Hankesuunnitelma, perusparannus, Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3, kaupunkiympäristön toimiala

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa aikalautakunnalta lausuntoa Rikhardinkadun kirjaston peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelmasta.

Rikhardinkadun kirjasto on vuonna 1881 valmistunut Suomen ensimmäiseksi julkiseksi kirjastoksi. Rakennuksen alkuperäisenä arkkitehtina on toiminut Theodor Höijer. Rakennus edustaa ajalleen tyypillistä uusrenessanssia.

Rakennusta ei ole virallisesti suojeltu, mutta koska kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä rakennus, käsitellään kohdetta kuin suojeltua. Suunnitteluratkaisuissa konsultoidaan kaupunginmuseota. Käynnissä olevan asemakaavan päivityksen yhteydessä kohde suojellaan kaavassa. Nykyinen kaava nro 461 on vuodelta 1836. Tontin pinta-ala on 1 180 m². Rakennuksen käyttämä kerrosala on 3 794 kem². Kaavassa ei ole määritetty rakennusoikeutta eikä käyttötarkoitusta. Kaavapäivityksen yhteydessä tontin rakennusoikeus ja käyttötarkoitus päivitetään hankkeen jälkeisen tilanteen mukaiseksi.

Nykyisen rakennuksen rekisteritietojen mukainen laajuus on 4 316 brm², 3 794 kem², 15 766 m³ . Inventoinnin mukainen laajuus on 4 520 brm², 3 197 htm².

Alueellinen tarkastelu

Rikhardinkadun kirjasto sijaitsee Helsingin arvokkaimmalla alueella ydinkeskustassa. Rikhardinkadun kirjaston tarkoitus on perusparannuksen jälkeen palvella entistäkin paremmin lähikirjastona alueen asukkaita, mutta myös houkutella kävijöitä koko kaupungista palveluidensa äärelle. Rikhardinkadun kirjasto vastaa osaltaan keskustakirjasto Oodin myötä keskustan alueella kasvaneeseen kirjastopalveluiden ja monipuolisten tilojen suureen kysyntään.

Kirjaston perusparannuksen tavoitteena on vahvistaa keskustan vetovoimaa ja viihtyisyyttä sekä parantaa lasten ja lapsiperheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuuriin, lukemiseen ja elämyksiin. Hanke tukee Helsingin kaupungin tavoitetta parantaa lasten ja nuorten lukutaitoa, lukuintoa ja yleissivistystä sekä antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään.

Perusparannus vahvistaa kirjaston roolia osana kaupungin palvelukokonaisuutta ja tukee ydinkeskustan elinvoimaa tarjoamalla kaikille avoimia kulttuuripalveluja ja arjen kohtaamispaikkoja etenkin lapsille, nuorille ja perheille. Kirjastoa kehitetään entistä vahvemmin lasten ja perheiden kirjastona.

Perusparannus tuo lisää tilaa, toimintamahdollisuuksia, turvallisuutta ja saavutettavuutta eri-ikäisille käyttäjille sekä vahvistaa keskustan arkea ja elinvoimaa houkuttelemalla kaupunkilaisia viettämään aikaa kirjastossa. Kirjastoon tulee asukastoiminnan käyttöön varattavia ja myös kumppaneille ulosvuokrattavia tiloja, joille keskustan alueella on kysyntää.

Kirjaston esteettömyyden parantaminen on keskeinen osa perusparannushanketta. Tilojen selkeys, esteetön sisäänkäynti, toimivat kulkureitit, turvalliset tilaratkaisut ja erilaisiin aistiympäristöihin vastaava tilasuunnittelu vahvistavat sekä lasten että aikuisten mahdollisuuksia käyttää kirjastoa.

Perusparannuksen myötä kirjaston taide- ja kulttuuripainotus vahvistaa lasten ja perheiden kulttuuriosallisuutta ja taiteen ja kulttuurin roolia osana kaupunkilaisten arkea. Tilat mahdollistavat tulevaisuudessa monipuolisen taiteen- ja kulttuurin kokemisen, tekemisen ja harrastamisen. Rikhardinkadun kirjaston kytkeytyminen keskustan kulttuuritarjontaan ja yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa tukevat keskustan vetovoimaa ja kulttuurista elinvoimaa.

Perusparannuksen suunnittelu tukee Kaartinkaupungin kaupunkitilasuunnitelman tavoitteita kehittää Rikhardinkadusta viihtyisämpi ja vehreämpi kaupunkitila. Jaettu katutila, istutukset sekä oleskeluun ja leikkiin varattu tila tukevat kirjaston uutta painotusta ja mahdollistavat toiminnan laajentumisen katuympäristöön erityisesti kesäaikaan.

Rikhardinkadun kirjaston perusparannus tukee Helsingin strategisia tavoitteita rakentaa kaupunkia, jossa lapsilla on tilaa kasvaa, olla ja osallistua.

Toiminnalliset perustelut

Rikhardinkadun kirjaston tulisi olla tilallisesti elämyksellinen ja toiminnaltaan houkutteleva palvelu kaikille kaupunkilaisille, yhteistyökumppaneille ja kauempaakin tuleville vierailijoille. Lapsille, nuorille ja perheille tarvitaan yhtenäiset, kutsuvat ja riittävän laajat tilat, joissa on huomioitu kyseisten asiakasryhmien erikoistarpeet. Heille tarkoitetun alueen pinta-alaa halutaan kasvattaa merkittävästi. Myös hiljaiselle ja rauhalliselle alueelle on selkeä tarve. Kaupunkilaisten kommenteissa, joita pyydettiin osallistamisen yhteydessä, korostui tarve rauhoittumisen tilaan.

Peruskorjauksen tavoitteena on tarkoituksenmukaiset, kauniit ja aikaa kestävät tilaratkaisut. Kirjaston tilat suunnitellaan avoimiksi, esteettömiksi ja helposti hahmotettaviksi. Ne mahdollistavat eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien kaupunkilaisten osallistumisen. Suunnittelussa huomioidaan lasten ja perheiden tarpeet, neurokirjon käyttäjät sekä erilaiset tavat käyttää tilaa. Sisäpihan kattaminen mahdollistaa esteettömän sisäänkäynnin rakennukseen. Sisäpihalle syntyvään monitoimiaulaan sijoitetut uudet hissit tarjoavat esteettömän käynnin ja toimivan kulun kirjaston kaikkiin eri kerroksiin kaikille eri kirjaston käyttäjäryhmille. Monitoimiaula asiakaspalvelupisteineen mahdollistaa myös kirjaston omatoimikäytön halutulle rajatulle alueelle tulevaisuuden tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Peruskorjauksen yhteydessä kirjaston tapahtumatilojen määrä kasvaa ja samalla otetaan rakennuksen vanhimmat ja hienoimmat tilat kellarista ylimpään kerrokseen asti aikaisempaa monipuolisemmin ja laajemmin kaupunkilaisten käyttöön. Tilamuutoksissa huomioidaan tulevaisuuden tarpeet sekä tilojen joustava käyttö rakennuksen arkkitehtuuria kunnioittaen ja huomioiden. Joustavat ja muunneltavat tapahtumatilat soveltuvat kirjailijavierailuihin, keskusteluihin, kirjavinkkauksiin, satutuokioihin, työpajoihin ja pienimuotoisiin musiikkitapahtumiin. Tilat tukevat eri-ikäisten kaupunkilaisten omaa toimintaa ja matalankynnyksen osallistumista. Historiallisesti arvokas rakennus uudistuu kestävällä tavalla tuleville sukupolville.

Lapsille suunnattuja tiloja tuodaan rakennuksen aiempaa enemmän. Kirjasto tukee lasten lukutaitoa ja lukemisen iloa tarjoamalla lapsen mittakaavassa hahmotettavia, selkeitä ja turvallisia tiloja. Tilat kutsuvat leikkiin ja houkuttelevat kirjallisuuden äärelle. Ne kutsuvat tarttumaan kirjaan, viipymään ja löytämään oman paikan kirjastossa. Kirjasto tarjoaa monenlaisia inspiroivia lukupaikkoja eri puolilla rakennusta. Perheiden asiointi on sujuvaa ja omatoiminen käyttö mahdollista.

Suunnittelussa yhdistyvät arkkitehtoninen laatu, rakennuksen ainutlaatuisen historian esiin tuominen sekä kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut. Ratkaisut perustuvat pitkäikäisyyteen, muunneltavuuteen ja vastuullisiin materiaalivalintoihin. Materiaalien laatu ja värimaailma tukevat rakennuksen mittakaavaa ja arkkitehtonista arvoa. Uudet elementit ovat ajallisesti tunnistettavia ja kunnioittavat historiallista ympäristöä.

Rakennuksessa on myös tarve uudistaa sähkö- ja tietotekniikkaa sekä valaistusta. Rakennukseen tarvitaan myös kattava kamera- ja kulunvalvonta.

Peruskorjatuissa tiloissa mahdollistetaan monenlainen lukeminen, työskentely ja tekeminen. Kirjaston sisävalaistuksen on sovelluttava monen eri tilanteen valaistustarpeeseen. Valaistus korostaa ainutlaatuista rakennusta ja sen yksityiskohtia.

Hankkeen laajuus ja kustannukset

Perusparannus käsittää koko rakennuksen, katettavan sisäpihan ja pienen kadun varrella sijaitsevan sisäänkäyntietupihan.

Hankkeen laajuus on 5 025 brm², 3 431 htm², 2 645 hym². Rakennuksen kerrosala on 4 415 kem³.

Sisäpihan kattaminen, liittyvät kulkusillat ja hissit sekä uuden IV-konehuoneen rakentaminen rakennuksen ylimpään kerrokseen kasvattavat rakennuksen bruttoalaa 505 brm².

Kustannusarvion mukaan hankkeen rakentamiskustannukset kustannustasossa 10/2025 RI = 112,3; ovat arvonlisäverottomana yhteensä 22 540 000 euroa (4 486 euroa/brm²).

Uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien takaisinmaksuaika on 10–11 vuotta ja investoinnit pienentävät ylläpidon aikaisia käyttökustannuksia.

Hankkeessa on 100 000 euron varaus julkisen taiteen toteuttamiselle

Uuden vuokramallin mukaan määritetty hankkeen aiheuttama sisäinen kokonaisvuokra on 1 352 956 euroa/vuosi (32,91 euroa/ htm²/kk). Pääomavuokran investointivastikkeen osuus on 12,12 euroa/htm²/kk, tuottovaatimus 13,90 euroa/htm²/kk, maanvuokra 1,97 euroa/htm²/kk, ylläpitovuokra 4,25 euroa/htm²/kk, ja yleiskustannus 0,67 euroa/ htm²/kk. Vuokralaskennan perusteena on huoneistoala 3 431 htm², tuottovaade 2,5 % ja poistoaika 30 vuotta.

Lopullinen pääomavuokra tarkistetaan urakkavaiheen kustannusten mukaan. Ylläpitovuokra tarkistetaan valmistumisajankohdan ylläpitovuokraa vastaavaksi.

Vanha laskennallinen sisäinen kokonaisvuokra (3/2026 saakka) on 543 251 euroa/vuosi (19,58 euroa/htm²/kk).

Uuden vuokramallin mukaan kohteen väistö- ja lisätilojen kustannukset eivät sisälly hankkeen kokonaisvuokraan.

Ylläpito ja käyttötalous

Rakennuksen ylläpidosta vastaa kaupunkiympäristötoimialan Tilat-palvelu.

Toiminnan käynnistämiskustannukset koostuvat käyttäjän hankintoina toteutettavista laite-ja irtokalustehankinnoista. Kalustamisen kustannukset ovat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan mukaan noin 2 500 000 euroa, tämän lisäksi tieto-ja viestintäteknologian kustannuksiin on varattu noin 400 000 euroa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala varaa väistötiloihin siirtymisen ja vaiheistuksen aiheuttamiin muuttokustannuksiin noin 50 000 euroa.

Aikataulu ja väistötilat

Kirjasto on kiinni rakentamisen ajan. Rakentamisen on arvioitu ajoittuvan ajalle 6/2027 - 12/2028.

Rakentamisen aikana väistötilana tulee lasten, nuorten, perheiden, koulujen ja varhaiskasvatuksen palveluiden osalta toimimaan Annantalo. Muiden kirjastopalveluiden siirtyminen väistötilaan tai alueen muihin kirjastoihin tarkentuu.

Osallistaminen

Rikhardinkadun kirjaston perusparannuksen valmistelussa lasten ja nuorten näkemyksiä on kerätty eri tavoin. Osallistamista on toteutettu Kerro kantasi -kyselyn, haastattelujen, viskari–eskarityöpajojen, kouluikäisten työpajojen sekä perhetyöpajojen kautta. Lasten osallistujamäärä on yhteensä noin 147, ja osallistumista on mahdollistettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi nuorten kokemuksia ja näkemyksiä on kerätty Kerro kantasi -kyselyn, opiskelijakyselyn ja Oodin nuorisokeskuksen haastattelujen kautta, joissa 15–19-vuotiaita vastaajia oli noin 66.

Lasten ja perheiden näkemyksissä korostuivat erityisesti kirjaston turvallisuus, viihtyvyys ja selkeys sekä mahdollisuus olla yhdessä. Kirjastoon toivotaan tilaa leikkiin, lukemiseen, rauhoittumiseen ja oleskeluun eri tavoin. Nuorten näkemyksissä painottuivat rauhallisuus, miellyttävä tunnelma, kirjaston arkkitehtuurin merkitys sekä toimiva paikka opiskelulle ja olemiselle. Lasten ja nuorten näkemykset ovat linjassa aikuisten kanssa. Niissä korostuivat monipuolisuus ja mahdollisuus käyttää kirjastoa eri tavoin eri-ikäisten tarpeisiin.

Aikuisasiakkaita on osallistettu ja kuultu erityisesti Kerro Kantasi -kyselyn, kirjastossa toteutettujen haastatteluiden sekä kaupunkilaisille järjestetyn työpajan muodossa. Lisäksi on osallistettu kirjastossa tapahtumia järjestäviä sidosryhmiä.

Näkemykset ovat vaikuttaneet suunnitteluratkaisuihin.
Osallistamistyössä esiin nousseet tarpeet ja toiveet perustelevat esimerkiksi lastenkirjastotoiminnan laajenemista omaan kerrokseen sekä tilojen kehittämistä lapsille paremmin soveltuviksi.

Lapsivaikutusten arviointi

Rikhardinkadun kirjaston perusparannus vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä arjen sujuvuutta. Uudistetut tilat ovat entistä viihtyisämmät, turvallisemmat ja paremmin toimivat. Esteettömän sisäänkäynnin ja selkeiden tilaratkaisujen myötä kirjastosta tulee saavutettava arjen paikka kaikille lapsille, myös eri tavoin toimintarajoitteisille. Tämä tukee yhdenvertaisuutta ja lasten oikeutta turvallisiin, terveellisiin ja saavutettaviin ympäristöihin. Perusparannuksessa huomioidaan lasten erilaiset tarpeet, taustat ja toimintakyvyt.

Perusparannus lisää tilaa leikkiin, rauhoittumiseen, oppimiseen ja yhdessä olemiseen. Lukeminen, taide ja kulttuuri tukevat lasten mielenterveyttä, oppimisedellytyksiä ja sosiaalisia taitoja. Maksuton ja matalan kynnyksen kirjasto keskustassa tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille saavutettavan vapaa-ajan ja oppimisen ympäristön ilman kulutuspaineita.

Perusparannus vahvistaa lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta. Uudistetut lasten tilat ovat aiempaa suuremmat, selkeämmät ja turvallisemmat. Parempi valaistus, näkyvyys, esteettömyys ja tilojen hahmotettavuus vähentävät onnettomuusriskejä ja lisäävät turvallisuuden tunnetta.

Kirjasto toimii jatkossakin turvallisena arjen kasvuympäristönä, jossa lapsi voi olla perheen, kavereiden kanssa tai itsenäisesti. Rauhalliset tilat, mahdollisuus vetäytymiseen sekä turvallinen ilmapiiri tukevat psyykkistä hyvinvointia. Henkilökunnan läsnäolo ja saavutettavuus vahvistavat huolenpitoa ja tukevat tilanteisiin puuttumista.

Kielellinen saavutettavuus tukee lasten turvallisuutta. Mahdollisuus asioida kirjastossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vahvistaa lasten turvallisuuden tunnetta, yhdenvertaista asiointia sekä luottamusta aikuisiin ja palveluihin. Selkeä palvelukieli tukee lasten ymmärretyksi tulemisen kokemusta ja turvallista liikkumista kirjastossa.

Rikhardinkadun kirjaston perusparannus vahvistaa lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppimiseen, lukutaitoon ja sivistykseen. Kirjasto tukee lapsen oikeutta oppimiseen tarjoamalla turvallisen ja saavutettavan oppimisympäristön, joka täydentää koulujen ja varhaiskasvatuksen toimintaa. Perusparannus parantaa yhteistyömahdollisuuksia koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa sekä mahdollistaa pienryhmä- ja luokkavierailut, ohjatut lukuhetket ja oppimista tukevan toiminnan entistä joustavammin. Uudistuvat tilat vahvistavat edellytyksiä toimia oppimisympäristönä ja vierailukohteena myös muualta Suomesta saapuville ryhmille.

Rikhardinkadun kirjaston perusparannus tukee lasten yhdenvertaisuutta ja moninaisten lapsiryhmien mahdollisuuksia käyttää kirjastoa turvallisesti ja omannäköisellään tavalla.

Lapsivaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan lausunnon liitteessä 4.

Päätös tullut nähtäväksi 13.03.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §