Detaljplaneändring nr 12852 för Gumtäktsspetsen (omfattar trafikplan)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändringen för kvarteren 954 och 24957 och gatu- och parkområden i 24 stadsdelen (Gumtäkt) enligt ritning nr 12852, daterad 29.8.2023 och ändrad 19.11.2024, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen (ett nytt kvarter 24986 bildas).
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplaneändringens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller ett kvarter i Gumtäktsspetsen (Forsby depå). Kvarteret ligger i en triangel som gränsar till Gustav Vasas väg, Forsbyvägen och Valtimovägen. Detaljplaneområdet omfattar dessutom Valtimovägen, en del av parkområdet bredvid Forsbyvägen och en LPA-tomt på Valtimovägen.
Detaljplaneändringen har utarbetats eftersom den ökande spårvägstrafiken medför att det är nödvändigt att bygga en större depåbyggnad och att hitta nya användningsändamål för en båghallsbyggnad (det så kallade Kaarihalli, en tidigare bussdepå) och ett bostadshus för depåanställda (det så kallade Ananastalo) i mitten av kvarteret. Samtidigt ökar antalet bostäder intill goda trafikförbindelser.
Avsikten är att de nuvarande depåbyggnaderna rivs och Kaarihalli och Ananastalo skyddas.
Målet är att kvarteret ansluts till innerstaden och de omgivande kvarteren på ett naturligt sätt och blir en livlig och grönskande oas med mångsidig kommersiell service och mångsidiga parktjänster. Dessutom syftar man till att göra kvarteret lätt att röra sig i och trygga flygekorrens rutt.
I detaljplaneändringen har man i synnerhet strävat efter att anpassa olika användningsändamål till varandra i ett kvarter som bland annat har stora nivåskillnader och är utsatt för miljöstörningar från trafiken. Man har dessutom haft som mål att förbättra trafikförbindelserna.
Planeringsområdet omfattar 105 713 m². Genom detaljplaneändringen ökar våningsytan i området med 79 754 m². Exploateringstalet för ET-kvartersområdet är e=1,5 som motsvarar 79 844 m² vy. Bostadsvåningsytan uppgår till 28 900 m², varav 27 900 m² är ny våningsyta. Den nuvarande bostadsvåningsytan i Ananastalo uppgår till cirka 1 000 m². Våningsytan för verksamhetslokaler uppgår till 13 500 m², varav 1 000 m² vy ligger i AK-kvartersområdet. Dessutom får affärs-, kontors-, idrotts-, fritids- och parkeringslokaler förläggas till högst hälften av våningsytan i ET-kvartersområdet.
Tomtexploateringstalet är cirka e=1,15 i hela området och i AK-kvartersområdet cirka e=2. Antalet invånare ökar med cirka 700.
I samband med detaljplanelösningen har det utarbetats en trafikplan (ritning nr 7434). Enligt trafikplanen görs Gustav Vasas vägs och Valtimovägens korsningsområde tydligare och hållplatsen för busstrafiken söderut flyttas till södra sidan av Valtimovägens korsning på Gustav Vasas väg. Dessutom får Kommunalhemsvägens och Forsbyvägens korsningsområde en större tomtinfart för spårvagnsdepåns och båghallens funktioner. Till övriga delar bevaras trafikarrangemangen ungefär som sådana.
Förverkligandet av detaljplanen har särskilt följande effekter: det blir möjligt att bygga ut spårvägsnätet på hela stadens nivå, området får nya invånare, den kommersiella servicen i området förbättras och flygekorrens rutt över Gustav Vasas väg tryggas. Parken och planen blir mindre än i nuläget.
Beslut som detaljplaneändringen bygger på
Enligt Generalplan 2016 för Helsingfors är området ett innerstadsområde med beteckningen C2: Centrum, som utvecklas som ett till funktionerna omväxlande område för boende, kommersiell och offentlig service, arbetslokaler, förvaltning, parker, rekreations- och motionsservice samt stadskultur. I anslutning till Gustav Vasas väg anges en beteckning för en stomförbindelse för spårtrafiken. De rutformade beteckningarna bredvid Gustav Vasas väg i generalplanen har upphävts genom ett beslut av högsta förvaltningsdomstolen, likaså beteckningen för det underjordiska eller täckta avsnittet av en huvudgata som anges på Forsbyvägen. Detaljplaneändringen stämmer överens med Generalplan 2016 för Helsingfors och i fråga om rutorna med upphävda beteckningar med Generalplan 2002. Enligt Generalplan 2002 är området ett arbetsplatsområde (industri, kontor, hamn) där lokaler för offentlig service, samhällsteknisk försörjning, rekreation och trafik får byggas. Området ingår i arbetet med en delgeneralplan för Viksstranden. I Helsingfors underjordiska generalplan 2021 (nr 12704) anges inga reserveringar i området. Detaljplaneändringen stämmer alltså överens med den underjordiska generalplanen.
Detaljplaneändringen bidrar till att bostadsproduktionens tillväxt påskyndas i enlighet med BM-programmet. Dessutom strävar man efter att bromsa ökningen av boendekostnaderna, skapa balanserade stadsdelar och öka boendetätheten. Stadsstrukturen utvecklas hållbart, i första hand genom ombyggnad och komplettering av den redan bebyggda miljön, med hänsyn till områdenas särdrag. En tillräcklig kapacitet och funktionsduglighet i den allt kompaktare stadens trafiksystem säkerställs genom att planera alla transportsätt och beakta deras koppling till varandra.
Stadsplaneringsnämnden godkände principerna för markanvändningen i området och utgångspunkterna för en arkitekturtävling för depåområdet i Forsby år 2013.
Områdets förutsättningar och nuläge
För området gäller detaljplaner från 1951, 1977 och 1996.
Detaljplaneområdet är i Helsingfors stads ägo. Detaljplaneändringen har utarbetats på stadens initiativ. Innehållet i detaljplanen har förhandlats fram med Stadstrafik Ab.
Kostnader för detaljplaneändringen
Detaljplanelösningen medför följande kostnader för staden (exklusive mervärdesskatt, juni 2023):
| Gatuområden | 2,0 miljoner euro |
| Sanering av förorenad mark | 1,5 miljoner euro |
| Kommunalteknik | 1,5 miljoner euro |
| Bullerskydd | 0,4–0,7 miljoner euro |
| Allmänna områden och parker | 3,0 miljoner euro |
| Servicebyggande | 3–5 miljoner euro |
| Totalt | cirka 12–14 miljoner euro |
Detaljplaneändringen höjer områdets värde. Värdet på den byggrätt som planläggs uppgår till ca 30–60 miljoner euro. Det första värdet omfattar inte den våningsyta som detaljplanen möjliggör i depåområdet. Det andra värdet omfattar den våningsyta som detaljplanen möjliggör i sin helhet.
Detaljplaneändringen gör det möjligt att bygga Forsby spårvagnsdepå. Kostnaderna för depån beräknas uppgå till cirka 274 miljoner euro. Byggarbetena har inletts och avsikten är att bygga depån åren 2025–2028. Forsby depå blir den andra huvuddepån för Helsingfors spårvägstrafik vid sidan av Brunakärrs depå.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (MBL 65 §)
Detaljplaneförslaget presenterades för stadsmiljönämnden 29.8.2023 och var offentligt framlagt 7.9–6.10.2023.
Sex anmärkningar gjordes mot förslaget.
De som gjorde anmärkningar var för det mesta nöjda med detaljplaneändringen. Påpekandena i anmärkningarna gällde bland annat funktionerna i området, parken, promenadförbindelserna och fåglarna.
Följande aktörer gav utlåtande:
- Helen Elnät Ab
- Helsingforsregionens miljötjänster (HRM)
- Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen)
- kultur- och fritidssektorn, stadsmuseet
- social-, hälsovårds- och räddningssektorn, räddningsverket
Påpekandena i utlåtandena gällde bl.a. byggnadernas höjd, stödmuren, ledningar, räddning vid brand och trafikbuller.
Dessutom meddelade fostrans- och utbildningssektorn att den inte hade någonting att yttra. Staden har förberett sig på ändringar i servicebehovet i området genom att bygga ut Koskelan ala-aste och Koskelan päiväkoti.
Åtgärder efter att förslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget i sammandrag och bemötandena till påpekandena i dessa.
Det som har framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.
Det gjordes ändringar i detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel. De har också samlats i bilagan över ändringar (Tehdyt muutokset).
Det har gjorts ändringar i förslaget till detaljplaneändring efter att förslaget var offentligt framlagt, främst med anledning av Stadstrafik Ab:s planer. Man hört efter med stadsmuseet om ändringarna via e-post, men stadsmuseet har inte kommenterat lösningen.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Befogenheter
Stadsfullmäktige fattar beslut om godkännande av detaljplaneändringar.
Kaupunginhallitus 20.01.2025 § 34
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 24. kaupunginosan (Kumpula) kortteleiden 954 ja 24957 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan 29.8.2023 päivätyn ja 19.11.2024 muutetun piirustuksen nro 12852 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuu uusi kortteli 24986).
Käsittely
Esteelliset: Tuomas Rantanen
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 19.11.2024 § 624
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 29.8.2023 päivätyn ja 19.11.2024 muutetun asemakaavan muutos-ehdotuksen nro 12852 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 24. kaupunginosan (Kumpula) kortteleita 954 ja 24957 sekä katu- ja puistoalueita (muodostuu uusi kortteli 24986).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Katusuunnitelmia laadittaessa Valtimontielle pyritään lisäämään katupuita tai muuta kasvillisuutta.
Käsittely
Esteelliset: Joona Turtiainen (hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohta)
Asian aikana kuultavina olivat tiimipäällikkö Sari Ollila ja liikennesuunnittelija Eetu Saloranta. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Sameli Sivonen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun: "Katusuunnitelmia laadittaessa Valtimontielle pyritään lisäämään katupuita tai muuta kasvillisuutta."
Kannattaja: Mia Haglund
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Sameli Sivosen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
29.08.2023 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Sari Ollila, tiimipäällikkö, asemakaavakoordinaatio, puhelin: 09 310 37373
Antti Varkemaa, yksikön päällikkö, pohjoinen alueyksikkö, asemakaavoitus, puhelin: 09 310 37053
Eetu Saloranta, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 20498
Mirja Vallinoja, maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 52186
Nasti Korhonen, projektipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 09 310 52773
Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 09 310 37217
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 03.08.2023 § 45
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12852 pohjakartan kaupunginosassa 24 Kumpula. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12852
Kaupunginosa: 24 Kumpula
Kartoituksen työnumero: 14/2023
Pohjakartta valmistunut: 20.4.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija, puhelin: 09 310 31976
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 10.11.2021 § 76
Arkkitehti Sari Ollila ja yksikönpäällikkö Antti Varkemaa esittelivät.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Ananaspuisto – Ananasparken
(puisto)
Perustelu: Koskelan varikon alueella sijaitsevan, Ananastaloksi kutsutun asuin- ja toimistotalon mukaan. Nimitys tulee rakennuksen ananasrengasta muistuttavasta muodosta.
Otanmäenpolku – Otanmäkistigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (maantieteelliset nimet Suomessa). Otanmäki on Kajaanin kaupunkiin kuuluva taajama Kainuun maakunnassa, aiemmin osa Vuolijoen kuntaa. Otanmäessä sijaitsee vuonna 1986 perustettu raitio- ja rautatievaunutehdas, jossa on rakennettu raitiovaunuja Helsinkiin vuodesta 1998 alkaen. Nämä vaunut on laskettu kiskoille Koskelan varikolla.
Valtimonkuja – Valtimogränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (maantieteelliset nimet Suomessa); liitynnäinen, Valtimontien mukaan.
Lisäksi nimistötoimikunta sopi, että nimeä Kumpulankärki – Gumtäktsspetsen voidaan käyttää suunnittelualueen suunnittelunaikaisena, epävirallisena työnimenä (esimerkiksi muodossa Kumpulankärki ja Koskelan varikko – Gumtäktsspetsen och Forsby depå). Nimestä ei tule virallista alueennimeä.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 19.12.2013
Kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt tiedon Koskelan varikon ja Annalan kentän aluetta koskevan asemakaavamuutoksen käynnistymisestä. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuurihistorian ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Nyt esillä olevaan kaavamuutosalueeseen kuuluvat Koskelantien, Kustaa Vaasan tien ja Valtimontien väliselle alueelle sijoittuvat Koskelan varikon alue ja Annalan kenttä Kumpulassa. Koskelan varikon alue on Helsingin tärkein raitiovaunuvarikko, jossa sijaitsevat raitiovaunujen säilytystilat ja ratakorjaamo. Varikon alueella sijaitsevat myös alun perin linja-autojen varikkona toiminut kaarihalli ja tornimainen toimisto-, ruokala- ja asuinrakennus, jotka ovat tällä hetkellä vajaalla käytöllä. Varikon rakennukset ovat pääosin 1950-luvun alkuvuosilta. Annalan kentän puisto- ja kenttäalue jää Varikkoalueen kainaloon.
Asemakaavanmuutoksen myötä Koskelan varikon alueelle on tarkoitus keskittää Helsingin raitiovaunujen varikkotoiminta. Tämä edellyttäisi nykyisten raitiovaunuhallien purkamista ja korvaamista uudella suuremmalla hallilla. Varikkotoiminnan lisäksi alueelle suunnitellaan asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Varikon alkuperäisestä rakennuskannasta esitetään säilytettäväksi Koskelantien varrella sijaitseva entinen bussivarikon kaarihalli ja sen viereinen toimistotorni. Annalan urheilukenttä ympäristöineen on tarkoitus säilyttää tiiviiksi rakentuvan alueen puistona.
Laajentuneen Helsingin julkisen liikenteen tarpeisiin varattiin Koskelasta, Valtimontien, Koskelantien ja Kustaa Vaasan tien välistä uusi alue raitiovaunujen ja linja-autojen säilytystiloja varten vuonna 1949. Arkkitehdit Hugo Harmia ja Woldemar Baeckman laativat alueen kokonaissuunnitelman ja rakennusten arkkitehtisuunnitelmat pääosin jo vuonna 1950. Kaupunginvaltuusto päätti Koskelan vaunuhallien rakentamisesta seuraavan vuoden tammikuussa. Hallit valmistuivat eräitä viimeistelytöitä lukuun ottamatta vuonna 1953. Tälle Koskelan hallialueelle saatiin säilytysalueet 130 - 180 raitiovaunulle ja 150 linja-autolle. Näiden lisäksi rakennettiin huoltotiloja ja rataosaston korjauspaja sekä toimisto-, ruokala- ja asuinrakennus.
Koskelan varikkoalueen rakennuskanta muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden johtuen alueen kokonaissuunnitelmasta, lyhyestä rakentamisajasta ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista. Rakennusten sijoituksen saneli alun perin pitkälti raitiovaunupihan saaminen toimivaksi. Lisäksi rakennusten keskinäisellä sommittelulla haluttiin korostaa keskusrakennuksen näkyvyyttä ja maamerkkiluonnetta. Rapattua keskusrakennusta lukuun ottamatta kaikkien rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytetty puhtaaksimuurattua kalkkihiekkatiiltä värillisin saumoin. Toisaalta jokaiselle varikkorakennukselle on luotu selvästi oma, muista erottuva identiteettinsä valitsemalla niihin keskenään erilaiset, mutta funktionaaliset hahmot, kattomuodot ja aukotus. Lisäksi varikon rakennusten muodostama kokonaisuus on taidokkaasti sidottu yhteen aluetta kiertävällä luonnonkivimuurilla.
Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Koskelan varikkoalue on historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Alue esiteltiin heti käyttöönottonsa jälkeen Arkkitehti-lehdessä 11/1953. Yhdessä nämä varikkotoimintoja ja osittain jo käytöltään muuttuneita käyttöjä palvelevat rakennukset muodostavat sommittelultaan vaikuttavan ja arkkitehtuuriltaan korkealaatuisen aluekokonaisuuden, joka on edustava esimerkki 1950-luvun Helsingin kaupungin julkisesta rakentamisesta. Koskelan varikko jatkaa kunniakkaasti Töölön ja Vallilan varikoiden perinteitä ja on olennainen osa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen historiaa.
Kaupunginmuseo on esittänyt edellä mainitut Koskelan varikkoalueen ominaispiirteet ja arvot jo 2000-luvun alkupuolella varikkoalueesta käydyissä keskusteluissa. Tuolloin kaupunginmuseo katsoi, että vuonna 1958 valmistunutta bussivajaa N lukuun ottamatta kaikki varikkoalueen rakennukset tulisi historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaina suojella tulevassa asemakaavassa. Tämän lisäksi myös alueen ilmeen kannalta olennainen bussihallin ja keskusrakennuksen välinen sekä aluetta rajaava komea luonnonkivinen tukimuuri esitettiin säilytettäväksi rakenteeksi. Myös riittävän väljyyden ja rakennusten välisen visuaalisen yhteyden säilyttäminen nähtiin alueen ominaisluonteen kannalta tärkeänä ja vaalittavana tekijänä.
Vuonna 2003 varikkokokonaisuutta muutettiin rakentamalla alueen kaakkoisreunaan vanhan raitiovaunujen säilytyshallin jatkeeksi suuri laajennusosa. Nyt kyseinen, alun perin myös virkapukuvalmistamon ja varastotiloja käsittänyt säilytyshallikokonaisuus eli rakennus B, korjaamo- ja työpajarakennus A ja bussivaja N esitetään korvattavaksi Kustaa Vaasan tien varren uudella suurella raitiovaunuhallilla ja Koskelantien puolelle sijoitettavilla asuinrakennuksilla. Alueen käyttö siis osittain säilyy ennallaan, mitä kaupunginmuseo pitää alueen historian kannalta merkittävänä ja liikennelaitoksen toiminnassa tärkeänä jatkumona. Valitettavaa on, ettei varikkoalueen toimintojen jatkumista nähdä mahdollisena alueen alkuperäistä yhtenäistä rakennettua kokonaisuutta kehittämällä. Varikon alkuperäisestä rakennetusta kokonaisuudesta säilytettäväksi esitettyjen entisen linja-autovarikon kaarihallin ja toimistotornin ja luonnonkivimuurien ainakin osittaista säilyttämistä voidaan näin ollen pitää vähimmäisvaatimuksena Koskelan varikkoalueen kulttuurihistoriallisia arvoja vaalittaessa. Myös uudisrakennusten sijoittelun, koon, hahmon ja jäsentelyn sekä materiaalivalintojen tulee tukea säilytettävien varikkorakennusten ominaisluonnetta. Annalan urheilukenttä tuo kokonaisuuteen jo varikkoaluetta varhaisemman ajallisen kerrostuman. Kaupunginmuseo pitää hyvänä ja tärkeänä ratkaisuna tämän perinteikkään kentän ja sen ympäristön säilyttämistä viheralueena.
Koskelan varikkoalueesta on tarkoitus järjestää suunnittelu- ja toteutuskilpailu, jolla haetaan varikkoalueen kehittäjää. Kaupunginmuseo katsoo, että suunnittelun lähtöaineistoksi tulee teettää varikkoalueen ja sen kaikki rakennukset käsittävä rakennushistoriaselvitys. Myös Annalan urheilukentän ja viheralueen vaiheet on syytä selvittää. Selvitysten perusteella alueen rakentumisesta, rakennuksista ja niihin sisältyvistä arvoista saadaan kokonaisnäkemys, jonka pohjalta voidaan määrittää myös alueen säilytettävien rakennusten ja rakennelmien suojelun taso. Varikon ja puiston historian selvittäminen ja säilytettävät rakennukset antavat myös vankan, paikan historiasta voimaa ammentavan perustan toiminnoiltaan osittain muuttuvan alueen identiteettiä rakennettaessa.
Kaupunginmuseo seuraa kaavoituksen etenemistä.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501
Rakennusvirasto 16.12.2013
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt rakennusvirastolta lausuntoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 7.1.2014 mennessä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee 24. kaupunginosassa (Kumpula) sijaitsevaa Koskelan varikon aluetta ja Annalan kenttää. Aluetta rajaavat Koskelantie, Kustaa Vaasan tie ja Valtimotie.
Koskelan varikon alueesta suunnitellaan kantakaupunkiin liittyvä uusi, korkeatasoinen ja vetovoimainen asunto-, liike- ja toimistoalue. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa liike- ja toimitiloja enintään arviolta 30 000 kerrosneliömetriä ja Koskelantien varrelle asuntoja.
Koskelan varikko on Helsingin tärkein raitiovaunuvarikko. Tuleviin maankäyttöhankkeisiin liittyen Helsingin raitiotieliikennettä lisätään voimakkaasti seuraavan 20 vuoden aikana. Linjaston laajentamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän raitiovaunuja. Koskelan raitiovaunuvarikkoa on tarkoitus laajentaa vuosina 2016–2019. Nykyiset raitiovaunuhallit puretaan ja korvataan vaiheittain rakennettavalla Kustaa Vaasan tien varrelle suunniteltavalla hallilla.
Liikennelaitosliikelaitos HKL:n on tarkoitus järjestää Koskelan varikosta suunnittelu- ja toteutuskilpailu käyttäen kilpailullista neuvottelumenettelyä. Kilpailulla haetaan Koskelan varikkoalueen kehittäjää, jonka kanssa solmitaan kokonaisvastuullinen sopimus yksityisten ja HKL:n käyttöön tulevien osien toteuttamisesta.
Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Lisätiedot
Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38335
Detta beslut publicerades 12.02.2025
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser eller för vars område byggnadsordningen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Besvär anförs primärt via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Förvaltningsdomstolens besöksadress är:
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Förvaltningsdomstolen är öppen måndag–fredag kl. 8.00-16.15.
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks, (det överklagade beslutet);
- till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas (yrkandena);
- grunderna för yrkandena;
- vad besvärsrätten grundar sig på om det överklagade beslutet inte avser ändringssökanden själv.
I besvären ska dessutom ändringssökandens namn och kontaktuppgifter uppges. Om talan förs av ändringssökandens lagliga företrädare eller ombud, ska också dennes kontaktuppgifter uppges. Medan besvären är anhängiga ska förvaltningsdomstolen utan dröjsmål underrättas om ändringar i kontaktuppgifterna.
Besvären ska också innehålla uppgift om postadress och eventuell annan adress till vilken handlingar som hänför sig till rättegången kan sändas (processadress). Om ändringssökanden har uppgett flera processadresser, kan förvaltningsdomstolen välja till vilken av dem den skickar de handlingar som hänför sig till rättegången.
Till besvärsskriften ska fogas
- det överklagade beslutet med besvärsanvisning;
- utredning om när ändringssökanden har fått del av beslutet, eller annan utredning om när besvärstiden börjat löpa;
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte redan tidigare har lämnats till myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift med stöd av lagen om domstolsavgifter (1455/2015) för behandlingen av ärendet. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
Skyddad e-post: https://securemail.hel.fi/
Använd alltid skyddad e-post när du skickar personliga uppgifter.
Nämn alltid diarienumret (t.ex. HEL 2021-000123) i ditt meddelande om ditt ärende redan har upptagits till behandling vid Helsingfors stad.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
Norra esplanaden 11-13 | |
Telefonnummer: | 09 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154