Virkasuhteen täyttäminen, kaupunginkanslia, johtava sisäinen tarkastaja, KANSLIA-06-1-25

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen kansliapäällikön päätöksestä 9.3.2026, § 27, jolla kansliapäällikkö päätti johtavan sisäisen tarkastajan virkaan ottamisesta.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä tai kolmen päivän kuluttua sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kuntalain 140 §:n 3 momentin mukaan kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Oikaisuvaatimus on saapunut 12.3.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon. Oikaisuvaatimuksen tekijä on hakenut virkaa ja on tehnyt oikaisuvaatimuksen asianosaisena. Pöytäkirja on ollut nähtävänä yleisessä tietoverkossa 12.3.2026. Oikaisuvaatimus on osoitettu oikealle viranomaiselle ja se on saapunut säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksen mukaan kansliapäällikön tekemä johtavan sisäisen tarkastajan virkaan ottamispäätös 9.3.2026 § 27 on kumottava, koska sen valmistelussa on tapahtunut menettelyvirheitä ja päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, lisäksi päätös on vastoin tarkoituksenmukaisuutta.

Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan häntä on syrjitty virantäytössä. Oikaisuvaatimuksen tekijä viittaa lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki), yhdenvertaisuuslakiin sekä niiden mukaisiin hyvityksiin, työhönottoon liittyvään oikeuskirjallisuuteen, työelämän tasa-arvodirektiiviin, työsyrjintädirektiiviin sekä kotimaiseen että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin edellä mainittujen lähteiden kautta, että kotimaisen ja EU-oikeudellisen työsyrjintää koskevan sääntelyn piiriin kuulu myös tilanne, jossa henkilö on hakenut työhönottoilmoituksessa tarkoitettua tehtävää, mutta tätä ei ole kutsuttu työhaastatteluun eikä valittu tällaiseen tehtävään.

Viran nimitysperusteet ja kelpoisuusvaatimukset

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan, virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Tehtävän kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi edellytettiin hyvää suomen ja englannin kielen taitoa. Tehtävässä menestyminen edellyttää vankkaa kokemusta vaativista riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen tehtävistä. 

Hakuilmoituksessa painotettiin lisäksi kykyä hahmottaa laajoja kaupunkikonsernin kokonaisuuksia sekä tunnistaa strategisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti keskeiset riskit, vahvaa ymmärrystä kuntakonsernista, julkisesta johtamisesta ja keskeisestä lainsäädännöstä, valmiutta omaksua nopeasti uusia asiakokonaisuuksia sekä kykyä toimia ristiriitaisten odotusten keskellä. Lisäksi edellytettiin vahvaa viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, yhteistyökykyä sekä valmiutta hyödyntää digitaalisia työkaluja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä.

Valintamenettely

Johtavan sisäisen tarkastajan virka oli julkisesti haettavana 10.2.-25.2.2026. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa sekä muissa Helsingin kaupungin rekrytointikanavissa.

Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 19 henkilöä. 18 hakijaa täyttivät asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Rekrytointiryhmään kuuluivat sisäisen tarkastuksen johtaja Pia Linja ja HR-asiantuntija Annastiina Penttilä. Haastatteluihin osallistui sisäisen tarkastuksen johtaja Pia Linja ja HR-asiantuntija Annastiina Penttilä. Lisäksi Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula haastatteli kaksi kärkiehdokasta.

Kaikilla neljällä haastatteluvaiheeseen edenneellä hakijalla on vahva kokemus sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan tehtävistä sekä hyvä ymmärrys julkisen organisaation toimintaympäristöstä. He ovat osoittaneet rekrytointiprosessin aikana analyyttistä työotetta, kykyä tarkastella laajoja kokonaisuuksia sekä valmiuksia toimia vaativassa ja paineisessa toimintaympäristössä.

Päätöksen perusteleminen ja virkaan valinnalle asetettujen edellytysten täyttyminen

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lain esitöiden yksityiskohtaisten perustelujen (HE 1/1998 vp, s. 180) mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44). Valintaperusteluissa on syytä tuoda esille, kuinka hakija haastattelun perusteella henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan soveltuu virkaan.

Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017). Yksityiskohtainen ansiovertailu voidaan useiden hakijoiden joukosta ylimpien laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella rajata sellaisiin hakijoihin, joita pidetään varteenotettavimpina (EOA 22.6.2006, dnro 13/4/05). Viranhakumenettelyn luonteeseen kuuluu lisäksi se, että vain osa hakijoista kutsutaan haastatteluun.

Hakuilmoituksessa tarkennetaan viran keskeiset tehtäväalueet, hakijalta toivottavat ominaisuudet, kyvyt ja aikaisempi kokemus sekä muut valintakriteerit. Lisäksi voidaan määritellä muita hakijan eduksi huomioon otettavia seikkoja. Hakijoita on arvioitu suhteessa hakuilmoituksessa esitettyihin kriteereihin yhdenvertaisesti.

Tehtävässä menestyminen edellyttää hakuilmoituksen mukaisesti vankkaa kokemusta vaativista riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen tehtävistä. Lisäksi hakuilmoituksessa painotettiin kykyä hahmottaa laajoja kaupunkikonsernin kokonaisuuksia sekä tunnistaa strategisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti keskeisiä riskejä. Tehtävässä edellytettiin myös vahvaa ymmärrystä kuntakonsernin toiminnasta, julkisesta johtamisesta ja keskeisestä lainsäädännöstä, valmiutta omaksua nopeasti uusia asiakokonaisuuksia sekä kykyä toimia ristiriitaisten odotusten keskellä. Lisäksi hakijoilta edellytettiin vahvaa viestintä- ja vuorovaikutusosaamista, yhteistyökykyä sekä valmiutta hyödyntää digitaalisia työkaluja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä.

Oikaisuvaatimuksen tekijällä on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Hakemusasiakirjojen perusteella oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole edellä kuvattua tehtävän hoitamisen kannalta olennaista kokemusta tai osaamista, jota tehtävässä menestyminen edellyttää. Hakemusasiakirjojen perusteella oikaisuvaatimuksen tekijällä ei ole hakuilmoituksessa vaadittua kokemusta riskienhallinnasta tai sisäisestä tarkastuksesta. Hakemuksessa ei ole tuotu esiin merkittäviä hakuilmoituksessa painotettuihin osaamisvaatimuksiin liittyviä ansioita. Näin ollen ei ole ollut perusteltua syytä kutsua oikaisuvaatimuksentekijää haastatteluun tai arvioida hänen edellytyksiään tehtävän hoitamiseen valituksi tullutta hakijaa paremmiksi.

Huomioiden oikaisuvaatimuksen tekijän sekä virkaan valitun tehtävän kannalta merkityksellinen kokemus, osaaminen ja ansiot, ei oikaisuvaatimuksen tekijän väittämälle syrjinnälle työhönotossa sukupuolen perusteella ole perusteita. Hakumenettelyn luonteeseen kuuluu, että vain osa hakijoista haastatellaan. Yksin se seikka, että oikaisuvaatimuksen tekijä, jota ei ole kutsuttu haastatteluun ja virkaan valittu ovat eri sukupuolta, ei osoita syrjintää. Asiassa ei voi katsoa syntyneen syrjintäolettamaa. Oikaisuvaatimuksentekijää ei ole syrjitty millään muullakaan perusteella. Oikaisuvaatimukseen ei sisälly yksilöityjä perusteita syrjinnälle.

Hakemuksen ja haastattelujen perusteella on kokonaisarvion ja haastattelujen kautta saadun näkemyksen perusteella katsottu, että virkaan valitulla Lammisella on parhaat edellytykset johtavan sisäisen tarkastajan tehtävän hoitamiseen.

Hakijoiden ansioita on arvioitu kokonaisuutena suhteessa johtavan sisäisen tarkastajan tehtävälle asetettuihin kelpoisuus- ja osaamisvaatimuksiin sekä hakuilmoituksessa painotettuihin menestystekijöihin.

Virkaan valitulla Lammisella on pitkä ja monipuolinen kokemus vaativista sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan asiantuntijatehtävistä kuntakonserniympäristössä. Hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella hänen on katsottu osoittaneen vahvaa kokonaisnäkemystä laajojen ja poikkihallinnollisten kokonaisuuksien arvioinnista sekä kokemusta strategisesti merkittävien tarkastuskokonaisuuksien toteuttamisesta. Lisäksi hänellä on näyttöä tarkastusten kokonaisvaltaisesta läpiviennistä riskiperusteisesta suunnittelusta raportointiin ja toimenpidesuositusten seurantaan.

Lamminen on esittänyt konkreettista osaamista kuntakonsernin toiminnan, julkisen johtamisen ja toimintaa ohjaavan sääntelyn tuntemuksesta sekä kyvystä tunnistaa strategisesti ja toiminnallisesti keskeisiä riskejä. Hänen työkokemuksensa painottuu erityisesti ICT-toimintaympäristöön ja siihen liittyviin riskeihin, ja hän on hyödyntänyt digitaalisia työkaluja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä. Hakemusasiakirjojen perusteella hänellä on myös kokemusta johdon toimeksiannoista sekä työskentelystä ristiriitaisten odotusten ja aikapaineen keskellä.

Lisäksi rekrytointiprosessin aikana saadun kokonaisarvion perusteella Lammisen viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä yhteistyökyky arvioitiin tehtävän hoitamisen kannalta vahvoiksi. Hänellä katsottiin olevan edellytykset tukea tarkastustoiminnan kehittämistä sekä vahvistaa tarkastustiimin vaikuttavuutta kaupunkikonsernin johtamisen tukena.

Päätöksen perusteluista käy nimenomaisesti ilmi, että Lammisella on erittäin monipuolinen kokemus vaativien tarkastusten suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista sekä näyttöä suositusten vaikuttavasta toimeenpanon seurannasta. Lamminen on toiminut yli 13 vuotta vaativissa sisäisen tarkastuksen tehtävissä julkisella sektorilla.

Kunnan viranomaisella on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Tätä harkintavaltaa kaventavat perustuslain 125.2 §:n yleiset nimitysperusteet. Perustuslain säännös edellyttää hakijoiden ansioiden vertailua, joka on suoritettu johtavaa sisäistä tarkastajaa valittaessa. Niin suhteessa hakuilmoituksessa ilmoitettuihin edellytyksiin kuin hakijoiden keskinäisessä vertailussa virkaan valitun henkilön on katsottu olevan ansioitunein ja omaavan siten parhaat edellytykset johtavan sisäisen tarkastajan virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Virkaan valittu on täyttänyt viralle asetetun muodollisen kelpoisuusvaatimuksen, yleisten nimitysperusteiden asettamat vaatimukset sekä muut hakuilmoituksessa esitetyt edellytykset. Kansliapäällikkö on tehnyt päätöksen hallintosäännön 12 luvun 1 §:n 2 momentin 9 kohdan mukaisesti toimivaltaisena viranomaisena.

Hakijoiden ansiovertailu on suoritettu asianmukaisesti ja päätös on perusteltu hallintolain edellyttämällä tavalla. Virkaan ottaminen on perustunut hakijoiden vertailuun, jossa koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on otettu huomioon haastatteluissa esille tulleita seikkoja soveltuvuudesta ja hakijoiden viran hoidon kannalta merkityksellisistä henkilökohtaisista ominaisuuksista. Päätöksessä on selvitetty valituksi tulleen koulutus, työkokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet objektiivisesti osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Virkaan on valittu kokonaisarvioinnin perusteella hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset ja muut edellytykset parhaiten täyttävä eli ansioitunein hakija. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole ollut perusteltua kutsua haastatteluun, koska häneltä on hakemusasiakirjojen perusteella puuttunut vaadittu kokemus ja ansiot, tämä ei muodosta syrjintää työhönotossa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että kansliapäällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Kansliapäällikön päätös ei ole lainvastainen, eikä se ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ja se on tarkoituksenmukainen. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen hylätä perusteettomana.

Päätös tullut nähtäväksi 09.05.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.