Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12832, Puotilanranta, Vartiokylänlahti
Puotilanrannan asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12832) (sisältää liikennesuunnitelman)
Päätösehdotus
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) vesialueen asemakaavan sekä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) korttelin 45222, katu-, puisto-, suojaviher- ja venesatama-alueiden asemakaavan muutoksen 12.11.2024 päivätyn ja 18.11.2025 muutetun piirustuksen numero 12832 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla muodostuvat uudet korttelit 45586–45591.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee pääosiltaan nykyistä Puotilan venesataman aluetta, joka sijaitsee Vartiokylänlahden länsirannalla Puotilan asuinalueen eteläpuolella ja Marjaniemen asuinalueen itäpuolella. Itäkeskuksen asuinkorttelit ovat lähimmillään n. 250 m päässä ja Easton lähimpänä kaupallisena keskuksena n. 800 m päässä. Kaava-alueeseen kuuluu myös Marjaniemen itäranta sekä Koivuniemen venesataman alue. Suunnitelmassa nykyinen Puotilan venesataman alue rakentuu uudeksi omaleimaiseksi naapurustoksi, jossa yhdistyvät asuminen, veneily, palvelut ja rantaluonto. Alueesta muodostuu Vartiokylänrannoille levittäytyvän Itä-Helsingin kulttuuripuiston toiminnallinen sydän, jossa eritaustaiset itähelsinkiläiset ja vierailijat kohtaavat virkistyksen ja merellisten harrastusten parissa kauniissa merimaisemassa.
Kaavaratkaisun tavoitteena ja keskeisimpänä vaikutuksena on, että itäinen Helsinki saa uuden merellisen ja vetovoimaisen rantakaupunginosan. Alue on tärkeä osa kehittyvän Itäkeskuksen kokonaisuutta ja olennainen koko Itä-Helsingin vetovoimalle. Poikkeuksellisen houkutteleva omistusasuminen ja merelliset virkistysmahdollisuudet tasapainottavat itäisten alueiden eriytymiskehitystä. Puotilanrannan toteuttamisen vaikutusten ympäröiville alueilleen arvioidaan olevan saman suuntaisia Aurinkolahden toteuttamisen kanssa 2000–2020 -luvuilla. Tuoretta tietoa Aurinkolahden toteuttamisen vaikutuksista on luettavissa Helsingin ja Turun yliopistojen, Aalto-yliopiston sekä Ilmatieteen laitoksen Smartland-tutkimusraportissa: ”Case Vuosaari, maankäyttöpolitiikan paikallisuus”.
Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta. Alueen suunnittelua on myös tehty yhdessä Puotilan ala-asteen kakkosluokkalaisten kanssa 14.5.2019 järjestetyssä suunnittelutyöpajassa, jossa tutkittiin koulun lähiympäristön ja Puotilanrannan seudun miellyttäviä, tuttuja ja epämiellyttäviä paikkoja ja tutustuttiin alueeseen yhdessä kävellen. Oppilaat myös laativat oman suunnitelmansa Vartiokylänlahdelle.
Vartiokylänlahden luonto ja sen vahvistaminen on ohjannut suunnittelua keskeisesti. Suunnitelma täydentää Vartiokylänlahden virkistysreitin nykyisen katkoksen kohdalta, muuttaa nykyistä rakennettua rantaa luonnonmukaiseksi ja parantaa lajiston elinolosuhteita mm. luomalla uutta sopivan matalaa monimuotoista merenpohjaa uposkasvillisuudelle ja kalastolle, tarjoamalla linnustolle rauhallisia pesimäpaikkoja sekä
parantamalla Marjaniemenpurosta Vartiokylänlahteen virtaavan veden laatua johtamalla se uuden luonnonmukaiseksi rakennettavan kosteikon läpi. Pidemmällä aikavälillä toteuttamisella on useita luontohyötyjä. Rakentamisaikana alueen toteutus edellyttää erityistä tarkkuutta, jotta mm. veden väliaikainen sameutuminen jää vaikutuksiltaan paikalliseksi.
