000 euroa.

Oikaisuvaatimuksen tutkittavaksi ottaminen

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi eKirjeellä 24.10.2025. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 27.10.2025 eli säädetyssä määräajassa.

Perustelut

Toimivalta

Hakijan mukaan korvauksen määrä ylittää 5 000 euroa. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen on tehnyt vahingonkorvaustiimin tiimipäällikkö, jolla on kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätöksen 22.12.2023 § 51 nojalla toimivalta päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa. Tiimipäällikkö on lisäksi toimivaltainen päättämään kokonaan yksilöimättömistä vahingonkorvausvaatimuksista. Vahingonkorvausvaatimuksen määrällä tarkoitetaan sitä euromääräisesti yksilöityä korvausvaatimuksen määrää, jonka hakija vaatimuksessaan esittää.

Hakija on vahingonkorvausvaatimuksessaan 17.6.2025 esittänyt 1 000 euron korvausvaatimuksen sekä muilta osin määrältään täysin yksilöimättömiä korvausvaatimuksia. Vahingonkorvaustiimin päällikkö ei näin ollen ole ylittänyt toimivaltaansa hakijan vahingonkorvausvaatimuksesta päättäessään, sillä hakijan euromäärältään yksilöity vahingonkorvausvaatimus on ollut alle 5 000 euron.

Esitetyt virheet

Hakija toteaa, ettei Suomen vahingonkorvauslaissa ole pykälää 232 §. Päätöksessä oleva 232 § ei ole vahingonkorvauslain pykälä. Kyseessä on vahingonkorvaustiimin päällikön päätöspöytäkirjan pykälä eli numero, joka kertoo monesko kyseinen päätös kuluvana vuonna on ollut. Päätöksessä on sovellettu vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:ää ja 6 luvun 1 §:ää. Asia on kerrottu hakijalle myös puhelimitse 27.10.2025. Päätöksessä ei ole tältä osin virhettä.

Hakija on nostanut oikaisuvaatimuksessaan esiin, ettei kyse ollut kompastumisesta vaan kaatumisesta. Kompastuminen tarkoittaa jalan liikuttaessa horjahtamista tai kaatumista jalan osuessa tai takertuessa johonkin. Kompastuminen on ilmaisuna yleistasoisempi ja se korostaa kaatumisen tai horjahduksen aiheutumismekanismia eikä siitä aiheutunutta seurausta. Hakija on vaatimuksen mukaan kaatunut kävellessään korotettuun kiveykseen, joten asiassa on kyse kompastumisen aiheuttamasta kaatumisesta. Päätöksessä ei siten ole virhettä, kun vahinkotapahtumaa kutsutaan kompastumiseksi.

Vahingonkorvausasia

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain vastuusäännösten kautta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan kaupungin vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli huolimattomuutta, virhettä tai laiminlyöntiä. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Vahingonkärsijän mahdollinen oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain lisäksi kunnossapitolain kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty, ja virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Hakija on vedonnut alueidenkäyttölain ja tieliikennelain tiemerkintöjen ja -maalausten selkeyttä koskeviin säännöksiin, sekä kunnossapitolakiin. Alueidenkäyttölaissa on säännöksiä kadunpitovelvollisuudesta ja kadun rakentamisesta. Kyseisen lain mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ja katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Tieliikennelaissa on säännökset tiemerkinnöistä. Tieliikennelain mukaan tiemerkinnällä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyä merkintää, jota käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen. Tien pituussuuntaisella merkinnällä tie voidaan jakaa ajokaistoihin ja muihin alueisiin. Tien erikorkuisten osien välissä olevista reunatuista ei ole erikseen säädetty lailla.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Hakija on kompastunut Hämeentiellä eri tasoissa olevan jalkakäytävän ja pyörätien erottavaan reunakiveykseen. Alueen kunnossapidosta vastaavalta sekä liikenne- ja katusuunnittelupalvelun johtavalta katuasiantuntijalta saatujen selvitysten mukaan jalkakäytävän ja pyörätien välissä oleva korkeusero on suunnitteellinen ratkaisu eikä siinä ole rakenteellista vikaa. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä oleva enintään 5 cm korkea reunatuki on vakiintunut käytäntö vuodesta 2014 alkaen, ja se on merkitty vahinkopaikalla kahden noppakiven lisäraidalla. Pyörätien ylittävän suojatien kohdalla reunakivi on myös osittain luiskattu ja suojatien kohta on merkitty asfalttia vaaleammalla betonikiveyksellä. Vahinkopaikalla ei ole tehty korjaustoimenpiteitä eikä vahinkopaikalla ole korjaustarvetta.

Asiassa saadun selvityksen perusteella vahinkopaikalla on rakenteellisesti ehjä ja suunnitteluratkaisun mukainen eritasoinen pyörätie ja jalkakäytävä sekä niiden välissä reunatukena kiveys. Vahinkopaikalla ei ole korjaustarpeita. Edellä esitetyillä ja muutoin vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei se ole asiassa korvausvelvollinen.

Lopputulos

Edellä esitettyjen perusteluiden sekä vahingonkorvaustiimin päällikön päätöksestä ilmenevien seikkojen perusteella Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta. Päätöksen tehnyt viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä asiassa ole tullut esille muutoinkaan mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen. Näin ollen kaupunkiympäristölautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki (132/1999) 84‒85 §

Kuntalaki (410/2015) 134 §, 137 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1‒4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 84‒85 §

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Toimivalta

Kuntalain 134 §:n mukaan oikaisuvaatimus lautakunnan sekä lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään asianomaiselle lautakunnalle.

Päätös tullut nähtäväksi 22.12.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.