Asemakaavan muutos, nro 12993, Patterimäen itäosa, Pajamäki, Pitäjänmäki
V 8.4.2026, Pitäjänmäen Patterimäen itäosan asemakaavan muutos (nro 12993) (sis. liikennesuunnitelman)
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pajamäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelin 46022 tontin 4 sekä katu-, pysäköimis-, lähivirkistys- ja puistoalueen asemakaavan muutoksen 2.12.2025 päivätyn piirustuksen numero 12993 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksen myötä muodostuu uudet korttelit 46171–46172.
Esittelijän perustelut
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavamuutos koskee Patterimäen alueen itäosaa, joka sijaitsee Pitäjänmäellä vuonna 2023 valmistuneen pikaraitiotien numero 15 tunneliaukon ja pysäkin lähiympäristössä. Alueelle on jo aiemmin laadittu asemakaavaehdotus, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi, mutta Helsingin hallinto-oikeus kumosi vuonna 2020. Nyt tälle keskeiselle paikalle on valmisteltu asemakaavan muutos, jossa huomioidaan Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä esille tulleet asiat: lähimpien suunniteltujen asuinrakennusten etäisyys Teknoksen maalitehtaasta sekä liito-oravat.
Suunnittelualue ja uudisrakennusten määrä on nyt huomattavasti pienempi, puistoaluetta säästyy laajemmin ja asuinrakennukset sijoittuvat kauemmaksi Teknoksen maalitehtaasta. Kaupunkikuvallinen tavoite on muodostaa Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteysalueen länsipuolelle tiivis asuinaluekokonaisuus, joka luo katujen varsille urbaania ja elävää ympäristöä. Kolme korkeampaa asuintornia tuovat tunnistettavuutta ja uudentyyppisiä asuntoja alueelle. Pikaraitiotien pysäkin lähelle on suunniteltu uusia kivijalkaliiketiloja ja liiketilojen vierestä avautuu yhteys korttelin läpi Patterimäen puistoalueen nk. tykkitielle. Taloihin tulee harjakattoja ja niiden julkisivuihin esitetään materiaaleina tiiltä, rappausta tai puuta. Julkisivujen tulee olla värikkäitä.
Uutta asuntokerrosalaa kaavaratkaisussa on 26 730 k-m², mikä tarkoittaa noin 660 uutta asukasta. Lisäksi on osoitettu 400 k-m² kerrosalaa asuinrakennusten kivijalkaan sijoittuville liikkeille ja toimitiloille. Kokonaiskerrosala on 27 130 k-m².
Uusien asuinkortteleiden kohdalle on laadittu liikennesuunnitelma. Uuden asuntoalueen autopaikat sijoittuvat pääosin pysäköintilaitokseen Takkatien varressa. Näin alueen eteläosa rauhoittuu autoliikenteeltä ja korttelipihat säilyvät vehreinä ja maanvaraisina ilman pihakansirakenteita. Ajoyhteys tonteille on etelässä Pajamäentieltä asuinrakennukseen avatun kulkuaukon kautta ja pohjoisessa uudelta Hiillospolulta käsin.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että uutta asuin- ja liiketilarakentamista sijoittuu pikaraitiotien varrelle täydentämään Pitäjänmäkeä ja Pajamäkeä. Kaavaratkaisussa on sijoitettu täydennysrakentaminen siten, että pääosa Patterimäen metsäisestä alueesta voidaan säilyttää rakentamattomana.
Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian 2025–2029 tavoitteiden toteutumista siten, että se täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta huomioiden alueen rakennetun ympäristön ominaispiirteet sekä edistää asuntotuotantoa alueella, jolla on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet.
Kaupunkiympäristölautakunta palautti Patterimäen itäosan asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluun 3.12.2024 (§ 670). Lautakunta päätti ”palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että korttelin 46169 kolme pistetaloa poistetaan ja vastaavasti metsää säilytetään enemmän. Tulevan Valimon teollisuusalueen yleiskaavaprosessin osana arvioidaan mahdollisuudet sijoittaa vastaava määrä rakentamista nykyiselle teollisuusalueelle tai suunnittelualueelle sopivaan paikkaan. Samalla arvioidaan vielä ratkaisuja, joissa ei tarvitsisi hakea poikkeusta liito-oravan levähdys- ja lisääntymisalueiden hävittämisestä tai heikentämisestä.”
Suunnitelmasta on neuvoteltu Uudenmaan elinvoima-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Kevään 2025 jatkotutkimusten yhteydessä on todettu, että pohjoisen liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan molempien vuosina 2019–2020 pesäpuiksi merkittyjen puiden pesät ovat luontaisesti poistuneet. Alueella ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole myöskään muita lisääntymiseen tai levähtämiseen soveltuvia paikkoja, joita liito-orava voisi palata myöhemminkään käyttämään. Näin ollen kaavaratkaisun rakentamiselle ei enää ELY-keskuksen 23.9.2025 antaman lausunnon mukaan tarvita liito-oravan poikkeamislupaa.
Helsingin yleiskaavassa Pajamäen pohjoisreuna on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A2. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 5.2.2018 kumonnut yleiskaavasta valtaosan kaavamuutosalueesta. Kaavamuutosalueella on siten pääosin voimassa Helsingin yleiskaava 2002. Yleiskaava 2002:ssa kaavamuutosalue on pääosin kerrostalovaltaista aluetta. Patterimäen kautta on lisäksi yleiskaavassa merkitty varaus pikaraitiotielle tunnelissa sekä uuden pääkatulinjauksen varaus Pitäjänmäentieltä Patterimäen kautta radan yli Konalantien päähän (nk. Pitäjänmäenkaari). Patterimäen itäosan asemakaavaratkaisu on pikaraitiotien ja täydennysrakentamisen osalta alueella voimassa olevan yleiskaavan 2002 mukainen. Laadittu kaavaratkaisu poikkeaa yleiskaava 2002:sta siten, että Pitäjänmäenkaaren pääkatusuunnitelmasta alueen läpi on myöhemmin luovuttu.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Kaavamuutosalue on asemakaavassa nykyisin pääosin puistoaluetta. Patterimäen itäinen mäkialue on kallioista metsäaluetta, jolla kulkee entinen tykkitie ja muita valaistuja ulkoiluteitä. Sen itäpäässä on rakennettu leikkipaikka. Alueen itäreunassa on joutomaaksi jäänyttä katualuetta, ja muutosalueen pohjoisosassa Takkatien varressa on teollisuusrakennusten ja -laitosten tontti (TT) sekä toteutumatta jäänyt metsäinen pysäköintitontti (LP).
Kaavamuutosalueen lähiympäristössä on Pajamäen pääosin 1950-luvulla rakennettu asuinalue, Talin siirtolapuutarha, 2000-luvulla rakennettuja asuin- ja toimitilakortteleita sekä Takkatien työpaikka-alue, jolla sijaitsee mm. Teknoksen maalitehdas. Kaavamuutosalueen länsipuolella, Patterimäen korkeimmalla kohdalla, sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu ensimmäisen maailmansodan tukikohta, jossa on myös toisen maailmansodan ilmatorjuntapatteri. Lisäksi alueella on luontoarvoja. Tälle alueelle on perustettu luonnonsuojelualue vuonna 2024.
Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa vuosilta 1960 ja 1966 sekä Raide-jokerin rakentamista mahdollistava asemakaavamuutos vuodelta 2018. Helsingin kaupunki omistaa koko kaavamuutosalueen.
Kaavaratkaisun kustannukset
Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia (1/2025, Alv 0 %) seuraavasti:
Katualueet | 50 000 euroa | |
Viheralueet | 350 000 euroa | |
Johtosiirrot | 50 000 euroa | |
Yhteensä | 450 000 euroa |
Viheralueiden kustannusarvio sisältää nykyisen leikkipaikan muutostyöt ja uuden puistoraitin sekä Hiillospolun rakentamisen. Johtosiirtojen kustannusarvio sisältää HSY:n jätevesiviemärin siirron Pajamäentiellä. Kustannusarvio ei sisällä sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentamis- tai siirtokustannuksia.
Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Helsingin kaupunki omistaa kaavoitettavan maa-alueen. Kaupungille kohdistuu tuloja tonttien myymisestä, rakennusoikeuden myynnistä ja vuokraamisesta. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on noin 20 milj. euroa.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) 25.8.–23.9.2025
Kaavaehdotus on laadittu kaupunkiympäristölautakunnan 3.12.2024 päätöksen tavoitteita noudattaen. Asemakaavan muutosehdotus nro 12993 on ollut nähtävillä 30 päivää.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 12 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui yksi kirje.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat mm. lähiluonnon ja liito-oraville soveltuvan alueen pienentämiseen, leikkipuiston muutoksiin puistoreittien linjauksiin, täydennysrakentamisen vaikutuksiin kaupunkikuvaan sekä naapurirakennusten varjostusolosuhteisiin, nykyisten asuntojen huononeviin ikkuna- ja parvekenäkymiin, havainnekuvien sekä Teknoksen riskiselvityksen virheellisyyksiin, vastakkaisiin rakennuksiin kohdistuviin lisääntyviin pienhiukkas- sekä liikennemeluhäiriöihin uudisrakentamisen johdosta, uusien asuntojen ja liiketilojen vaikutukseen nykyiseen palvelutarjontaan, uusien ravintoloiden oletettuihin ympäristöhäiriöihin, uusien talojen vieraspaikkojen ja asiakaspaikkojen sijoittamiseen, liikenteen ja kadunvarsipysäköinnin oletettuun lisääntymiseen Pajamäentiellä ja lumitilan puuttumiseen kaava-alueella, nk. tykkitien osittaiseen poistamiseen, hulevesien valumiseen alueella sekä esitettiin leveitä istutuskaistoja katupuille molemmin puolin Pitäjänmäentietä. Muistutuksissa nähtiin, että kaavoituksen ajankohta on valittu väärin tyhjenevien teollisuus- ja toimitilojen sekä asuntojen huonon kysynnän aikana. Toisaalta todettiin myös kaavaratkaisun kehittyneen parempaan suuntaan aikaisempaan ehdotukseen verrattuna. Kirjeessä lueteltiin metsäisen alueen luontoarvoja ja vastustettiin rakentamista liito-oravan aiemmalla elinalueella.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaavaehdotuksen luonnonsuojelua ja meluvaikutuksia koskeviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin, alueen vuosittaisen liito-oravaseurannan raportointiin, vesihuollon ja johtosiirtojen ja niiden kustannusten jatkoselvityksiin, täydennysrakentamisen sopeuttamiseen nykyiseen rakennuskantaan ja näkymien avaamiseen puistoon kadulta.
Lausunnot saatiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), kaupunginmuseolta ja pelastuslaitokselta.
Lisäksi Tukes, Helen Sähköverkko Oy ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeestä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.
Jatkotoimenpiteet
Käsitellessään asemakaavan muutosta kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti seuraavan evästyksen:
"Lautakunta toteaa, että alue on yhteydessä Pajamäen laajempaan metsäkokonaisuuteen, joka käsittää muun muassa arvokasta kallio- ja kangasmetsää sekä Patterimäen luonnonsuojelualueen. Se kuuluu
myös Helsingin ydinmetsäalueisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, etteivät metsäalueet kutistu pelkiksi suojavyöhykkeiksi.
Alueella on luontokartoituksessa löydetty keskeisiä luontoarvoja niin luontotyyppien kuin lajiston suhteen. Metsien rakennepiirteet, lahopuutilanne, kääväkäs- ja sammallajistoon kuuluvat useat vanhan metsän indikaattorilajit ja direktiivilaji liito-oravahavainnot vain 100 m kaavasta.
Näillä perusteilla on lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisen aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen säilymiseen alueella."
Toimivalta
Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kaupunginhallitus 16.03.2026 § 191
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Mia Haglundin ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36045, anna.villeneuve@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 13.01.2026 § 3
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 2.12.2025 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12993 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pajamäki, Pitäjänmäen yritysalue) korttelin 46022 tonttia 4 sekä katu-, pysäköimis-, lähivirkistys- ja puistoaluetta (muodostuvat uudet korttelit 46171–46172).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin, kirjeeseen ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Lautakunta totesi, että alue on yhteydessä Pajamäen laajempaan metsäkokonaisuuteen, joka käsittää muun muassa arvokasta kallio- ja kangasmetsää sekä Patterimäen luonnonsuojelualueen. Se kuuluu myös Helsingin ydinmetsäalueisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, etteivät metsäalueet kutistu pelkiksi suojavyöhykkeiksi.
Alueella on luontokartoituksessa löydetty keskeisiä luontoarvoja niin luontotyyppien kuin lajiston suhteen. Metsien rakennepiirteet, lahopuutilanne, kääväkäs- ja sammallajistoon kuuluvat useat vanhan metsän indikaattorilajit ja direktiivilaji liito-oravahavainnot vain 100 m kaavasta.
Näillä perusteilla lautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisen aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen säilymiseen alueella.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli tiimipäällikkö Mikko Reinikainen. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Palautusehdotus:
Sakari Bister: "Alue on yhteydessä Pajamäen laajempaan metsäkokonaisuuteen, joka käsittää muun muassa arvokasta kallio- ja kangasmetsää sekä Patterimäen luonnonsuojelualueen. Se kuuluu myös Helsingin ydinmetsäalueisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa etteivät metsäalueet kutistu pelkiksi suojavyöhykkeiksi. Alueella on luontokartoituksessa löydetty keskeisiä luontoarvoja niin luontotyyppien kuin lajiston suhteen. Metsien rakennepiirteet, lahopuutilanne, kääväkäs- ja sammallajistoon kuuluvat useat vanhan metsän indikaattorilajit ja direktiivilajin, liito-oravan havainnot vain 100m kaavasta puoltavat sitä, ettei alueelle kaavaesityksen mukaisesti rakenneta. Tilapäisesti tyhjänäkin oleva liito-oravan levähdyspaikka on lain suojaama.
Näillä perusteilla kaava palautetaan valmisteluun niin, että siitä poistetaan AK 46172 ja AK 46171:n pohjoisosan kaksi rakennuskokoisuutta. Rakentamatta jäävä asumiskerrosala 15 880 k-m2 kaavoitetaan Pitäjänmäelle, kun teollisuusalueen kaava tulee ajankohtaiseksi."
Kannattaja: Titta Hiltunen
Vastaehdotus:
Johanna Laisaari: Lisätään esitysehdotuksen loppuun:
”Lautakunta toteaa, että alue on yhteydessä Pajamäen laajempaan metsäkokonaisuuteen, joka käsittää muun muassa arvokasta kallio- ja kangasmetsää sekä Patterimäen luonnonsuojelualueen. Se kuuluu myös Helsingin ydinmetsäalueisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, etteivät metsäalueet kutistu pelkiksi suojavyöhykkeiksi.
Alueella on luontokartoituksessa löydetty keskeisiä luontoarvoja niin luontotyyppien kuin lajiston suhteen. Metsien rakennepiirteet, lahopuutilanne, kääväkäs- ja sammallajistoon kuuluvat useat vanhan metsän indikaattorilajit ja direktiivilaji liito-oravahavainnot vain 100 m kaavasta.
Näillä perusteilla on lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisen aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota luontoarvojen säilymiseen alueella.”
Kannattaja: Nina Suomalainen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Johanna Laisaaren vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Sakari Bisherin palautusehdotuksen mukaisesti
Jaa-äänet: 9
Eetu Ahonen, Veli-Pekka Dufva, Tuomas Harju, Hanna-Leena Hietanen, Otso Kivekäs, Sami Kuusela, Johanna Laisaari, Matias Pajula, Nina Suomalainen
Ei-äänet: 3
Sakari Bister, Titta Hiltunen, Matti Lehto
Tyhjä: 1
Isaac Jyväsjärvi
Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 9 - 3 (1 tyhjä).
16.12.2025 Pöydälle
09.12.2025 Pöydälle
02.12.2025 Pöydälle
03.12.2024 Palautettiin
26.11.2024 Pöydälle
19.11.2024 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Siv Nordström, arkkitehti
puhelin: 09 310 37322, siv.nordstrom@hel.fi
Mikko Reinikainen, tiimipäällikkö
puhelin: 09 310 37206, mikko.reinikainen@hel.fi
Eetu Saloranta, johtava liikenneinsinööri
puhelin: 09 310 20498, eetu.saloranta@hel.fi
Jarkko Nyman, projektipäällikkö
puhelin: 09 310 37094, jarkko.nyman@hel.fi
Harald Attila, maisema-arkkitehti
puhelin: 09 310 42146, harald.arlander@hel.fi
Ari Turula, ympäristöasiantuntija
puhelin: 09 310 52 839, ari.turula@hel.fi
Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja
puhelin: 09 310 31534, raimo.pakarinen@hel.fi
Ville Mäntyniemi, projektipäällikkö
puhelin: 09 310 52614, ville.mantyniemi@hel.fi
Kaarina Laakso, tiimipäällikkö
puhelin: 09 310 37250, kaarina.laakso@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 18.9.2025
Helsingin Kaupunkiympäristön Maankäyttö ja asemakaavoitus on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausunnon Helsingin Pitäjänmäen Patterimäen itäosan asemakaavan muutoksesta, jota suunnitellaan Patterimäen itäiselle alueelle pikaraitiotien nro 15 tunneliaukon ja pysäkin lähiympäristöön. Helsingin kaupunginmuseo tarkastelee asiaa rakennetun kulttuuriympäristön sekä arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta.
Hallinto-oikeus kumosi Patterimäen itäosan aikaisemman asemakaavaehdotuksen nro 12477 vuonna 2020. Asemakaavan muutoksessa esitetään nyt suppeammalle alueelle täydennysrakentamista. Tarkoitus on muodostaa Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteysalueen länsipuolelle tiivis asuinaluekokonaisuus, johon liittyvät mm. kolme korkeampaa asuintornia. Pikaraitiotien pysäkin lähelle on suunniteltu uusia kivijalkaliiketiloja ja liiketilojen vierestä yhteyttä korttelin läpi Patterimäen puistoalueen ensimmäisen maailmansodan aikaiselle yhdystielle.
Patterimäen puistoalueella ja Pajamäentien katualueella on voimassa vuodelta 1960 oleva asemakaava nro 4666. Takkatie 4:n teollisuustontilla, LP-alueella sekä osalla Takkatien ja Pitäjänmäentien risteyksen katualueita on voimassa asemakaava nro 5775 vuodelta 1966. Patterimäen Raide-Jokerin asemakaavamuutos nro 12434 tuli lainvoimaiseksi 11.10.2018. Kaava mahdollisti pikaraitiotien toteutuksen Patterimäen alueella siihen liittyvine katujärjestelyineen Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteyksessä. Helsingin yleiskaavassa (2016) pääosa kaava-alueesta oli merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A1. Pajamäen pohjoisreuna on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A2.
Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuva Patterimäen linnoituskallio on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009) sekä maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaavamuutosalueen läheisyyteen sijoittuu myös maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Talin siirtolapuutarha.
Rakennettu kulttuuriympäristö
Helsingin kaupunginmuseo on lausunut asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (20.3.2023). Lausunnossaan museo totesi, että asemakaavan muutoksessa on otettava huomioon Pajamäentien varrella oleva kerrostalojen kokonaisuus siten, että täydennysrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Kaavaratkaisussa on myös turvattava näkymäyhteydet kadulta puistoon.
Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan muutoksen kaupunkikuvallinen tavoite on muodostaa Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteysalueen länsipuolelle tiivis asuinaluekokonaisuus. Patterimäen itäosan täydennysrakentamista on havainnollistettu viitesuunnitelmassa (Tengbom). Asuntoaluekokonaisuus käsittää kaksi asuinkerrostalotonttia, jotka sijoittuvat Pitäjänmäentien varteen molemmin puolin pikaraitiotietunnelin aukkoa. Suunnitelmassa on kolme korkeaa rakennusta: Pajamäentien risteyksessä olevassa rakennuksessa on 14 kerrosta ja pikaraitiotien tunneliaukon molemmin puolin olevissa rakennuksissa on 10 ja 14 kerrosta. Jyrkillä harjakatoilla varustetut asuintornit muodostavat tunnistettavan kolmen tornin rakennuskokonaisuuden, joka on kaavaselostuksen mukaan suunniteltu alueen Pitäjänmäentien pitkän puistokatuakselin päätteeksi kaupunkirakenteessa. Rakennuskokonaisuuden lamellirakennusten korkeudet ovat 5–7 kerrosta.
Kaavamuutosalue on nykyisin pääosin puistoaluetta. Asemakaavan muutoksessa uudet asuntokorttelit rajautuvat lähivirkistysalueeseen sekä ympäröiviin katualueisiin. Nykytilassaan Pitäjänmäentien katuympäristöön rajautuva viheralue sekä sen edustalla oleva entinen katuristeysalue muuttuisi kaavan toteutuksen myötä pääosin asuntokortteleiksi. Kaupunginmuseon näkökulmasta etenkin korkeammat uudisrakennukset muuttaisivat merkittävästi alueen ja Pitäjänmäentien näkymien päätepisteiden kaupunkikuvaa. Uudet korkeat rakennukset sijoittuisivat osin Pitäjänmäentien mutkaan, jolloin rakennukset muodostaisivat maamerkkimäisen kohdan sekä näkymän päätepisteen. Museo katsoo, että erityisesti Pajamäentien ja Pitäjänmäentien risteykseen esitetty 14-kerroksinen tornimainen rakennus on liian korkea suhteessa lähialueen muihin rakennuksiin, erityisesti maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun, hyvin pienimittakaavaiseen Talin siirtolapuutarhaan. Talin vuonna 1935 perustettu siirtolapuutarha on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, josta on muodostunut vehmas, yhtenäinen mökkialue. Alue on myös suojeltu asemakaavassa merkinällä RP/ s Talin siirtolapuutarha-alue, jolla ympäristö säilytetään.
Museon näkökulmasta uudisrakennusten sijoittelussa tulee noudattaa Pajamäentien nykyisten 1950-luvun lamellitalojen sijoittelua sekä massoittelua. Kaavakartassa esitetyt Pajamäentien suuntaiset viisi- ja kuusikerroksiset lamellitalot muodostavat lähes muurimaisen julkisivun, joka peittää puistoalueen taakseen. Kaava-alueen länsipuolella sijaitseva Patterimäki on maisemaltaan, kasvistoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokas alue, jonka virkistysarvot ovat merkittävät. Kuten museo aikaisemmassa lausunnossaankin toi esiin, on kaavaratkaisussa turvattava näkymäyhteydet kadulta puistoon.
Pikaraitiotietunnelin Pitäjänmäentien puolelle esitetyt uudisrakennukset sijoittuvat kauemmaksi pienimittakaavaisesta siirtolapuutarhasta sekä Pajamäentien 1950-luvun rakennuksista. Museon näkökulmasta kaavakartassa Pitäjänmäentien puolelle esitetty täydennysrakentaminen on paremmin sopeutettu alueen jo olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Raitiotien linjaus kulkee osittain tunnelina Patterimäellä sijaitsevan, muinaismuistolain (295/1963) perusteella rauhoitetun kiinteän muinaisjäännösalueen alitse. Muinaisjäännöksen nimi on Tukikohta XXXV:11 Pajamäki ja tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000013916. Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus, joka liittyy koko pääkaupunkiseutua vuosina 1914–1918 kiertäneeseen linnoitettuun puolustusketjuun. Kohde kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin ympäristöihin (RKY). Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee asemakaavan suunnittelualueen ulkopuolella. Munaisjäännöksen kaakkoispuolelta alkaa itään suuntautuva linnoitteiden yhteydessä rakennettu yhdystie, jonka itäpää sijoittuu asemakaavan suunnittelualueelle. Yhdystie on Museoviraston näkemyksen mukaan muu kulttuuriperintökohde, koska se on edelleen käytössä.
Helsingin kaupunginmuseo antoi 12.3.2018 lausunnon HEL 2017-009188 T 10 03 03 aikaisemmasta, samalle alueelle kohdistuneesta asemakaavaehdotuksesta nro 12477. Lausunnossa ohjeistettiin suunnittelualueella sijainneen yhdystien arkeologiseen tutkimukseen ja todettiin, että yhdystien päälle voidaan rakentaa dokumentoinnin jälkeen. Syksyllä 2019 Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut tutkivat yhdystien itäosaa kaivamalla sen poikki kolme koeojaa ja dokumentoivat tien rakenteet. Tutkimusta johti Museoviraston silloinen tutkija John Lagerstedt. Tuolloin tutkittu yhdystien osa sijaitsi samalla kohdalla, joka on nyt uuden asemakaavan suunnittelualueella.
Vanhaa yhdystietä tulee asemakaavan muutosehdotuksen perusteella tuhoutumaan noin 20–30 metriä. Tämä on vähemmän kuin aikaisemmassa asemakaavaehdotuksessa. Koska tien rakenteet on jo tutkittu ja dokumentoitu arkeologisessa tutkimuksessa, katsoo Helsingin kaupunginmuseo, ettei yhdystie tai läheisyydessä sijaitseva kiinteä muinaisjäännös estä asemakaavan muutosta.
Lisätiedot
Katariina Ruuska-Jauhijärvi, tutkija (rakennettu kulttuuriympäristö)
puhelin: 310 36473, katariina.ruuska-jauhijarvi@hel.fi
John Lagerstedt, tutkija (arkeologinen kulttuuriperintö)
puhelin: 310 28328, john.lagerstedt@hel.fi
Nimistötoimikunta 11.09.2024 § 82
Alueen nimistöä on käsitelty edellisen kerran 12.6.2024 § 60. Alueella on ilmennyt tämän jälkeen vielä yksi uusi nimettävä kohde.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:
Hiillospolku – Glödstigen
(jalankulku- ja kävely-yhteys)
Perustelu: Liitynnäinen (Hiilloskujan mukaan).
12.06.2024 Käsitelty
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija
puhelin: 09 310 37386, johanna.lehtonen@hel.fi
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 12.08.2024 § 38
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12922 pohjakartan kaupunginosassa 46 Pitäjänmäki. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12922
Kaupunginosa: 46 Pitäjänmäki
Kartoituksen työnumero: 21/2024
Pohjakartta valmistunut: 24.7.2024
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Kari Rajala, paikkatietosuunnittelija
puhelin: 09 310 31976, kari.rajala@hel.fi
Timo Tolkki, yksikön päällikkö
puhelin: 09 310 31883, timo.tolkki@hel.fi
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 20.3.2023
Helsingin Kaupunkiympäristön Maankäyttö ja asemakaavoitus on pyytänyt Helsingin kaupunginmuseolta lausuntoa Helsingin Pitäjänmäen Patterimäen itäosan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Patterimäen itäiselle alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta tulevan Raide-Jokerin tunneliaukon ympäristöön. Raitiotien linjaus kulkee osittain tunnelina alueen arvokkaan kiinteän muinaisjäännösalueen Tukikohta XXXV:11 Pajamäki (tunnus muinaisjäännösrekisterissä 1000013916) alitse. Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusvarustus, joka liittyy koko pääkaupunkiseutua vuosina 1914–1918 kiertäneeseen linnoitettuun puolustusketjuun. Munaisjäännöksen kaakkoispuolelta alkaa itään suuntautuva linnoitteiden yhteydessä rakennettu yhdystie, joka on Museoviraston näkemyksen mukaan muu kulttuuriperintökohde, koska tie on edelleen käytössä.
Hallinto-oikeus kumosi Patterimäen aikaisemman asemakaavaehdotuksen nro 12477 vuonna 2020. Kaavoitus aloitetaan uudestaan ja nyt tutkitaan suppeammalle alueelle täydennysrakentamista Pitäjänmäentien ja Pajamäentien varteen sekä Pajamäen asuntoalueen pohjoisreunalle. Suunnittelussa huomioidaan aikaisemmin laaditun kaavaehdotuksen kumoamisen perusteet: lähimpien suunniteltujen asuinrakennusten etäisyys Teknoksen maalitehtaasta sekä liito-oravat.
Helsingin kaupunginmuseo antoi 12.3.2018 lausunnon HEL 2017-009188 T 10 03 03 aikaisemmasta, samalle alueelle kohdistuneesta asemakaavaehdotuksesta nro 12477. Lausunnossa ohjeistettiin suunnittelualueella sijainneen yhdystien arkeologiseen tutkimukseen ja todettiin, että yhdystien päälle voidaan rakentaa dokumentoinnin jälkeen. Syksyllä 2019 Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut tutkivat yhdystien itäosaa kaivamalla sen poikki kolme koeojaa ja dokumentoivat tien rakenteet. Tutkimusta johti silloinen Museoviraston tutkija John Lagerstedt. Tuolloin tutkittu yhdystien osa sijaitsi samalla kohdalla, joka on nyt uuden asemakaavan suunnittelualueella.
Vanhaa yhdystietä tulee osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tuhoutumaan noin 20–30 metriä. Tämä on vähemmän kuin aikaisemmassa asemakaavaehdotuksessa. Koska tien rakenteet on jo tutkittu ja dokumentoitu arkeologisessa tutkimuksessa, katsoo Helsingin kaupunginmuseo, ettei yhdystie tai lähistön muut linnoitteet estä asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutoksessa on otettava huomioon Pajamäentien varrella oleva kerrostalojen kokonaisuus siten, että täydennysrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Kaavaratkaisussa on myös turvattava näkymäyhteydet kadulta puistoon.
Lisätiedot
John Lagerstedt, tutkija
puhelin: 310 28328, john.lagerstedt@hel.fi