Suunnitelman kokonaiskerrosala on 117 260 k-m2, josta uutta kerrosalaa on 109 460 k-m². Tästä liike-, toimisto- ja palvelutiloja on 5 860 k-m² ja yleisten rakennusten (päiväkoti) kerrosalaa 1 800 k-m². AK- ja ALP-tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=1,95. Asukasmäärän lisäys on noin 2500 asukasta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Suunnitelma edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että uuden merellisen ja houkuttelevan alueen myötä Itäkeskus saa vetovoimaista asumista ja rantavirkistäytymisen mahdollisuuksia tukemaan koko itäisen alueen positiivista kehitystä. Alue jatkaa Itäkeskuksen urbaania kaupunkirakennetta vilkkaan Meripellontien varressa ja keskittää rakentamisen jo muokatuille alueille säästäen Vartiokylänlahden arvokkaimmat luontoalueet. Uuden luonnonmukaisen rantapuiston rakentaminen täydentää Vartiokylänlahden ympäri kulkevan rantareitin, monipuolistaa Vartiokylänlahden alueen virkistysmahdollisuuksia ja luo alueelle entistä vahvemman rantaelämän keskittymän. Puotilanranta kytkeytyy olemassa olevaan kehitettävään joukkoliikenteeseen ja osaksi Itäkeskuksen laajoja palveluja. Koko alue tarjoaa korkeatasoista asumista merinäkymin ja alueen saarikortteli luo mahdollisuuden ainutlaatuisen arkkitehtonisen kohteen toteuttamiseen Itä-Helsinkiin, poikkeukselliseen merelliseen sijaintiin.
Kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen muutosehdotuksen 26.11.2024 jatkosuunnittelun pohjaksi esittelijän ehdotuksesta poiketen ja hyväksyi usean vastaehdotuksen.
Asemakaava- ja asemakaavan muutos on valmisteltu vastaehdotukset huomioon ottaen. Vastaehdotuksiin on vastattu jatkosuunnittelussa sekä asemakaavan selostuksen kohdassa ”Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet”.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Kaava-alue käsittää Puotilan venesataman, Marjaniemen itärannan, Marjaniemen kärjessä sijaitsevan Koivuniemen venesataman ja näihin alueisiin liittyvän laajan vesialueen sekä osan Meripellontietä ja sen pohjoispuolista viheraluetta. Puotilan venesataman alue koostuu laajasta istutuksin jäsennellystä kentästä ja siihen liittyvistä laiturirakenteista. Venepaikkoja on noin 600 ja talvisäilytyspaikkoja noin 600. Alueella on lisäksi venekerhon rakennus, huoltorakennuksia ja liikerakennuksia. Marjaniemen itäranta on pääosin ruovikkoista luontoarvoiltaan
tärkeää tulva-aluetta, jolla ei ole kiinteitä rakennuksia. Alueella on veneidensäilytysalue noin 100 veneelle. Koivuniemen venesatamassa on vene- ja melontakerhojen rakennukset sekä noin 80 venepaikkaa, noin 40 talvisäilytyspaikkaa ja noin 150 kajakkipaikkaa.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1960–2000). Alue on pääosin venesatama-aluetta (LV). Meripellontien eteläreunassa on yleisten rakennusten korttelialue (YPA), jolle saa rakentaa paloaseman. Meripellontien pohjoispuolella on puisto- ja suojaviheralueita. Loppuosa on Vartiokylänlahden pääosin kaavoittamatonta vesialuetta.
Helsingin kaupunki omistaa koko alueen lukuun ottamatta Koivuniemen kärjessä olevaa laituri- ja uimapaikkakäytössä olevaa vesialuetta 91-433-879-7, joka on järjestäytymättömän osakaskunnan omistuksessa. Kaava on laadittu kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Suunnitelman toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti (9/25):
Esirakentaminen | 52–62 milj. euroa |
Rantarakentaminen | 16 milj. euroa |
Kadut ja liikennealueet | 11,3 milj. euroa |
Puistot | 4,2 milj. euroa |
Johtosiirrot | 1 milj. euroa |
YHTEENSÄ | n. 85–95 milj. euroa |
Laskelma ei pidä sisällään päiväkotirakennuksen kustannuksia. Täyttöjen kustannusarvio perustuu ostolouheeseen. Tavoitteena on, että esirakentamisen massakoordinoinnissa onnistutaan niin, että louheet saadaan lähialueelta kaupungin omista hankkeista. Tällöin esirakentamisen kustannus pienenee enimmillään noin 10 miljoonaa euroa, joka on esitetty yllä esirakentamisen pienempänä lukuna. Yksi keino esirakentamisen kustannusten pienentämiseen on Itäkeskuksen Ystävyydenpuiston väestönsuojan toteuttamisesta syntyvien louheiden hyödyntäminen Puotilanrannan esirakentamisessa.
Uuden kaavoitettavan kerrosalan rakennusoikeuden arvo on noin 75 milj. euroa. Arvo on laskettu käyttäen voimassa olevaa AM-ohjelman mukaista hallinta- ja rahoitusmuotojakaumaa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 9.12.2024–14.1.2025
Kaavaehdotus esiteltiin kaupunkiympäristölautakunnalle 12.11.2024 ja lautakunta päätti 26.11.2024 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.
Kaavaehdotuksesta tehtiin yhdeksän muistutusta, joista yhdessä viitattiin kaavaluonnosvaiheessa lähetettyyn adressiin.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen yleisilmeeseen, rakentamisen korkeuteen ja tiiviyteen, kouluverkon kapasiteettiin, lapsivaikutusten arvioinnin tarpeeseen, venesatamaan ja veneilyyn, ajoneuvoliikenteeseen, julkiseen liikenteeseen, rannan reitteihin, vedenvaihtuvuuteen, täyttöihin ja ruoppauksiin, proomukuljetuksiin, alueen rakennettavuuteen, saarikorttelin kustannuksiin, yleiskaavan ohjaavuuteen, syntyvien asuntojen kalleuteen, ympäristövaikutusten arviointiin, virkistysmahdollisuuksiin, lepakkoselvityksen tarpeeseen, luontovaikutuksiin sekä luontoarvojen merkintöjen tarkentamiseen.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat meluntorjuntaan, ilmastovaikutuksiin, kunnallistekniikkaan, kaapeleihin ja luonnonsuojeluun.
Lausunnot saatiin Helen Oy:ltä, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) sekä kaupunginmuseolta.
Lisäksi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Museovirasto ja pelastuslautakunta ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.
Jatkotoimenpiteet
Kaavaratkaisu koskee vesialueen osaa lukuun ottamatta kaupungin omistamaa maata, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.
Käsitellessään asemakaavaa ja asemakaavan muutosta, kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti ja yhden äänestyksen jälkeen seuraavat jatkosuunnittelua ohjaavat kirjaukset:
- Lautakunta edellyttää, että lukuisten veneiden talvisäilytyspaikkojen poistuessa kaava-alueelta kaupunki kartoittaa mahdollisuuksia muihin talvisäilytyspaikkojen sijainteihin yksityisten tahojen tai kaupungin järjestämänä.
- Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaavan rantarakentamisen ratkaisut ja toteutustavat valitaan siten, että niiden avulla saadaan minimoitua ympäristövaikutukset niin päästöjen kuin paikallisten luontovaikutusten osalta.
Jos keinosaari toteutetaan, sen rannoille toteutetaan mahdollisimman paljon uutta ranta- ja vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden valinnoissa otetaan huomioon alueen käyttöpaine.
Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tarkennetaan konkreettisia keinoja joilla minimoida rakentamisaikaiset haitat lepakoille, linnuille, kalastolle ja pohjaeläimille. Tämä voi olla esimerkiksi veden samentumista aiheuttavien töiden jaksottaminen, kuten Alleco otti esiin raportissaan, tai melun minimoiminen varsinkin lintujen pesimäaikana. Melun vaikutukset kaloihinkin tulisi selvittää.
- Kaupunkiympäristölautakunta kannustaa edistämään eri keinoin korkeatasoisia ratkaisuja alueen arkkitehtuurin osalta ja käyttää tontinluovutuksessa laatukilpailuja, joissa tavoitellaan niin erityisen vähähiilistä kuin kiinnostavaa arkkitehtuuria.
- Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunki vesilupaa hakiessaan varmistaa, että vesialueen rakentamistoimenpiteet ajoitetaan lintujen pesintä- ja kalojen kutuaikojen ulkopuolelle ja että vesirakentamisessa hyödynnetään kaikki käytettävissä olevat keinot veden samentumisen rajoittamiseksi.
- Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että alueen rakentamisen vaikutuksia Vartiokylänlahden vedenlaatuun seurataan järjestelmällisesti. Mikäli seurannan
perusteella vedenlaatu heikkenee, kaupunkiympäristön toimiala laatii ja toteuttaa toimenpideohjelman haitallisten vaikutusten mahdollisimman nopeaksi korjaamiseksi.
- Puotilanrannan uusi asuinalue tulee kasvattamaan liikennemääriä Meripellontiellä, Itäväylällä, Kehä I:llä ja muilla alueen pääväylillä, jotka ovat jo nyt usein ruuhkautuneita. Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan lautakunta edellyttää, että sekä asemakaavaan liikennesuunnitelmassa ja tulevassa suunnittelussa otetaan erityisesti pääväylien osalta huomioon uuden asemakaavan myötä kasvavat liikennemäärät ja välityskykyä pyritään parantamaan nykyisestä.
Tarkemmat perustelut
Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kaupunginhallitus 09.02.2026 § 98
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) vesialueen asemakaavan sekä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) korttelin 45222, katu-, puisto-, suojaviher- ja venesatama-alueiden asemakaavan muutoksen 12.11.2024 päivätyn ja 18.11.2025 muutetun piirustuksen numero 12832 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla muodostuvat uudet korttelit 45586–45591.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat tiimipäällikkö Linnas Tuukka ja arkkitehti Airaksinen Olga. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36045, anna.villeneuve@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 18.11.2025 § 593
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 12.11.2024 päivätyn ja 18.11.2025 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12832 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaava koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) vesialuetta ja asemakaavan muutos koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) korttelia 45222, katu-, puisto-, suojaviher- ja venesatama-alueita (muodostuvat uudet korttelit 45586–45591).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lautakunta edellytti, että lukuisten veneiden talvisäilytyspaikkojen poistuessa kaava-alueelta kaupunki kartoittaa mahdollisuuksia muihin talvisäilytyspaikkojen sijainteihin yksityisten tahojen tai kaupungin järjestämänä.
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että kaavan rantarakentamisen ratkaisut ja toteutustavat valitaan siten, että niiden avulla saadaan minimoitua ympäristövaikutukset niin päästöjen kuin paikallisten luontovaikutusten osalta.
Jos keinosaari toteutetaan, sen rannoille toteutetaan mahdollisimman paljon uutta ranta- ja vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden valinnoissa otetaan huomioon alueen käyttöpaine.
Lautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa tarkennetaan konkreettisia keinoja joilla minimoida rakentamisaikaiset haitat lepakoille, linnuille, kalastolle ja pohjaeläimille. Tämä voi olla esimerkiksi veden samentumista aiheuttavien töiden jaksottaminen, kuten Alleco otti esiin raportissaan, tai melun minimoiminen varsinkin lintujen pesimäaikana. Melun vaikutukset kaloihinkin tulisi selvittää.
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että kaupunki vesilupaa hakiessaan varmistaa, että vesialueen rakentamistoimenpiteet ajoitetaan lintujen pesintä- ja kalojen kutuaikojen ulkopuolelle ja että vesirakentamisessa hyödynnetään kaikki käytettävissä olevat keinot veden samentumisen rajoittamiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta kannusti edistämään eri keinoin korkeatasoisia ratkaisuja alueen arkkitehtuurin osalta ja käyttää tontinluovutuksessa laatukilpailuja, joissa tavoitellaan niin erityisen vähähiilistä kuin kiinnostavaa arkkitehtuuria.
Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että alueen rakentamisen vaikutuksia Vartiokylänlahden vedenlaatuun seurataan järjestelmällisesti. Mikäli seurannan perusteella vedenlaatu heikkenee, kaupunkiympäristön toimiala laatii ja toteuttaa toimenpideohjelman haitallisten vaikutusten mahdollisimman nopeaksi korjaamiseksi.
Puotilanrannan uusi asuinalue tulee kasvattamaan liikennemääriä Meripellontiellä, Itäväylällä, Kehä I:llä ja muilla alueen pääväylillä, jotka ovat jo nyt usein ruuhkautuneita. Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan lautakunta edellytti, että sekä asemakaavaan liikennesuunnitelmassa ja tulevassa suunnittelussa otetaan erityisesti pääväylien osalta huomioon uuden asemakaavan myötä kasvavat liikennemäärät ja välityskykyä pyritään parantamaan nykyisestä.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Olga Airaksinen,
tiimipäällikkö Tuukka Linnas, yksikön päällikkö Hanna Pikkarainen, liikenneinsinööri Janne Antila, erityisasiantuntija Karri Kyllästinen ja tutkija Mari Savela. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Hanna-Leena Hietanen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Lautakunta edellyttää, että ennen alueen merentäyttöjä sekä tekosaaren ja rannan investointeja kartoitetaan kiinnostus alueen rakentamiseen kilpailuttamalla asuntorakentaminen rannalla ja saarella. Kilpailun voittajat sitoutetaan tonttien ostamiseen, vuokraamiseen ja rakentamiseen sitovilla esisopimuksella, joiden arvo kattaa kaupungille ranta-alueen ja saaren rakentamisesta aiheutuvat kustannukset."
Hanna-Leena Hietasen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Vastaehdotus:
Nina Suomalainen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Lautakunta edellyttää, että lukuisten veneiden talvisäilytyspaikkojen poistuessa kaava-alueelta kaupunki kartoittaa mahdollisuuksia muihin talvisäilytyspaikkojen sijainteihin yksityisten tahojen tai kaupungin järjestämänä."
Kannattaja: Otso Kivekäs
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Nina Suomalaisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Elina Kauppila: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaavan rantarakentamisen ratkaisut ja toteutustavat valitaan siten, että niiden avulla saadaan minimoitua ympäristövaikutukset niin päästöjen kuin paikallisten luontovaikutusten osalta.
Jos keinosaari toteutetaan, sen rannoille toteutetaan mahdollisimman paljon uutta ranta- ja vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden valinnoissa otetaan huomioon alueen käyttöpaine.
Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tarkennetaan konkreettisia keinoja joilla minimoida rakentamisaikaiset haitat lepakoille, linnuille, kalastolle ja pohjaeläimille. Tämä voi olla esimerkiksi veden samentumista aiheuttavien töiden jaksottaminen, kuten Alleco otti esiin raportissaan, tai melun minimoiminen varsinkin lintujen pesimäaikana. Melun vaikutukset kaloihinkin tulisi selvittää."
Kannattaja: Jenni Hjelt
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Elina Kauppilan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 1:
Amanda Pasanen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Kaupunkiympäristölautakunta kannustaa edistämään eri keinoin korkeatasoisia ratkaisuja alueen arkkitehtuurin osalta ja käyttää tontinluovutuksessa laatukilpailuja, joissa tavoitellaan niin erityisen vähähiilistä kuin kiinnostavaa arkkitehtuuria."
Kannattaja: Johanna Laisaari
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Amanda Pasanen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunki vesilupaa hakiessaan varmistaa, että vesialueen rakentamistoimenpiteet ajoitetaan lintujen pesintä- ja kalojen kutuaikojen ulkopuolelle ja että vesirakentamisessa hyödynnetään kaikki käytettävissä olevat keinot veden samentumisen rajoittamiseksi."
Kannattaja: Jenni Hjelt
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Matias Pajula: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että alueen rakentamisen vaikutuksia Vartiokylänlahden vedenlaatuun seurataan järjestelmällisesti. Mikäli seurannan perusteella vedenlaatu heikkenee, kaupunkiympäristön toimiala laatii ja toteuttaa toimenpideohjelman haitallisten vaikutusten mahdollisimman nopeaksi korjaamiseksi."
Kannattaja: Amanda Pasanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Matias Pajulan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 1:
Matias Pajula: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Puotilanrannan uusi asuinalue tulee kasvattamaan liikennemääriä Meripellontiellä, Itäväylällä, Kehä I:llä ja muilla alueen pääväylillä, jotka ovat jo nyt usein ruuhkautuneita. Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan lautakunta edellyttää, että sekä asemakaavaan liikennesuunnitelmassa ja tulevassa suunnittelussa otetaan erityisesti pääväylien osalta huomioon uuden asemakaavan myötä kasvavat liikennemäärät ja välityskykyä pyritään parantamaan nykyisestä."
Kannattaja: Nina Suomalainen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Matias Pajulan vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 5
Titta Hiltunen, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Matti Lehto, Amanda Pasanen
Ei-äänet: 8
Veli-Pekka Dufva, Johanna Forss-Lähdesmäki, Tuomas Harju, Hanna-Leena Hietanen, Jenni Hjelt, Johanna Laisaari, Matias Pajula, Nina Suomalainen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Matias Pajulan vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 5 - 8.
11.11.2025 Pöydälle
04.11.2025 Pöydälle
26.11.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
19.11.2024 Pöydälle
12.11.2024 Pöydälle
23.05.2023 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
16.05.2023 Pöydälle
09.05.2023 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Olga Airaksinen, arkkitehti
puhelin: 09 310 34207, olga.airaksinen@hel.fi
Tuukka Linnas, tiimipäällikkö
puhelin: 09 310 37308, tuukka.linnas@hel.fi
Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat
puhelin: 09 310 37347, karri.kyllastinen@hel.fi
Janne Antila, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu
puhelin: 09 310 20355, janne.antila@hel.fi
Sanni Aalto, maisema-arkkitehti, kaupunki- ja maisemasuunnittelu
puhelin: 09 310 51356, sanni.aalto@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 13.1.2025
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa Puotilanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Museo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.
Kaavaratkaisu koskee pääosin nykyistä Puotilan venesataman aluetta, joka sijaitsee Vartiokylänlahden länsirannalla Puotilan asuinalueen eteläpuolella ja Marjaniemen asuinalueen itäpuolella. Kaava-alueeseen kuuluu myös Marjaniemen itäranta sekä Koivuniemen venesataman alue. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että nykyisen Puotilan venesataman alueelle rakentuu uusi naapurusto, jossa asuminen, veneily ja rantaluonto yhdistyvät merelliseksi asuinalueeksi. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että Puotilanrannasta muodostuu vehreä merellinen asuinalue, jossa on hyvä asua ja veneillä sekä virkistyä osana Vartiokylänlahden ympäristöä ja luontoa.
OAS-lausunnossaan museo totesi, että; Suunnittelutavoitteissa mainittu kulttuuriympäristön ajallisen kerros¬tuneisuuden ja paikan lähtökohdan huomioon ottaminen tulee olemaan haasteellisinta. Puotilanrannan venesatamalla on yli puolivuosisatainen historia alueella ja sen toiminta on tuottanut alueelle omanlaistaan kulttuuriympäristöä. Suunnitteluperiaatteissa esitetyssä Puotilanrannan korttelikaaviossa tästä kulttuuriympäristöstä ei vaikuta säästyvän juuri mitään. Suunnitteluperiaatteiden selvityksiin tulee liittää myös Puotilan venesataman nykyisten kulttuuriympäristöarvojen arviointi, jotta alueen kerrostuneisuuden mahdolliset vaalittavat arvot tulisivat selville. Koska alue tullaan esirakentamaan kauttaaltaan uudelleen, tulee Puotilanrannan historia rakennuksineen ja rakenteineen sekä nykytila dokumentoida riittävän kattavasti. Tämän lisäksi tulee tarkasti tutkia uuden rakentamisen maisemallisia vaikutukset, ja suhteuttaa rakentamisen määrän ja korkeuden reunaehtoja kokonaismaisemaan. Kaava-alueen eteläreunalla sijaitseva Marjaniemen melojien hyvin säilynyt ja arkkitehtonisen integriteettinsä säilyttänyt kerhorakennus ja kanoottivaja edustaa harvinaistuvaa sodanjälkeistä liikuntarakentamista. Rakennuksen vaalimisedellytykset tulee tutkia kaavaprosessin aikana. Arkeologian suhteen museo totesi, että sataman alueella on ollut voimakasta täyttöä ja rakentamista, joten arkeologisten inventointien valossa ja maankäyttöhistoria huomioon ottaen alueen arkeologinen potentiaali on vähäinen, eikä vesialueita lukuun ottamatta arkeologisille lisäselvityksille ole tarvetta.
Annetussa vastineessa todetaan; Nykyisten rakennusten inventointi valokuvaamalla laaditaan kaavaehdotuksen liitteeksi tai myöhemmin jatkosuunnittelun aikana. Kaavaluonnoksen valmistelun aikana on käyty keskusteluja Marjaniemen melojien tilatarpeisiin ja toimintaan liittyen. Melojilla on tarvetta laajentaa vähäisesti rakennustaan kasvavien harrastajamäärien vuoksi. Kaavaluonnoksessa melojien rakennusta koskevat kaavamerkinnät ovat pysyneet ennallaan. Puotilanrannan suunniteltujen rakennusten sijoitteluja, massoittelua ja kerrosmääriä on tarkistettu kaavaluonnokseen. Suunnitellun kaupunkirakenteen mittakaavaa ja maisemallisia vaikutuksia on tutkittu mm. 3D-kaupunkimallilla, jonka avulla on mahdollista tarkastella rakentamisen mittakaavaa suhteessa alueen avoimeen maisemaan ja kasvillisuuteen sekä puustoon. Puotilan venesataman edustalta on laadittu arkeologinen vedenalaisinventointi. Alueelta löytyi kolme 1960-luvun jälkeistä uponnutta lasikuituvenettä. Lisäksi kahdesta puretusta laiturista löytyi kiinteitä jäännöksiä. Myös muita myöhempiin rakennustöihin liittyviä merkkejä havaittiin, kuten ratakiskoja, jotka saattavat liittyä 1990-luvun metrosillan rakentamiseen. Kulttuuriperinnöllisesti merkittäviä eheitä jäännöksiä ei havaittu.
Suhteuttaen esillä olevaa kaavaehdotusta alueen kulttuuriympäristön ja maiseman reunaehtoihin, katsoo museo, että kokonaisvaltaisesta uudistumisestaan huolimatta, museolla ei ole huomauttamista Puotilan venesataman alueen ehdotukseen. Jotta Maarlahden alueen rannikon rakennettuun maisemaan jäisi historiallista kerrostuneisuutta, esittää museo Marjaniemen melojien kerhorakennuksen ja kanoottivajan merkitsemistä sr-3 merkinnällä. Merkintä ei estä rakennuksen hallittua laajentamista.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 10.03.2023 § 18
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12832 pohjakartan kaupunginosassa 45 Vartiokylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12832
Kaupunginosa: 45 Vartiokylä
Kartoituksen työnumero: 2/2023
Pohjakartta valmistunut: 24.2.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija
puhelin: 09 310 31976, kari.rajala@hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö
puhelin: 310 31883, timo.tolkki@hel.fi
Nimistötoimikunta 18.01.2023 § 4
Nimistötoimikunta jatkoi edellisessä kokouksessa aloittamaansa nimistön käsittelyä ja päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Juorumäenkatu – Skvallerbacksgatan
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen (Juorumäen ja Juorumäenkujan mukaan).
Maarlahdenkanava – Markanalen
(kanava)
Perustelu: Liitynnäinen (Maarlahden mukaan).
Maarlahdenranta – Marstranden
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen (Maarlahden mukaan).
Meripellonpuisto – Sjöåkersparken
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen (Meripellontien mukaan; nimi perustuu näillä main sijainneeseen paikannimeen, joka esiintyy ainakin vuonna 1751 Botbyn tiluskartassa).
Puotilanlaituri – Botbygårdsbryggan
(laituri)
Perustelu: Liitynnäinen (Puotilan osa-alueen mukaan).
Puotilanranta – Botbygårdsstranden
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Liitynnäinen (Puotilan osa-alueen mukaan).
Puotilan venesatama – Botbygårds småbåtshamn
(venesatama-alue)
Perustelu: Liitynnäinen (Puotilan osa-alueen mukaan).
Vanhantorpankatu – Gammeltorpsgatan
(katu)
Perustelu: Näillä main sijainneen paikannimen Gammeltorp mukaan. Se esiintyy ainakin Botby Villasamhällen -lohkomiskartassa vuonna 1927.
Vanhantorpankuja – Gammeltorpsgränden
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen (Vanhantorpankadun mukaan).
Lisäksi nimistötoimikunta esittää tarvittaessa käytettäviksi esimerkiksi nimiä Uimahuoneenkatu – Badhusgatan tai Uimahuoneenkuja – Badhusgränden ranta-alueella sijainneen uimahuoneen mukaan.
Nimistötoimikunta on esittänyt suunnittelualueen nimeksi Puotilanranta – Botbygårdsstranden 12.12.2018 § 82.
07.12.2022 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija
puhelin: 310 37386, johanna.lehtonen@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 16.6.2022
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa Puotilanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Museo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.
Kaavaratkaisu koskee pääosin Meripellontien eteläpuoleista Puotilan venesatama-aluetta, joka sijaitsee Puotilan kerrostaloalueen eteläpuolella ja Marjaniemen pientaloalueen itäpuolella. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että nykyisen venesataman alueelle rakentuu noin 3 200 asukkaalle uusi merellinen naapurusto, jossa asuminen ja veneharrastus yhdistyvät merelliseksi asuinalueeksi.
Pääosa asuinkortteleista sijoitetaan Meripellontien eteläpuoliselle alueelle, joka perustetaan kauttaaltaan kantavuudeltaan nykyvaatimuksia vastaavaksi. Asuinkortteleiden yhteyteen sijoitetaan uusi yleisen rakennuksen tontti esimerkiksi päiväkotia varten, sekä tontit pysäköintilaitoksille asukkaiden pysäköintiä palvelemaan. Asuinkerrostalojen maantasokerroksiin sijoitetaan liiketilaa lähipalveluja ja työskentelytiloja varten. Yksi asuinkortteli sijoitetaan nykyiselle vesialueelle, joka yhdistetään silloilla mantereeseen. Korttelin suunnittelusta ja toteutuksesta on tarkoitus järjestää erillinen kilpailu ennen kaavaehdotuksen laadintaa. Lisäksi alueelle sijoitetaan pienvenesatama noin 250-350 venepaikalle sekä mahdollisesti kelluvien asuinrakennusten korttelialue.
Suunnittelussa varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan merenpinnan nousuun sekä yleistyviin sään ääri-ilmiöihin, kuten entistä kovempiin rankkasateisiin ja hellejaksoihin. Vartiokylänlahden ympäri kulkeva rantareitti suunnitellaan osaksi uuden asuinalueen läpi kulkevia yhteyksiä ja siltä ohjataan reitti kohti Itäkeskusta. Vartiokylänlahden puistoalueilta Strömsinlahdenpuistolle johtava viheryhteys suunnitellaan osaksi rantareittiä ja alueen yleisiä alueita. Vuosaaren sillalta Itäkeskukseen jatkuvan pyöräilyverkon jatkuvuus suunnitellaan osana Meripellontien katutilan liikennejärjestelyjä.
Kaavaratkaisu valmistellaan, koska kasvavassa kaupungissa tarvitaan asuinrakentamiselle uusia paikkoja, ja Vartiokylänlahden länsirannalle on yleiskaavassa 2016 merkitty uusi asuinalue. Kaavaratkaisun valmistelu on jatkoa Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden mukaiselle kehitykselle.
Rakennettu ympäristö
Kaupunginmuseo lausui Vartiokylänlahden alueen suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa Puotilanrannasta seuraavaa; ”Suunnittelutavoitteissa mainittu kulttuuriympäristön ajallisen kerros¬tuneisuuden ja paikan lähtökohdan huomioon ottaminen tulee olemaan kaikkein haasteellisinta Puotilanrannan kohdalla. Puotilanrannan venesatamalla on yli puolivuosisatainen historia alueella ja sen toiminta on tuottanut alueelle omanlaistaan kulttuuriympäristöä. Suunnitteluperiaatteissa esitetyssä Puotilanrannan korttelikaaviossa tästä kulttuuriympäristöstä ei vaikuta säästyvän juuri mitään. Tämän johdosta suunnitteluperiaatteiden selvityksiin tulee liittää myös Puotilan venesataman nykyisten kulttuuriympäristöarvojen arviointi, jotta alueen kerrostuneisuuden mahdolliset vaalittavat arvot tulisivat selville”.
Koska alue tullaan esirakentamaan kauttaaltaan uudelleen, tulee Puotilanrannan historia rakennuksineen ja rakenteineen sekä nykytila dokumentoida riittävän kattavasti.
Tämän lisäksi tulee tarkasti tutkia uuden rakentamisen maisemallisia vaikutukset, ja suhteuttaa rakentamisen määrän ja korkeuden reunaehtoja kokonaismaisemaan.
Kaava-alueen eteläreunalla sijaitseva Marjaniemen melojien hyvin säilynyt ja arkkitehtonisen integriteettinsä säilyttänyt kerhorakennus ja kanoottivaja edustaa harvinaistuvaa sodanjälkeistä liikuntarakentamista. Rakennuksen vaalimisedellytykset tulee tutkia kaavaprosessin aikana.
Arkeologia
Varsinaisella kaava-alueella ei sijaitse tunnettuja arkeologisia kohteita. Lähimmät muinaismuistolain suojelemat arkeologiset kohteet sijaitsevat kaava-alueen länsipuolella Kunnallisneuvoksentien ympäristössä. Kohteet ovat ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusasemia. Lähinnä kaava-aluetta sijaitsee kohde Tukikohta XIII:1 Marjaniemi 1000013601 Kunnallisneuvoksentie 23 kohdalla pientaloalueella ja hieman lännempänä laajempi Tukikohta XIII:2 Marjaniemi 1000013602 Ystävyydenpuistossa ja sen eteläpuoleisella pientaloalueella. Helsingin ensimmäisen maailmansodan aikaisen maarintaman kohteet on inventoitu vuonna 2014 Museoviraston toimesta.
Kaava-alueen pohjoispuolella on keskiajalla tai viimeistään 1500-luvulla perustettuja kylien paikkoja, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä; Botby Puotila Klåfvus Rons 1000001673 ja Botby Puotila Domars 1000019212. Helsingin keskiajan ja historiallisen ajan asuinpaikkakohteet on inventoitu vuonna 2011 Museoviraston toimesta.
Maankäytön muutos mantereella kohdistuu pitkälti Meripellontien ympäristöön ja sen eteläpuolelle nykyisen Puotilan pienvenesataman alueelle. Sataman alueella on ollut voimakasta täyttöä ja rakentamista, joten arkeologisten inventointien valossa ja maankäyttöhistoria huomioon ottaen alueen arkeologinen potentiaali on vähäinen.
Kaava-alueen länsipuolella Kunnallisneuvoksentien linjaus, joka on ennen Meripellontien rakentamista kulkenut kohti Klaavuntietä Meripellontien pohjoispuolella, vaikuttaa olevan vanha historiallinen tielinja, joka on palvellut myös ensimmäisen maailmansodan aikaisena yhdystienä. Tielinjaa osuu kaava-alueen luoteisosaan ja tielinja on nykykäytössä katuna tai kevyen liikenteen väylänä, joten kyseessä ei ole kiinteä muinaisjäännös. Museo katsoo, että arkeologisille lisäselvityksille ei ole tarvetta, lukuun ottamatta vesialueita, joista lausuu museovirasto.
Vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitystarpeiden osalta on kuultu Museovirastoa. Vedenalaisen kulttuuriperinnön löydöt ovat hankealueella mahdollisia, koska Vartiokylän lahden ympäristössä tunnetaan paljon arkeologisia kohteita, kuten historiallisia asuinpaikkoja ja Vartiokylän linnavuori. Vartiokylänlahtea on käytetty vesireittinä. Lahdella ei ole tehty arkeologista vedenalaisinventointia, joten vedenalaisen perinnön tilannetta ei tunneta (tai siitä ei ole kattavaa tietoa). Ne aiemmin ruoppaamattomat alueet, joille kaava tulee osoittamaan muuttuvaa vesialueen käyttöä, kuten täyttöä ja uuden venesatama-alueen, on tarpeen inventoida sen selvittämiseksi, onko hankealueella vedenalaisia muinaisjäännöksiä.
Museoviraston intendentti Maija Matikka maija.matikka@museovirasto.fi toimii yhteyshenkilönä, jolta saa tarvittaessa ohjeita vedenalaisinventoinnin tilaamiseen/järjestämiseen.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi