Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee pääosiltaan nykyistä Puotilan venesataman aluetta, joka sijaitsee Vartiokylänlahden länsirannalla Puotilan asuinalueen eteläpuolella ja Marjaniemen asuinalueen itäpuolella. Itäkeskuksen asuinkorttelit ovat lähimmillään n. 250 m päässä ja Easton lähimpänä kaupallisena keskuksena n. 800 m päässä. Kaava-alueeseen kuuluu myös Marjaniemen itäranta sekä Koivuniemen venesataman alue. Suunnitelmassa nykyinen Puotilan venesataman alue rakentuu uudeksi omaleimaiseksi naapurustoksi, jossa yhdistyvät asuminen, veneily, palvelut ja rantaluonto. Alueesta muodostuu Vartiokylänrannoille levittäytyvän Itä-Helsingin kulttuuripuiston toiminnallinen sydän, jossa eritaustaiset itähelsinkiläiset ja vierailijat kohtaavat virkistyksen ja merellisten harrastusten parissa kauniissa merimaisemassa.

Kaavaratkaisun tavoitteena ja keskeisimpänä vaikutuksena on, että itäinen Helsinki saa uuden merellisen ja vetovoimaisen rantakaupunginosan. Alue on tärkeä osa kehittyvän Itäkeskuksen kokonaisuutta ja olennainen koko Itä-Helsingin vetovoimalle. Poikkeuksellisen houkutteleva omistusasuminen ja merelliset virkistysmahdollisuudet tasapainottavat itäisten alueiden eriytymiskehitystä. Puotilanrannan toteuttamisen vaikutusten ympäröiville alueilleen arvioidaan olevan saman suuntaisia Aurinkolahden toteuttamisen kanssa 2000–2020 -luvuilla. Tuoretta tietoa Aurinkolahden toteuttamisen vaikutuksista on luettavissa Helsingin ja Turun yliopistojen, Aalto-yliopiston sekä Ilmatieteen laitoksen Smartland-tutkimusraportissa: ”Case Vuosaari, maankäyttöpolitiikan paikallisuus”.

Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta. Alueen suunnittelua on myös tehty yhdessä Puotilan ala-asteen kakkosluokkalaisten kanssa 14.5.2019 järjestetyssä suunnittelutyöpajassa, jossa tutkittiin koulun lähiympäristön ja Puotilanrannan seudun miellyttäviä, tuttuja ja epämiellyttäviä paikkoja ja tutustuttiin alueeseen yhdessä kävellen. Oppilaat myös laativat oman suunnitelmansa Vartiokylänlahdelle.

Vartiokylänlahden luonto ja sen vahvistaminen on ohjannut suunnittelua keskeisesti. Suunnitelma täydentää Vartiokylänlahden virkistysreitin nykyisen katkoksen kohdalta, muuttaa nykyistä rakennettua rantaa luonnonmukaiseksi ja parantaa lajiston elinolosuhteita mm. luomalla uutta sopivan matalaa monimuotoista merenpohjaa uposkasvillisuudelle ja kalastolle, tarjoamalla linnustolle rauhallisia pesimäpaikkoja sekä
parantamalla Marjaniemenpurosta Vartiokylänlahteen virtaavan veden laatua johtamalla se uuden luonnonmukaiseksi rakennettavan kosteikon läpi. Pidemmällä aikavälillä toteuttamisella on useita luontohyötyjä. Rakentamisaikana alueen toteutus edellyttää erityistä tarkkuutta, jotta mm. veden väliaikainen sameutuminen jää vaikutuksiltaan paikalliseksi.

Suunnitelman kokonaiskerrosala on 117 260 k-m2, josta uutta kerrosalaa on 109 460 k-m². Tästä liike-, toimisto- ja palvelutiloja on 5 860 k-m² ja yleisten rakennusten (päiväkoti) kerrosalaa 1 800 k-m². AK- ja ALP-tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=1,95. Asukasmäärän lisäys on noin 2500 asukasta.

Kaavan valmistelun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7432), johon on esitettynä Puotilanrannan liikennejärjestelyt sekä muutokset Meripellontietä koskien. Asemakaavassa autopaikoituksen mitoitus poikkeaa voimassa olevista laskentaohjeista kaavan toteutettavuuden edistämiseksi noudattaen kaupunginhallituksen 24.10.2022 hyväksymää pysäköintipolitiikkaa.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Suunnitelma edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että uuden merellisen ja houkuttelevan alueen myötä Itäkeskus saa vetovoimaista asumista ja rantavirkistäytymisen mahdollisuuksia tukemaan koko itäisen alueen positiivista kehitystä. Alue jatkaa Itäkeskuksen urbaania kaupunkirakennetta vilkkaan Meripellontien varressa ja keskittää rakentamisen jo muokatuille alueille säästäen Vartiokylänlahden arvokkaimmat luontoalueet. Uuden luonnonmukaisen rantapuiston rakentaminen täydentää Vartiokylänlahden ympäri kulkevan rantareitin, monipuolistaa Vartiokylänlahden alueen virkistysmahdollisuuksia ja luo alueelle entistä vahvemman rantaelämän keskittymän. Puotilanranta kytkeytyy olemassa olevaan kehitettävään joukkoliikenteeseen ja osaksi Itäkeskuksen laajoja palveluja. Koko alue tarjoaa korkeatasoista asumista merinäkymin ja alueen saarikortteli luo mahdollisuuden ainutlaatuisen arkkitehtonisen kohteen toteuttamiseen Itä-Helsinkiin, poikkeukselliseen merelliseen sijaintiin.

Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen muutosehdotuksen 26.11.2024 jatkosuunnittelun pohjaksi esittelijän ehdotuksesta poiketen ja hyväksyi usean vastaehdotuksen.

Asemakaava- ja asemakaavan muutos on valmisteltu vastaehdotukset huomioon ottaen. Vastaehdotuksiin on vastattu jatkosuunnittelussa sekä asemakaavan selostuksen kohdassa ”Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet”.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue käsittää Puotilan venesataman, Marjaniemen itärannan, Marjaniemen kärjessä sijaitsevan Koivuniemen venesataman ja näihin alueisiin liittyvän laajan vesialueen sekä osan Meripellontietä ja sen pohjoispuolista viheraluetta. Puotilan venesataman alue koostuu laajasta istutuksin jäsennellystä kentästä ja siihen liittyvistä laiturirakenteista. Venepaikkoja on noin 600 ja talvisäilytyspaikkoja noin 600. Alueella on lisäksi venekerhon rakennus, huoltorakennuksia ja liikerakennuksia. Marjaniemen itäranta on pääosin ruovikkoista luontoarvoiltaan
tärkeää tulva-aluetta, jolla ei ole kiinteitä rakennuksia. Alueella on veneidensäilytysalue noin 100 veneelle. Koivuniemen venesatamassa on vene- ja melontakerhojen rakennukset sekä noin 80 venepaikkaa, noin 40 talvisäilytyspaikkaa ja noin 150 kajakkipaikkaa.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1960–2000). Alue on pääosin venesatama-aluetta (LV). Meripellontien eteläreunassa on yleisten rakennusten korttelialue (YPA), jolle saa rakentaa paloaseman. Meripellontien pohjoispuolella on puisto- ja suojaviheralueita. Loppuosa on Vartiokylänlahden pääosin kaavoittamatonta vesialuetta.

Helsingin kaupunki omistaa koko alueen lukuun ottamatta Koivuniemen kärjessä olevaa laituri- ja uimapaikkakäytössä olevaa vesialuetta 91-433-879-7, joka on järjestäytymättömän osakaskunnan omistuksessa. Kaava on laadittu kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Suunnitelman toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti (9/25):

Laskelma ei pidä sisällään päiväkotirakennuksen kustannuksia. Täyttöjen kustannusarvio perustuu ostolouheeseen. Tavoitteena on, että esirakentamisen massakoordinoinnissa onnistutaan niin, että louheet saadaan lähialueelta kaupungin omista hankkeista. Tällöin esirakentamisen kustannus pienenee enimmillään noin 10 miljoonaa euroa, joka on esitetty yllä esirakentamisen pienempänä lukuna. Yksi keino esirakentamisen kustannusten pienentämiseen on Itäkeskuksen Ystävyydenpuiston väestönsuojan toteuttamisesta syntyvien louheiden hyödyntäminen Puotilanrannan esirakentamisessa.

Uuden kaavoitettavan kerrosalan rakennusoikeuden arvo on noin 75 milj. euroa. Arvo on laskettu käyttäen voimassa olevaa AM-ohjelman mukaista hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 9.12.2024–14.1.2025

Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 12.11.2024 ja lautakunta päätti 26.11.2024 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotuksesta tehtiin yhdeksän muistutusta, joista yhdessä viitattiin kaavaluonnosvaiheessa lähetettyyn adressiin.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen yleisilmeeseen, rakentamisen korkeuteen ja tiiviyteen, kouluverkon kapasiteettiin, lapsivaikutusten arvioinnin tarpeeseen, venesatamaan ja veneilyyn, ajoneuvoliikenteeseen, julkiseen liikenteeseen, rannan reitteihin, vedenvaihtuvuuteen, täyttöihin ja ruoppauksiin, proomukuljetuksiin, alueen rakennettavuuteen, saarikorttelin kustannuksiin, yleiskaavan ohjaavuuteen, syntyvien asuntojen kalleuteen, ympäristövaikutusten arviointiin, virkistysmahdollisuuksiin, lepakkoselvityksen tarpeeseen, luontovaikutuksiin sekä luontoarvojen merkintöjen tarkentamiseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat meluntorjuntaan, ilmastovaikutuksiin, kunnallistekniikkaan, kaapeleihin ja luonnonsuojeluun.

Lausunnot saatiin Helen Oy:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä kaupunginmuseolta.

Lisäksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Museovirasto ja pelastuslautakunta ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Jatkotoimenpiteet

Kaavaratkaisu koskee vesialueen osaa lukuun ottamatta kaupungin omistamaa maata, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Käsitellessään asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti ja yhden äänestyksen jälkeen seuraavat jatkosuunnittelua ohjaavat kirjaukset:

- Lautakunta edellyttää, että lukuisten veneiden talvisäilytyspaikkojen poistuessa kaava-alueelta kaupunki kartoittaa mahdollisuuksia muihin talvisäilytyspaikkojen sijainteihin yksityisten tahojen tai kaupungin järjestämänä.

- Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaavan rantarakentamisen ratkaisut ja toteutustavat valitaan siten, että niiden avulla saadaan minimoitua ympäristövaikutukset niin päästöjen kuin paikallisten luontovaikutusten osalta.

Jos keinosaari toteutetaan, sen rannoille toteutetaan mahdollisimman paljon uutta ranta- ja vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden valinnoissa otetaan huomioon alueen käyttöpaine.

Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tarkennetaan konkreettisia keinoja joilla minimoida rakentamisaikaiset haitat lepakoille, linnuille, kalastolle ja pohjaeläimille. Tämä voi olla esimerkiksi veden samentumista aiheuttavien töiden jaksottaminen, kuten Alleco otti esiin raportissaan, tai melun minimoiminen varsinkin lintujen pesimäaikana. Melun vaikutukset kaloihinkin tulisi selvittää.

- Kaupunkiympäristölautakunta kannustaa edistämään eri keinoin korkeatasoisia ratkaisuja alueen arkkitehtuurin osalta ja käyttää tontinluovutuksessa laatukilpailuja, joissa tavoitellaan niin erityisen vähähiilistä kuin kiinnostavaa arkkitehtuuria.

- Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunki vesilupaa hakiessaan varmistaa, että vesialueen rakentamistoimenpiteet ajoitetaan lintujen pesintä- ja kalojen kutuaikojen ulkopuolelle ja että vesirakentamisessa hyödynnetään kaikki käytettävissä olevat keinot veden samentumisen rajoittamiseksi.

- Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että alueen rakentamisen vaikutuksia Vartiokylänlahden vedenlaatuun seurataan järjestelmällisesti. Mikäli seurannan
perusteella vedenlaatu heikkenee, kaupunkiympäristön toimiala laatii ja toteuttaa toimenpideohjelman haitallisten vaikutusten mahdollisimman nopeaksi korjaamiseksi.

- Puotilanrannan uusi asuinalue tulee kasvattamaan liikennemääriä Meripellontiellä, Itäväylällä, Kehä I:llä ja muilla alueen pääväylillä, jotka ovat jo nyt usein ruuhkautuneita. Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan lautakunta edellyttää, että sekä asemakaavaan liikennesuunnitelmassa ja tulevassa suunnittelussa otetaan erityisesti pääväylien osalta huomioon uuden asemakaavan myötä kasvavat liikennemäärät ja välityskykyä pyritään parantamaan nykyisestä.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Toimivalta

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Päätös tullut nähtäväksi 14.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §