V 12.11.2025, Valtuutettu Pentti Arajärven aloite Slangigartsan nimeämisestä Helsinkiin

HEL 2025-008689
16. / 689 §

V 12.11.2025, Valtuutettu Pentti Arajärven aloite Slangigartsan nimeämisestä Helsinkiin

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Niilo Toivosen ehdotuksesta.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuutettu Pentti Arajärvi ja 29 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan Slangigartsan tai vaihtoehtoisesti Slangiplatsin, -pleisin tai -mestan nimeämistä Helsinkiin. Aloitteessa esitetään, että esimerkiksi Aadolfinkatu tai -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu voitaisiin nimetä uudelleen Slangigartsaksi tai vastaavaksi. Aloite on liitteenä 1.

Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi, kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia ja toimivia nimiä ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa kuin vahvoilla perusteilla.

Nimistönsuunnittelun periaatteet

Nimistönsuunnittelu on osa pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, ja nimet suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja, ja kaavanimistö onkin parhaimmillaan mahdollisimman muuttumatonta ja pysyvää, jotta se täyttää tärkeimmän tehtävänsä. Julkishallinnon toimintaa ohjaa hallintolaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallintolain yhdeksäs pykälä sisältää hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä vaatimus koskee myös julkista nimistöä, koska nimet ovat osa viranomaisten kielenkäyttöä.

Helsingin nimistönsuunnittelussa huomioidaan Kotimaisten kielten keskuksen nimistönsuunnittelun ohjeet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)  sekä Kuntaliiton suositus kunnan osoitejärjestelmästä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Helsingissä noudatetaan myös hyväksi todettua periaatetta, että käytössä olevia kaavanimiä ei muuteta, ellei nimenmuutosta puolla jokin erityinen, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen tai liikennejärjestelyiden muutoksiin liittyvä syy.Kotimaisten kielten keskuksen Hyvän nimistön opas(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)  linjaa, että slangiin tai murteeseen kuuluvien sanojen ja ilmausten käyttöä virallisessa nimistössä kannattaa punnita tarkkaan, sillä kaikki eivät välttämättä koe niitä omikseen. Epävirallisen kielimuodon käyttö voi etäännyttää ja aiheuttaa luottamuspulaa siinä missä neutraalista poikkeava sävykin. Kotimaisten kielten keskus toteaa myös, että virallisen maailman ei ole syytä omia puhekielisiä ilmauksia käyttöönsä, sillä esimerkiksi slangin tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä erottautumaan virallisesta.

Slangin käyttäminen paikannimissä

Yleiskielen sana ’slangi’ (ruotsin kielen sana ’slang’) soveltuu kyllä kadun- tai paikannimen alkuosaksi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’slangi’ merkitsee jonkin ikä-, ammatti-, harrastaja- tai muun sellaisen ryhmän käyttämää, varsinkin sanastoltaan yleiskielestä poikkeavaa puhekieltä. Yleiskielisessä kontekstissa harvoin käytetyn jälki- tai perusosan, kuten vaikkapa ’gartsa’, ’platsi’, ’pleisi’ tai ’mesta’, taivutus ja käyttö voi sen sijaan aiheuttaa käytännön ongelmia kielenkäyttäjille tai kieltä vasta oppiville. Viralliseen ja viranomaiskäyttöön tarkoitetun nimen jälkiosan tulee olla linjassa muiden, kaupungissa yleisesti käytettyjen jälkiosien kanssa kuten esimerkiksi katu, kuja, polku, puisto tai aukio.

Kaupunginhallitus katsoo, että Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi juuri itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi, kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai kun näillä alueilla tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia, toimivia nimiä ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa kuin vahvoilla perusteilla. Nimistö on osa asemakaavaa ja siten melko jäykkä ja harvoin muuttuva kaupunkiympäristön kerros. Slangia tai slanginimistöä on mahdollista tuoda esiin myös esimerkiksi opastauluissa tai infokylteissä, joita on esimerkiksi puistoissa tai historiallisissa kohteissa.

Nimistötoimikunta on käsitellyt slangiin liittyviä aloitteita aiemmin 6.4.2005 § 23 (Stadin Slangi ry:n aloite) ja 7.3.2007 § 22 (Lasse Liemolan ja 43 allekirjoittaneen valtuustoaloite). Slangiaiheista nimistöä on tämän jälkeen tullut muun muassa Kalasataman alueen kortteleihin, joiden nimiä ovat esimerkiksi Duunari, Stevari ja Dirika. Korttelinnimet eivät ole virallisessa osoitekäytössä.

Toimivalta ja saadut lausunnot

Asiasta on saatu nimistötoimikunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Nimistötoimikunta 13.08.2025 § 45

Nimistötoimikunnan lausunto

Nimistötoimikunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

21.5.2025 tehdyssä valtuutettu Pentti Arajärven ja 29 muun valtuutetun valtuustoaloitteessa esitetään Slangigartsan tai vaihtoehtoisesti Slangiplatsin, -pleisin tai -mestan nimeämistä Helsinkiin. Aloitteessa esitetään, että esimerkiksi Aadolfinkatu tai -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu voitaisiin nimetä uudelleen Slangigartsaksi tai vastaavaksi.

Nimistötoimikunta kiittää aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan. Helsingin nimistönsuunnittelussa huomioidaan Kotimaisten kielten keskuksen nimistönsuunnittelun ohjeet sekä Kuntaliiton suositus kunnan osoitejärjestelmästä. Helsingissä noudatetaan myös hyväksi todettua periaatetta, että käytössä olevia kaavanimiä ei muuteta, ellei nimenmuutosta puolla jokin erityinen, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen tai liikennejärjestelyiden muutoksiin liittyvä syy.

Nimistönsuunnittelu on osa pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, ja nimet suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja, ja kaavanimistö onkin parhaimmillaan mahdollisimman muuttumatonta ja pysyvää, jotta se täyttää tärkeimmän funktionsa. Julkishallinnon toimintaa ohjaa hallintolaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallintolain 9. pykälä sisältää hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä vaatimus koskee myös julkista nimistöä, koska nimet ovat osa viranomaisten kielenkäyttöä.

Kotimaisten kielten keskuksen Hyvän nimistön opas (https://kielitoimistonohjepankki.fi/hyvan-nimiston-opas) linjaa, että slangiin tai murteeseen kuuluvien sanojen ja ilmausten käyttöä virallisessa nimistössä kannattaa punnita tarkkaan, sillä kaikki eivät välttämättä koe niitä omikseen. Epävirallisen kielimuodon käyttö voi etäännyttää ja aiheuttaa luottamuspulaa siinä missä neutraalista poikkeava sävykin. Kotimaisten kielten keskus toteaa myös, että virallisen maailman ei ole syytä omia puhekielisiä ilmauksia käyttöönsä, sillä esimerkiksi slangin tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä erottautumaan kaikesta virallisesta.

Nimistötoimikunnan mielestä yleiskielen sana ’slangi’ (ruotsin kielen sana ’slang’) soveltuu kyllä kadun- tai paikannimen alkuosaksi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’slangi’ merkitsee jonkin ikä-, ammatti-, harrastaja- tms. ryhmän käyttämää, varsinkin sanastoltaan yleiskielestä poikkeavaa puhekieltä. Yleiskielisessä kontekstissa harvoin käytetyn jälki- tai perusosan, kuten vaikkapa ’gartsa’, ’platsi’, ’pleisi’ tai ’mesta’, taivutus ja käyttö voi sen sijaan aiheuttaa käytännön ongelmia kielenkäyttäjille tai kieltä vasta oppiville. Viralliseen ja viranomaiskäyttöön tarkoitetun nimen jälkiosan tulee olla linjassa muiden, kaupungissa yleisesti käytettyjen jälkiosien kanssa (katu, kuja, polku, puisto aukio jne.).

Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi juuri itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi sitten kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai kun näillä alueilla tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia toimivia nimiä ei kuitenkaan muuteta.

Nimistötoimikunta on käsitellyt slangi-aihepiiriin liittyviä aloitteita aiemmin 6.4.2005 § 23 (Stadin Slangi ry:n aloite) ja 7.3.2007 § 22 (Lasse Liemolan ja 43 allekirjoittaneen valtuustoaloite). Slangiaiheista nimistöä on tämän jälkeen tullut muun muassa Kalasataman alueen kortteleihin. Korttelinnimet eivät ole virallisessa osoitekäytössä.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Pentti Arajärvi ja 29 muuta valtuutettua ovat tehneet 21.5.2025 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: Yksi puuttuu: Slangigartsa

Stadissa ei ole Slangigartsaa. Voisse olla Slangiplatsi, -pleisi tai -mestakin, jos sattuu olemaan tori tai plaani. Ruotsinkielinen nimikään ei ole ongelma: Slanggartsan tai Slangmestan lienee käypiä. Verstaalla on proffa, joka tsennaa slangii.

Klaarii on, että mesta tai gartsa on cityssä, kun historiallisesti slangii on bamlattu molemmalla puolen Pitkäsiltaa, Kurvin kulmilla ja niemellä Valkasta Rööperiin ja Tölikasta Sörkkaan. Silloin on strabelina, ett virallinen Stadi ei mielellään sinksaa gartsojen nimiä, jos joku bunkkaa jo streetiillä. Pitäis siis hittaa jokin pleisi, jolla ei ole kenenkään himaosoite. Onks Aadolfinkatu ja -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu sellasii? Mannerheim, Kekkonen ja Miina Sillanpää on niin rankkoja kundeja ja lyyli, että nimenmuutos on kuitenkin tehty. Slangi on yhtä kova homma, ainaski Stadissa. Sen takia vois flyttaa jonkin nykyisenki nimen.

Me allekirjoittaneet funtsataan, että nimistötoimikunta duunaamaan keissii.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.

Kaupunginhallitus on 9.6.2025 (434 §) päättänyt, että kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.5.2025 jätettyyn valtuutettu Pentti Arajärven ym. valtuustoaloitteeseen koskien Slangigartsan nimeämistä Helsinkiin vastaa kaupunginhallitus.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386

johanna.lehtonen@hel.fi

Hanna Ikonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 64796

hanna.ikonen@hel.fi

Päätös tullut nähtäväksi 05.11.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Esittelijä

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Lisätietojen antaja

Petri Jäske, johtava tuloksellisuustarkastaja, puhelin: 09 310 43024

petri.jaske@hel.fi