Asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12832, Puotilanranta, Vartiokylänlahti
Detaljplan och detaljplaneändring (nr 12832) för Botbygårdsstranden (omfattar trafikplan)
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige godkänner en detaljplan för ett vattenområde i 45 stadsdelen (Botby, Botby gård, Marudd) och en detaljplaneändring för kvarteret 45222 och gatu-, park-, skyddsgrön- och småbåtshamnsområden i 45 stadsdelen (Botby, Botby gård, Marudd) enligt ritning nr 12832, daterad 12.11.2024 och ändrad 18.11.2025, samt på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen. I och med detaljplaneändringen bildas de nya kvarteren 45586–45591.
Föredragandens motiveringar
Detaljplanens centrala innehåll
Detaljplanen och detaljplaneändringen gäller i huvudsak det nuvarande området för Botby gårds småbåtshamn som ligger på Botbyvikens västra strand, söder om bostadsområdet Botby gård och öster om bostadsområdet Marudd. Avståndet till Östra centrums bostadskvarter är som minst cirka 250 meter och till köpcentret Easton, som är det närmaste kommersiella centret, cirka 800 meter. I detaljplaneområdet ingår även Marudds östra strand och området för Björknäsets småbåtshamn. I planen blir området för Botby gårds småbåtshamn ett särpräglat grannskap som kombinerar boende, båtliv, tjänster och strandsnatur. Området blir ett funktionellt hjärta till Östra Helsingfors kulturpark på Botbyvikens stränder där östra Helsingfors invånare och besökare med olika bakgrunder kan mötas genom att syssla med rekreation och maritima hobbyer i ett vackert havslandskap.
Detaljplaneändringens mål och mest centrala effekt är att östra Helsingfors får en ny maritim och attraktiv stadsdel vid stranden. Området är en viktig del av helheten för Östra centrum som håller på att utvecklas och spelar en väsentlig roll för hela östra Helsingfors attraktionskraft. Möjligheterna till exceptionellt lockande ägarboende och maritim rekreation balanserar segregationsutvecklingen i de östra områdena. Byggandet av Botbygårdsstranden uppskattas ha motsvarande konsekvenser för de omgivande områdena som byggandet av Solvik hade på 2000–2020-talen. Färsk information om konsekvenserna av att bygga Solvik kan läsas i forskningsrapporten ”Case Vuosaari, maankäyttöpolitiikan paikallisuus” (på finska) i projektet Smartland av Helsingfors universitet, Åbo universitet, Aalto-universitetet och Meteorologiska Institutet.
Som en del av bedömningen av detaljplanens sociala konsekvenser har konsekvenserna för barn och ungdomar bedömts. Konsekvensbedömningen finns i detaljplanebeskrivningen. Området har planerats även i samarbete med elever i årskurs 2 i skolan Puotilan ala-aste i en planeringsverkstad den 14 maj 2019 där man undersökte de behagliga, bekanta och obehagliga ställen i skolans närmiljö och Botbygårdsstrandens område och bekantade sig tillsammans till fots med området. Eleverna utarbetade även deras egen plan för Botbyviken.
Naturen i Botbyviken och stärkningen av den har styrt planeringen centralt. Planen kompletterar Botbyvikens rekreationsstråk vid det nuvarande brottet, ändrar den nuvarande bebyggda stranden till ett naturligare tillstånd och förbättrar arternas levnadsförhållanden bland annat genom att skapa ny mångsidig havsbotten som är lämpligt låg för submersa växter och fiskar, erbjuda fågelbeståndet lugna häckningsplatser och förbättra kvaliteten på det vatten som rinner från Maruddsbäcken till Botbyviken genom att leda det genom en ny naturlig våtmark. Genomförandet på längre sikt har flera nyttor för naturen. För att kunna bygga området krävs särskild noggrannhet under byggtiden så att bland annat vattnets tillfälliga grumlighet förblir lokal.
Planens totala våningsyta är 117 260 m², varav 109 460 m² är ny våningsyta. 5 860 m² vy av den totala våningsytan är affärs-, kontors- och servicelokaler och 1 800 m² är våningsyta för allmänna byggnader (ett daghem). Det genomsnittliga exploateringstalet för AK- och ALP-tomter är 1,95. Antalet invånare ökar med cirka 2 500.
Beslut som detaljplanen bygger på
Planen bidrar till att staden kan nå målen i Helsingfors stadsstrategi för 2025–2029 så att det i och med det nya maritima och attraktiva området byggs attraktivt boende och möjligheter till rekreation vid stranden i Östra centrum för att stöda hela det östra områdets positiva utveckling. Området fortsätter Östra centrums urbana stadsstruktur vid den livliga Sjöåkervägen och koncentrerar byggandet på områden som redan är bebyggda och bevarar Botbyvikens mest värdefulla naturområden. Anläggningen av en ny strandpark i naturligt tillstånd kompletterar det strandstråk som leder kring Botbyviken, gör rekreationsmöjligheterna på Botbyvikens område mångsidigare och skapar en allt starkare koncentration av strandliv på området. Botbygårdsstranden kopplas till den befintliga kollektivtrafiken som utvecklas och blir en del av Östra centrums omfattande tjänster. Hela området erbjuder högklassigt boende med sjöutsikter och områdets ökvarter skapar en möjlighet till att bygga ett unikt arkitektoniskt objekt i östra Helsingfors i ett exceptionellt maritimt läge.
Detaljplanen stämmer överens med generalplanen.
Stadsmiljönämnden godkände 26.11.2024 förslaget om ändring av detaljplaneändringen för området som underlag för den fortsatta beredningen avvikande från föredragandens förslag och godkände flera motförslag.
Detaljplanen och detaljplaneändringen har beretts med beaktande av motförslagen. Motförslagen har besvarats i den fortsatta planeringen och i detaljplanebeskrivningens punkt ”Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet” (”Planerings- och behandlingsfaser”).
Områdets förutsättningar och nuläge
Detaljplaneområdet omfattar Botby gårds småbåtshamn, Marudds östra strand, Björknäsets småbåtshamn i Marudds spets och ett omfattande vattenområde i anslutning till dessa områden samt en del av Sjöåkervägen och ett grönområde norr om vägen. Området för Botby gårds småbåtshamn består av en omfattande plan som har strukturerats med planteringar samt av sammanhängande bryggkonstruktioner. Det finns cirka 600 båtplatser och cirka 600 vinteruppläggningsplatser. På området ligger dessutom en byggnad för båtklubben, servicebyggnader och affärsbyggnader. Marudds östra strand är i huvudsak ett till sina naturvärden viktigt översvämningsområde med vass där det inte finns fasta byggnader. På området finns ett område för förvaring av båtar med platser för cirka 100 båtar. I Björknäsets småbåtshamn finns byggnader för båt- och paddlarklubbar samt cirka 80 båtplatser, cirka 40 vinteruppläggningsplatser och cirka 150 kajakplatser.
För området gäller flera detaljplaner (från åren 1960–2000). Området är i huvudsak ett båthamnsområde (LV). I Sjöåkervägens södra kant finns ett kvartersområde för allmänna byggnader (YPA) där en brandstation får byggas. Norr om Sjöåkervägen finns park- och skyddsgrönområden. Resten av området är Botbyvikens vattenområde som i huvudsak saknar detaljplan.
Helsingfors stad äger hela området med undantag av vattenområdet 91433-879-7 i Björknäsets spets som används som en brygg- och badplats och som ägs av ett icke konstituerat delägarlag. Detaljplaneändringen har utarbetats på initiativ av staden.
Detaljplaneändringens kostnader
Detaljplaneändringen medför följande kostnader för staden, exklusive mervärdesskatt (9/25):
Grundberedning | 52–62 miljoner euro |
Strandbyggande | 16 miljoner euro |
Gator och trafikområden | 11,3 miljoner euro |
Parker | 4,2 miljoner euro |
Flyttning av ledningar | 1 miljon euro |
TOTALT | cirka 85–95 miljoner euro |
I kalkylen ingår inte kostnader för daghemsbyggnaden. De kalkylerade kostnaderna för utfyllnaderna utgår från köpt sprängsten. Avsikten är att man lyckas i koordineringen av massor i grundberedningen så att sprängstenen fås från närområdet från stadens egna projekt. Då minskar kostnaderna för grundberedningen med högst cirka 10 miljoner euro, vilket framgår av den mindre kostnaden för grundberedningen ovan. Ett sätt att minska kostnaderna för grundberedningen är att utnyttja sprängsten från byggandet av ett skyddsrum i Vänskapens park i Östra centrum i grundberedningen av Botbygårdsstranden.
Värdet av den nya byggrätten för våningsytan som planläggs uppgår till ca 75 miljoner euro. Värdet har beräknats utifrån den gällande fördelningen av upplåtelse- och finansieringsformer enligt genomförandeprogrammet för boende och markanvändning, BM-programmet.
Detaljplaneförslaget offentligt framlagt (65 § i lagen om områdesanvändning/markanvändnings- och bygglagen) 9.12.2024–14.1.2025
Detaljplaneförslaget presenterades för stadsmiljönämnden 12.11.2024 och nämnden beslutade 26.11.2024 att förslaget till detaljplaneändring skulle läggas fram.
Nio anmärkningar gjordes mot detaljplaneförslaget. I en av anmärkningarna hänvisades till en petition som hade skickats under detaljplanens utkastsfas.
Påpekandena i anmärkningarna gällde områdets allmänna uttryck, byggnadernas höjd och täthet, skolnätverkets kapacitet, behovet av en bedömning av konsekvenserna för barn, småbåtshamnen och båtlivet, fordonstrafiken, kollektivtrafiken, stråken på stranden, vattenbytet, utfyllnaderna och muddringarna, pråmtransporterna, områdets byggbarhet, kostnaderna för ökvarteret, generalplanens styrning, de nya bostädernas höga pris, miljökonsekvensbedömningen, rekreationsmöjligheterna, behovet av en utredning om fladdermössen, naturkonsekvenserna samt preciseringen av beteckningar för naturvärden.
Myndighetsutlåtanden om detaljplaneförslaget kom in medan förslaget var offentligt framlagt. Påpekandena i utlåtandena gällde bullerbekämpningen, klimatkonsekvenserna, kommunaltekniken, kablarna och naturskyddet.
Helen Oy, Helen Elnät Ab, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (NTM-centralen) och stadsmuseet gav utlåtanden om detaljplaneförslaget.
Samkommunen Helsingforsregionens trafik (HRT), Museiverket och räddningsnämnden meddelade att de inte hade någonting att yttra.
Åtgärder efter den offentliga framläggningen
I rapporten om växelverkan anges anmärkningarna och myndighetsutlåtandena om detaljplaneförslaget i sammandrag samt bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som har framförts i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanens mål och i den mån det är ändamålsenligt.
Det gjordes ändringar i detaljplanekartans beteckningar eller bestämmelser och i det övriga materialet efter att detaljplanen varit offentligt framlagd. För ändringarna redogörs detaljerat i detaljplanebeskrivningens sista kapitel.
De ändringar som gjorts efter att förslaget varit offentligt framlagt har diskuterats med berörda parter.
Fortsatta åtgärder
Detaljplanen och detaljplaneändringen gäller stadens mark med undantag av en del av ett vattenområde och det finns därför inte behov att tillämpa förfarandet med markanvändningsavtal i enlighet med stadsstyrelsens beslut 26.4.2021 (§ 310).
Vid behandlingen av detaljplanen och detaljplaneändringen godkände stadsmiljönämnden enhälligt och efter en omröstning följande anteckningar som styr den fortsatta planeringen:
- Nämnden förutsätter att när de flertaliga vinterförvaringsplatserna för båtar försvinner från detaljplaneområdet kartlägger staden möjligheter för att flytta vinterförvaringsplatserna till andra lägen organiserade av privata parter eller staden.
- Stadsmiljönämnden förutsätter att detaljplanens strandbyggnadslösningar och genomförandesätt väljs så att det går att med hjälp av dem minimera miljökonsekvenserna i fråga om såväl utsläpp som lokala naturkonsekvenser.
Om en konstgjord ö byggs planteras det så mycket ny strand- och vattenväxtlighet som möjligt på stränderna. När växtligheten väljs beaktas användartrycket på området.
Nämnden förutsätter att staden i den fortsatta planeringen preciserar de konkreta sätt, med vilka det går att minimera olägenheterna för fladdermöss, fåglar, fiskar och bottendjur under byggtiden. Sådana kan vara till exempel periodisering av arbeten som gör vatten grumligt, såsom Alleco konstaterar i sin rapport, eller minimering av buller i synnerhet under fåglarnas häckningstid. Även bullrets inverkan på fiskar bör utredas.
- Stadsmiljönämnden uppmuntrar staden att med olika sätt främja högklassiga lösningar med tanke på områdets arkitektur och använder kvalitetstävlingar där målet är att skapa såväl särskilt koldioxidsnål som intressant arkitektur vid tomtöverlåtelse.
- Stadsmiljönämnden förutsätter att staden i samband med att ansöka om vattentillstånd säkerställer att byggåtgärderna på vattenområdet äger rum utanför fåglarnas häckningstider och fiskarnas lektider och att alla sätt som står till buds utnyttjas för att begränsa vattnets grumlighet vid byggandet i vatten.
- Vid godkännandet av detaljplanen för Botbygårdsstranden förutsätter stadsmiljönämnden att konsekvenserna av att bygga området för Botbyvikens vattenkvalitet följs upp systematiskt. Om vattenkvaliteten försämras enligt uppföljningen utarbetar och genomför stadsmiljösektorn ett åtgärdsprogram för att åtgärda de skadliga effekterna så fort som möjligt.
- Botbygårdsstrandens nya bostadsområde kommer att öka trafikmängden på Sjöåkervägen, Österleden, Ring I och områdets andra huvudleder, som ofta redan nu är stockade. Vid godkännandet av detaljplanen för Botbygårdsstranden förutsätter nämnden att staden i detaljplanens trafikplan och i den kommande planeringen i synnerhet beträffande huvudleder beaktar att trafikmängden kommer att öka i och med den nya detaljplanen och strävar efter att förbättra förmedlingskapaciteten jämfört med nuläget.
Närmare motiveringar
Motiveringarna till detaljplaneändringen och dess konsekvenser framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Befogenheter
Enligt 52 § i lagen om områdesanvändning godkänns detaljplanen av kommunfullmäktige.
Kaupunginhallitus 09.02.2026 § 98
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) vesialueen asemakaavan sekä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) korttelin 45222, katu-, puisto-, suojaviher- ja venesatama-alueiden asemakaavan muutoksen 12.11.2024 päivätyn ja 18.11.2025 muutetun piirustuksen numero 12832 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavalla muodostuvat uudet korttelit 45586–45591.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat tiimipäällikkö Linnas Tuukka ja arkkitehti Airaksinen Olga. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36045, anna.villeneuve@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 18.11.2025 § 593
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 12.11.2024 päivätyn ja 18.11.2025 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12832 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaava koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) vesialuetta ja asemakaavan muutos koskee 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Puotila, Marjaniemi) korttelia 45222, katu-, puisto-, suojaviher- ja venesatama-alueita (muodostuvat uudet korttelit 45586–45591).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lautakunta edellytti, että lukuisten veneiden talvisäilytyspaikkojen poistuessa kaava-alueelta kaupunki kartoittaa mahdollisuuksia muihin talvisäilytyspaikkojen sijainteihin yksityisten tahojen tai kaupungin järjestämänä.
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että kaavan rantarakentamisen ratkaisut ja toteutustavat valitaan siten, että niiden avulla saadaan minimoitua ympäristövaikutukset niin päästöjen kuin paikallisten luontovaikutusten osalta.
Jos keinosaari toteutetaan, sen rannoille toteutetaan mahdollisimman paljon uutta ranta- ja vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden valinnoissa otetaan huomioon alueen käyttöpaine.
Lautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa tarkennetaan konkreettisia keinoja joilla minimoida rakentamisaikaiset haitat lepakoille, linnuille, kalastolle ja pohjaeläimille. Tämä voi olla esimerkiksi veden samentumista aiheuttavien töiden jaksottaminen, kuten Alleco otti esiin raportissaan, tai melun minimoiminen varsinkin lintujen pesimäaikana. Melun vaikutukset kaloihinkin tulisi selvittää.
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että kaupunki vesilupaa hakiessaan varmistaa, että vesialueen rakentamistoimenpiteet ajoitetaan lintujen pesintä- ja kalojen kutuaikojen ulkopuolelle ja että vesirakentamisessa hyödynnetään kaikki käytettävissä olevat keinot veden samentumisen rajoittamiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta kannusti edistämään eri keinoin korkeatasoisia ratkaisuja alueen arkkitehtuurin osalta ja käyttää tontinluovutuksessa laatukilpailuja, joissa tavoitellaan niin erityisen vähähiilistä kuin kiinnostavaa arkkitehtuuria.
Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että alueen rakentamisen vaikutuksia Vartiokylänlahden vedenlaatuun seurataan järjestelmällisesti. Mikäli seurannan perusteella vedenlaatu heikkenee, kaupunkiympäristön toimiala laatii ja toteuttaa toimenpideohjelman haitallisten vaikutusten mahdollisimman nopeaksi korjaamiseksi.
Puotilanrannan uusi asuinalue tulee kasvattamaan liikennemääriä Meripellontiellä, Itäväylällä, Kehä I:llä ja muilla alueen pääväylillä, jotka ovat jo nyt usein ruuhkautuneita. Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan lautakunta edellytti, että sekä asemakaavaan liikennesuunnitelmassa ja tulevassa suunnittelussa otetaan erityisesti pääväylien osalta huomioon uuden asemakaavan myötä kasvavat liikennemäärät ja välityskykyä pyritään parantamaan nykyisestä.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Olga Airaksinen,
tiimipäällikkö Tuukka Linnas, yksikön päällikkö Hanna Pikkarainen, liikenneinsinööri Janne Antila, erityisasiantuntija Karri Kyllästinen ja tutkija Mari Savela. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Vastaehdotus:
Hanna-Leena Hietanen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Lautakunta edellyttää, että ennen alueen merentäyttöjä sekä tekosaaren ja rannan investointeja kartoitetaan kiinnostus alueen rakentamiseen kilpailuttamalla asuntorakentaminen rannalla ja saarella. Kilpailun voittajat sitoutetaan tonttien ostamiseen, vuokraamiseen ja rakentamiseen sitovilla esisopimuksella, joiden arvo kattaa kaupungille ranta-alueen ja saaren rakentamisesta aiheutuvat kustannukset."
Hanna-Leena Hietasen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Vastaehdotus:
Nina Suomalainen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Lautakunta edellyttää, että lukuisten veneiden talvisäilytyspaikkojen poistuessa kaava-alueelta kaupunki kartoittaa mahdollisuuksia muihin talvisäilytyspaikkojen sijainteihin yksityisten tahojen tai kaupungin järjestämänä."
Kannattaja: Otso Kivekäs
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Nina Suomalaisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus:
Elina Kauppila: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaavan rantarakentamisen ratkaisut ja toteutustavat valitaan siten, että niiden avulla saadaan minimoitua ympäristövaikutukset niin päästöjen kuin paikallisten luontovaikutusten osalta.
Jos keinosaari toteutetaan, sen rannoille toteutetaan mahdollisimman paljon uutta ranta- ja vesikasvillisuutta. Kasvillisuuden valinnoissa otetaan huomioon alueen käyttöpaine.
Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tarkennetaan konkreettisia keinoja joilla minimoida rakentamisaikaiset haitat lepakoille, linnuille, kalastolle ja pohjaeläimille. Tämä voi olla esimerkiksi veden samentumista aiheuttavien töiden jaksottaminen, kuten Alleco otti esiin raportissaan, tai melun minimoiminen varsinkin lintujen pesimäaikana. Melun vaikutukset kaloihinkin tulisi selvittää."
Kannattaja: Jenni Hjelt
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Elina Kauppilan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 1:
Amanda Pasanen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Kaupunkiympäristölautakunta kannustaa edistämään eri keinoin korkeatasoisia ratkaisuja alueen arkkitehtuurin osalta ja käyttää tontinluovutuksessa laatukilpailuja, joissa tavoitellaan niin erityisen vähähiilistä kuin kiinnostavaa arkkitehtuuria."
Kannattaja: Johanna Laisaari
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Amanda Pasanen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunki vesilupaa hakiessaan varmistaa, että vesialueen rakentamistoimenpiteet ajoitetaan lintujen pesintä- ja kalojen kutuaikojen ulkopuolelle ja että vesirakentamisessa hyödynnetään kaikki käytettävissä olevat keinot veden samentumisen rajoittamiseksi."
Kannattaja: Jenni Hjelt
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Matias Pajula: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että alueen rakentamisen vaikutuksia Vartiokylänlahden vedenlaatuun seurataan järjestelmällisesti. Mikäli seurannan perusteella vedenlaatu heikkenee, kaupunkiympäristön toimiala laatii ja toteuttaa toimenpideohjelman haitallisten vaikutusten mahdollisimman nopeaksi korjaamiseksi."
Kannattaja: Amanda Pasanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Matias Pajulan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus 1:
Matias Pajula: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
"Puotilanrannan uusi asuinalue tulee kasvattamaan liikennemääriä Meripellontiellä, Itäväylällä, Kehä I:llä ja muilla alueen pääväylillä, jotka ovat jo nyt usein ruuhkautuneita. Hyväksyessään Puotilanrannan asemakaavan lautakunta edellyttää, että sekä asemakaavaan liikennesuunnitelmassa ja tulevassa suunnittelussa otetaan erityisesti pääväylien osalta huomioon uuden asemakaavan myötä kasvavat liikennemäärät ja välityskykyä pyritään parantamaan nykyisestä."
Kannattaja: Nina Suomalainen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Matias Pajulan vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 5
Titta Hiltunen, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Matti Lehto, Amanda Pasanen
Ei-äänet: 8
Veli-Pekka Dufva, Johanna Forss-Lähdesmäki, Tuomas Harju, Hanna-Leena Hietanen, Jenni Hjelt, Johanna Laisaari, Matias Pajula, Nina Suomalainen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Matias Pajulan vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 5 - 8.
11.11.2025 Pöydälle
04.11.2025 Pöydälle
26.11.2024 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
19.11.2024 Pöydälle
12.11.2024 Pöydälle
23.05.2023 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
16.05.2023 Pöydälle
09.05.2023 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Olga Airaksinen, arkkitehti
puhelin: 09 310 34207, olga.airaksinen@hel.fi
Tuukka Linnas, tiimipäällikkö
puhelin: 09 310 37308, tuukka.linnas@hel.fi
Karri Kyllästinen, diplomi-insinööri, teknistaloudelliset asiat
puhelin: 09 310 37347, karri.kyllastinen@hel.fi
Janne Antila, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu
puhelin: 09 310 20355, janne.antila@hel.fi
Sanni Aalto, maisema-arkkitehti, kaupunki- ja maisemasuunnittelu
puhelin: 09 310 51356, sanni.aalto@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 13.1.2025
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa Puotilanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Museo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.
Kaavaratkaisu koskee pääosin nykyistä Puotilan venesataman aluetta, joka sijaitsee Vartiokylänlahden länsirannalla Puotilan asuinalueen eteläpuolella ja Marjaniemen asuinalueen itäpuolella. Kaava-alueeseen kuuluu myös Marjaniemen itäranta sekä Koivuniemen venesataman alue. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että nykyisen Puotilan venesataman alueelle rakentuu uusi naapurusto, jossa asuminen, veneily ja rantaluonto yhdistyvät merelliseksi asuinalueeksi. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että Puotilanrannasta muodostuu vehreä merellinen asuinalue, jossa on hyvä asua ja veneillä sekä virkistyä osana Vartiokylänlahden ympäristöä ja luontoa.
OAS-lausunnossaan museo totesi, että; Suunnittelutavoitteissa mainittu kulttuuriympäristön ajallisen kerros¬tuneisuuden ja paikan lähtökohdan huomioon ottaminen tulee olemaan haasteellisinta. Puotilanrannan venesatamalla on yli puolivuosisatainen historia alueella ja sen toiminta on tuottanut alueelle omanlaistaan kulttuuriympäristöä. Suunnitteluperiaatteissa esitetyssä Puotilanrannan korttelikaaviossa tästä kulttuuriympäristöstä ei vaikuta säästyvän juuri mitään. Suunnitteluperiaatteiden selvityksiin tulee liittää myös Puotilan venesataman nykyisten kulttuuriympäristöarvojen arviointi, jotta alueen kerrostuneisuuden mahdolliset vaalittavat arvot tulisivat selville. Koska alue tullaan esirakentamaan kauttaaltaan uudelleen, tulee Puotilanrannan historia rakennuksineen ja rakenteineen sekä nykytila dokumentoida riittävän kattavasti. Tämän lisäksi tulee tarkasti tutkia uuden rakentamisen maisemallisia vaikutukset, ja suhteuttaa rakentamisen määrän ja korkeuden reunaehtoja kokonaismaisemaan. Kaava-alueen eteläreunalla sijaitseva Marjaniemen melojien hyvin säilynyt ja arkkitehtonisen integriteettinsä säilyttänyt kerhorakennus ja kanoottivaja edustaa harvinaistuvaa sodanjälkeistä liikuntarakentamista. Rakennuksen vaalimisedellytykset tulee tutkia kaavaprosessin aikana. Arkeologian suhteen museo totesi, että sataman alueella on ollut voimakasta täyttöä ja rakentamista, joten arkeologisten inventointien valossa ja maankäyttöhistoria huomioon ottaen alueen arkeologinen potentiaali on vähäinen, eikä vesialueita lukuun ottamatta arkeologisille lisäselvityksille ole tarvetta.
Annetussa vastineessa todetaan; Nykyisten rakennusten inventointi valokuvaamalla laaditaan kaavaehdotuksen liitteeksi tai myöhemmin jatkosuunnittelun aikana. Kaavaluonnoksen valmistelun aikana on käyty keskusteluja Marjaniemen melojien tilatarpeisiin ja toimintaan liittyen. Melojilla on tarvetta laajentaa vähäisesti rakennustaan kasvavien harrastajamäärien vuoksi. Kaavaluonnoksessa melojien rakennusta koskevat kaavamerkinnät ovat pysyneet ennallaan. Puotilanrannan suunniteltujen rakennusten sijoitteluja, massoittelua ja kerrosmääriä on tarkistettu kaavaluonnokseen. Suunnitellun kaupunkirakenteen mittakaavaa ja maisemallisia vaikutuksia on tutkittu mm. 3D-kaupunkimallilla, jonka avulla on mahdollista tarkastella rakentamisen mittakaavaa suhteessa alueen avoimeen maisemaan ja kasvillisuuteen sekä puustoon. Puotilan venesataman edustalta on laadittu arkeologinen vedenalaisinventointi. Alueelta löytyi kolme 1960-luvun jälkeistä uponnutta lasikuituvenettä. Lisäksi kahdesta puretusta laiturista löytyi kiinteitä jäännöksiä. Myös muita myöhempiin rakennustöihin liittyviä merkkejä havaittiin, kuten ratakiskoja, jotka saattavat liittyä 1990-luvun metrosillan rakentamiseen. Kulttuuriperinnöllisesti merkittäviä eheitä jäännöksiä ei havaittu.
Suhteuttaen esillä olevaa kaavaehdotusta alueen kulttuuriympäristön ja maiseman reunaehtoihin, katsoo museo, että kokonaisvaltaisesta uudistumisestaan huolimatta, museolla ei ole huomauttamista Puotilan venesataman alueen ehdotukseen. Jotta Maarlahden alueen rannikon rakennettuun maisemaan jäisi historiallista kerrostuneisuutta, esittää museo Marjaniemen melojien kerhorakennuksen ja kanoottivajan merkitsemistä sr-3 merkinnällä. Merkintä ei estä rakennuksen hallittua laajentamista.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 10.03.2023 § 18
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12832 pohjakartan kaupunginosassa 45 Vartiokylä. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12832
Kaupunginosa: 45 Vartiokylä
Kartoituksen työnumero: 2/2023
Pohjakartta valmistunut: 24.2.2023
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija
puhelin: 09 310 31976, kari.rajala@hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö
puhelin: 310 31883, timo.tolkki@hel.fi
Nimistötoimikunta 18.01.2023 § 4
Nimistötoimikunta jatkoi edellisessä kokouksessa aloittamaansa nimistön käsittelyä ja päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Juorumäenkatu – Skvallerbacksgatan
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen (Juorumäen ja Juorumäenkujan mukaan).
Maarlahdenkanava – Markanalen
(kanava)
Perustelu: Liitynnäinen (Maarlahden mukaan).
Maarlahdenranta – Marstranden
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen (Maarlahden mukaan).
Meripellonpuisto – Sjöåkersparken
(puisto)
Perustelu: Liitynnäinen (Meripellontien mukaan; nimi perustuu näillä main sijainneeseen paikannimeen, joka esiintyy ainakin vuonna 1751 Botbyn tiluskartassa).
Puotilanlaituri – Botbygårdsbryggan
(laituri)
Perustelu: Liitynnäinen (Puotilan osa-alueen mukaan).
Puotilanranta – Botbygårdsstranden
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Liitynnäinen (Puotilan osa-alueen mukaan).
Puotilan venesatama – Botbygårds småbåtshamn
(venesatama-alue)
Perustelu: Liitynnäinen (Puotilan osa-alueen mukaan).
Vanhantorpankatu – Gammeltorpsgatan
(katu)
Perustelu: Näillä main sijainneen paikannimen Gammeltorp mukaan. Se esiintyy ainakin Botby Villasamhällen -lohkomiskartassa vuonna 1927.
Vanhantorpankuja – Gammeltorpsgränden
(katu)
Perustelu: Liitynnäinen (Vanhantorpankadun mukaan).
Lisäksi nimistötoimikunta esittää tarvittaessa käytettäviksi esimerkiksi nimiä Uimahuoneenkatu – Badhusgatan tai Uimahuoneenkuja – Badhusgränden ranta-alueella sijainneen uimahuoneen mukaan.
Nimistötoimikunta on esittänyt suunnittelualueen nimeksi Puotilanranta – Botbygårdsstranden 12.12.2018 § 82.
07.12.2022 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija
puhelin: 310 37386, johanna.lehtonen@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 16.6.2022
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa Puotilanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Museo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön ja arkeologian vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.
Kaavaratkaisu koskee pääosin Meripellontien eteläpuoleista Puotilan venesatama-aluetta, joka sijaitsee Puotilan kerrostaloalueen eteläpuolella ja Marjaniemen pientaloalueen itäpuolella. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että nykyisen venesataman alueelle rakentuu noin 3 200 asukkaalle uusi merellinen naapurusto, jossa asuminen ja veneharrastus yhdistyvät merelliseksi asuinalueeksi.
Pääosa asuinkortteleista sijoitetaan Meripellontien eteläpuoliselle alueelle, joka perustetaan kauttaaltaan kantavuudeltaan nykyvaatimuksia vastaavaksi. Asuinkortteleiden yhteyteen sijoitetaan uusi yleisen rakennuksen tontti esimerkiksi päiväkotia varten, sekä tontit pysäköintilaitoksille asukkaiden pysäköintiä palvelemaan. Asuinkerrostalojen maantasokerroksiin sijoitetaan liiketilaa lähipalveluja ja työskentelytiloja varten. Yksi asuinkortteli sijoitetaan nykyiselle vesialueelle, joka yhdistetään silloilla mantereeseen. Korttelin suunnittelusta ja toteutuksesta on tarkoitus järjestää erillinen kilpailu ennen kaavaehdotuksen laadintaa. Lisäksi alueelle sijoitetaan pienvenesatama noin 250-350 venepaikalle sekä mahdollisesti kelluvien asuinrakennusten korttelialue.
Suunnittelussa varaudutaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan merenpinnan nousuun sekä yleistyviin sään ääri-ilmiöihin, kuten entistä kovempiin rankkasateisiin ja hellejaksoihin. Vartiokylänlahden ympäri kulkeva rantareitti suunnitellaan osaksi uuden asuinalueen läpi kulkevia yhteyksiä ja siltä ohjataan reitti kohti Itäkeskusta. Vartiokylänlahden puistoalueilta Strömsinlahdenpuistolle johtava viheryhteys suunnitellaan osaksi rantareittiä ja alueen yleisiä alueita. Vuosaaren sillalta Itäkeskukseen jatkuvan pyöräilyverkon jatkuvuus suunnitellaan osana Meripellontien katutilan liikennejärjestelyjä.
Kaavaratkaisu valmistellaan, koska kasvavassa kaupungissa tarvitaan asuinrakentamiselle uusia paikkoja, ja Vartiokylänlahden länsirannalle on yleiskaavassa 2016 merkitty uusi asuinalue. Kaavaratkaisun valmistelu on jatkoa Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden mukaiselle kehitykselle.
Rakennettu ympäristö
Kaupunginmuseo lausui Vartiokylänlahden alueen suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa Puotilanrannasta seuraavaa; ”Suunnittelutavoitteissa mainittu kulttuuriympäristön ajallisen kerros¬tuneisuuden ja paikan lähtökohdan huomioon ottaminen tulee olemaan kaikkein haasteellisinta Puotilanrannan kohdalla. Puotilanrannan venesatamalla on yli puolivuosisatainen historia alueella ja sen toiminta on tuottanut alueelle omanlaistaan kulttuuriympäristöä. Suunnitteluperiaatteissa esitetyssä Puotilanrannan korttelikaaviossa tästä kulttuuriympäristöstä ei vaikuta säästyvän juuri mitään. Tämän johdosta suunnitteluperiaatteiden selvityksiin tulee liittää myös Puotilan venesataman nykyisten kulttuuriympäristöarvojen arviointi, jotta alueen kerrostuneisuuden mahdolliset vaalittavat arvot tulisivat selville”.
Koska alue tullaan esirakentamaan kauttaaltaan uudelleen, tulee Puotilanrannan historia rakennuksineen ja rakenteineen sekä nykytila dokumentoida riittävän kattavasti.
Tämän lisäksi tulee tarkasti tutkia uuden rakentamisen maisemallisia vaikutukset, ja suhteuttaa rakentamisen määrän ja korkeuden reunaehtoja kokonaismaisemaan.
Kaava-alueen eteläreunalla sijaitseva Marjaniemen melojien hyvin säilynyt ja arkkitehtonisen integriteettinsä säilyttänyt kerhorakennus ja kanoottivaja edustaa harvinaistuvaa sodanjälkeistä liikuntarakentamista. Rakennuksen vaalimisedellytykset tulee tutkia kaavaprosessin aikana.
Arkeologia
Varsinaisella kaava-alueella ei sijaitse tunnettuja arkeologisia kohteita. Lähimmät muinaismuistolain suojelemat arkeologiset kohteet sijaitsevat kaava-alueen länsipuolella Kunnallisneuvoksentien ympäristössä. Kohteet ovat ensimmäisen maailmansodan aikaisia puolustusasemia. Lähinnä kaava-aluetta sijaitsee kohde Tukikohta XIII:1 Marjaniemi 1000013601 Kunnallisneuvoksentie 23 kohdalla pientaloalueella ja hieman lännempänä laajempi Tukikohta XIII:2 Marjaniemi 1000013602 Ystävyydenpuistossa ja sen eteläpuoleisella pientaloalueella. Helsingin ensimmäisen maailmansodan aikaisen maarintaman kohteet on inventoitu vuonna 2014 Museoviraston toimesta.
Kaava-alueen pohjoispuolella on keskiajalla tai viimeistään 1500-luvulla perustettuja kylien paikkoja, jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä; Botby Puotila Klåfvus Rons 1000001673 ja Botby Puotila Domars 1000019212. Helsingin keskiajan ja historiallisen ajan asuinpaikkakohteet on inventoitu vuonna 2011 Museoviraston toimesta.
Maankäytön muutos mantereella kohdistuu pitkälti Meripellontien ympäristöön ja sen eteläpuolelle nykyisen Puotilan pienvenesataman alueelle. Sataman alueella on ollut voimakasta täyttöä ja rakentamista, joten arkeologisten inventointien valossa ja maankäyttöhistoria huomioon ottaen alueen arkeologinen potentiaali on vähäinen.
Kaava-alueen länsipuolella Kunnallisneuvoksentien linjaus, joka on ennen Meripellontien rakentamista kulkenut kohti Klaavuntietä Meripellontien pohjoispuolella, vaikuttaa olevan vanha historiallinen tielinja, joka on palvellut myös ensimmäisen maailmansodan aikaisena yhdystienä. Tielinjaa osuu kaava-alueen luoteisosaan ja tielinja on nykykäytössä katuna tai kevyen liikenteen väylänä, joten kyseessä ei ole kiinteä muinaisjäännös. Museo katsoo, että arkeologisille lisäselvityksille ei ole tarvetta, lukuun ottamatta vesialueita, joista lausuu museovirasto.
Vedenalaisen kulttuuriperinnön selvitystarpeiden osalta on kuultu Museovirastoa. Vedenalaisen kulttuuriperinnön löydöt ovat hankealueella mahdollisia, koska Vartiokylän lahden ympäristössä tunnetaan paljon arkeologisia kohteita, kuten historiallisia asuinpaikkoja ja Vartiokylän linnavuori. Vartiokylänlahtea on käytetty vesireittinä. Lahdella ei ole tehty arkeologista vedenalaisinventointia, joten vedenalaisen perinnön tilannetta ei tunneta (tai siitä ei ole kattavaa tietoa). Ne aiemmin ruoppaamattomat alueet, joille kaava tulee osoittamaan muuttuvaa vesialueen käyttöä, kuten täyttöä ja uuden venesatama-alueen, on tarpeen inventoida sen selvittämiseksi, onko hankealueella vedenalaisia muinaisjäännöksiä.
Museoviraston intendentti Maija Matikka maija.matikka@museovirasto.fi toimii yhteyshenkilönä, jolta saa tarvittaessa ohjeita vedenalaisinventoinnin tilaamiseen/järjestämiseen.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija
puhelin: 310 36940, juha.h.vuorinen@hel.fi