Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kantametron tunnelialueen kuilujen rakenteiden kunto on heikentynyt ja laitteet ovat ikääntyneitä. Metrokuilut eivät täysin täytä nykyvaatimuksia toiminnoilleen. Peruskorjauksella varmistetaan metrokuilujen turvallisuus, toimivuus ja energiatehokkuus vähintään 25 vuodeksi.

Hankkeen sisältö ja laajuus ovat tarkentuneet merkittävästi alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna. Muutokset johtuvat peruskorjauksen suunnittelun ja toteutuksen edetessä tarkentuneista lähtötiedoista, laajentuneista teknisistä vaatimuksista sekä hankkeen ennakoitua vaativammista työolosuhteista.

Hanke kohdistuu kriittiseen infrastruktuuriin, jonka toimivuus on keskeistä metrojärjestelmän turvallisuuden, operatiivisen toiminnan jatkuvuuden ja häiriönsietokyvyn kannalta. Peruskorjauksen tavoitteena on varmistaa kuilujen rakenteiden ja teknisten järjestelmien toimintavarmuus. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttamista täysimääräisesti.

Hankesuunnitelman enimmäishinnan korottaminen on tarkoituksenmukaista käynnissä olevan hankkeen loppuun saattamiseksi.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan Helsingin liikennejärjestelmän nojautuvan ensisijaisesti joukkoliikenteeseen ja että joukkoliikenteen houkuttelevuus kehittyy positiivisesti. Lisäksi kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin turvallisuutta vaalitaan reagoimalla herkästi ja ennalta estävästi turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin ja tilanteisiin.

Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin
strategian mukainen.

Aiemmat päätökset

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2025, 174 §, metron kuilujen teknisen peruskorjauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 18.626.000 euroa kustannustasossa joulukuu 2024.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Kantametron alueella metrojärjestelmään kuuluu 28 kpl kuiluja, jotka sijaitsevat Ruoholahdesta itään. Kuiluista 15 kpl on vain teknisiä (huolto- ja savunpoistokuilut) ja 13 kpl on tarkoitettu myös evakuointiin ja hätäpoistumiseen. Tässä hankkeessa peruskorjataan kuiluista 25 kpl. Sörnäisten asemaan liittyvät 3 kuilua peruskorjataan osana Sörnäisten metroaseman laituritason peruskorjaushanketta. Metroasemien varsinaisina kulkuväylinä toimivia porraskuiluja ei ole sisällytetty tämän hankkeen piiriin, vaan näiden peruskorjaaminen tapahtuu tarvittaessa osana metroasemakohtaisia peruskorjausprojekteja.

Kuilut ovat keskenään erilaisia riippuen niiden sijainnista ja käyttötarkoituksesta. Kuilut sijaitsevat metrorata- ja asema-alueiden ulkopuolella ns. huolto- ja evakuointitunneleissa ja maanpinnalla kantametron varren puisto- ja kulkuväyläalueilla sekä osin kiinteistöjen sisällä.

Kuntokartoitusten mukaan kantametron kuiluissa on useita ongelmia, kuten rakenteiden rappeutuminen, vaarallisia työskentelyolosuhteita ja vanhentuneita teknisiä järjestelmiä. Turvallisuusriskit liittyvät erityisesti paloturvallisuuteen ja hätäpoistumisteihin. Toiminnalliset puutteet johtuvat vanhenevista LVI- ja sähköjärjestelmistä. Kuiluihin liittyy myös haastavia olosuhdetekijöitä, kuten vesivuotoja ja jään muodostumista. Nämä tekijät nostavat ylläpitokustannuksia ja lyhentävät kuilujen käyttöikää.

Hankkeessa keskitytään kuilujen nykyisten toiminnallisuuksien säilyttämiseen ja teknisten järjestelmien päivittämiseen nykypäivän vaatimusten mukaisiksi. Tarvittaessa kuiluihin lisätään uusia, turvallisuutta parantavia järjestelmiä. Peruskorjauksella saavutetaan säästöjä käyttö- ja ylläpitokustannuksissa kuilujen energiatehokkuuden parantumisen sekä korjaus- ja kunnossapitotarpeiden vähenemisen kautta.

Hankkeen toteuttamisella varmistetaan elinkaarensa päässä olevien metrokuilujen käyttöiän jatkaminen. Kuilut ovat keskeinen osa metrojärjestelmää ja niiden turvallisuuden ja toimintavarmuuden varmistaminen on välttämätöntä.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke toteutetaan vuosien 2025–2028 aikana.

Hanke sisältää kantametron metrokuilujen rakenteiden ja teknisten järjestelmien korjaukset ja parannukset nykyvaatimusten mukaisiksi. Kuilukohtaisesti toteutetaan tarvittavassa laajuudessa rakennus-, sähkö- ja LVI-töitä. Peruskorjaustöitä joudutaan tekemään osin ahtaissa tiloissa ja sijainniltaan vaihtelevissa kohteissa, mikä osaltaan lisää hankkeen vaativuutta. Suurimmassa osassa kuiluista korjataan ruiskubetonoituja tai betonisia seiniä ja asennetaan uutta tekniikkaa kuilujen seiniin, mikä edellyttää myös korkeiden telineiden rakentamista. Suuri osa töistä tehdään kuiluissa rata- ja asema-alueiden ulkopuolella, mutta osa kuilujen järjestelmistä liittyy asemien nykyisiin järjestelmiin.

Hankkeen toteutus yhteensovitetaan muiden metron tunneli- ja asema-alueille toteuttavien hankkeiden kanssa, jotta vältetään päällekkäisyyksiä toteutuksissa ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään tulevia liikennekatkoja. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa, jotta varmistetaan kuilujen evakuointi- ja paloturvallisuusnäkökulmien huomiointi sekä mahdollisten väliaikaisjärjestelyjen että lopullisten ratkaisujen osalta.

Muutokset hankesuunnitelmassa

Projektin laajuus on täsmentynyt siten, että alkuperäisessä hankesuunnitelmassa mukana olleiden 28 kuilun sijaan hankkeen lopullinen laajuus on 25 kuilua. Muutos johtuu kolmen Sörnäisten metroaseman kuilun peruskorjauksen siirtämisestä aseman laituritason talotekniikan ja paloturvallisuuden perusparantamishankkeen yhteyteen. Sörnäisten kuilujen korjaaminen vuonna 2027 käynnistyvän aseman perusparannushankkeen yhteydessä vähentää kahden erillisen hankkeen yhteensovitustarpeita ja pienentää riskiä päällekkäisyyksistä.

Hankkeen työmäärä- ja kustannusarvio on kasvanut merkittävästi toteutusvaiheessa. Muutosten taustalla olevia keskeisimpiä tekijöitä ovat kuilujen suunnitteluvaiheessa todettua merkittävästi huonompi kunto, hajanaiset ja puutteelliset lähtötiedot, hankkeen edetessä tarkentuneet tekniset ja toiminnalliset vaatimukset sekä ennakoitua vaativammat työskentelyolosuhteet.

Hankkeen toteutuksen aikana on paljastunut, että korjaustarpeet ja rakenteelliset vauriot ovat useissa kohteissa olleet huomattavasti merkittävämpiä kuin mitä suunnitteluvaiheessa arvioitiin. Kuilujen haastavat olosuhdetekijät vaikuttivat suunnitteluvaiheen lähtötietojen puutteellisuuteen. Kaikkia kuilujen osia ei ollut mahdollista tutkia suunnitteluvaiheessa mm. korkeiden rakenteiden edellyttämien telineiden ja portaiden puuttumisen vuoksi. Ruiskubetonoinnin, kallion ja ruiskubetonin alapuolisten salaojien kunnon arviointia oli mahdollista tehdä vain rajallisesti ennen töiden aloittamista. Korjaustarpeet ovat osoittautuneet laajemmiksi kuin mitä lähtötietojen ja aiemmin toteutetun Leikkimäen kuilun saneerauksen perusteella oli ennakoitu.

Töiden vaativuutta ovat lisänneet kohteissa tehdyt yllättävät löydökset, kuten vanhat panosteet kalliossa, joiden asianmukaiseen ja turvalliseen poistamiseen on pitänyt käyttää ylimääräisiä resursseja ja aikaa.

Toteutussuunnittelun edetessä useat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat tarkentuneet. Keskeisiä tekijöitä ovat olleet väestönsuojatiloihin (VSS) liittyvät vaatimukset, toteutusrajoitteet vilkkaassa kaupunkiympäristössä sekä yhteensovittamistarpeet muiden samanaikaisten metro- ja kaupunkialueen hankkeiden kanssa.

Lisäksi suunnittelun edetessä on tunnistettu kunnossapitoa, työturvallisuutta ja järjestelmien pitkäaikaista toimintavarmuutta parantavia ratkaisuja, jotka eivät ole olleet täysimääräisesti määriteltävissä hankesuunnitelman laatimishetkellä. Nämä vaatimukset ovat täsmentyneet yksityiskohtaisen suunnittelun ja viranomaisyhteistyön myötä ja ovat välttämättömiä metrojärjestelmän turvallisen ja häiriöttömän käytön varmistamiseksi.

Ensimmäisten urakoiden kilpailuttamisen jälkeen markkinahintojen on todettu olevan selvästi korkeampia kuin mitä suunnittelun perusteella oli arvioitu.

Uusi kustannusarvio ja kustannusten ylitys

Hankkeen arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ovat enintään 30.529.000 euroa.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti maaliskuu 2026) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksiä (2021=100, 3/2026 pisteluku 112,7).

Hankkeen enimmäishintaa esitetään korotettavaksi 11.903.000 eurolla, jotta hanke voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Enimmäishinnan korotus muodostuu seuraavista tekijöistä:

Hanketta on mahdollista edistää HKL:n vuoden 2026 hyväksytyn investointiohjelman määrärahojen puitteissa. Vuosille 2027 ja 2028 kohdistuvat kustannukset huomioidaan talousarvioehdotuksen 2027 laatimisen yhteydessä.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina noin 1.221.160 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Hankkeen on arvioitu tuottavan 25 vuoden aikana kustannussäästöjä pienemmän energiankulutuksen sekä kunnossapitokustannusten laskun myötä 400.000 euroa vuodessa.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (610.580 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (25 vuoden aikana yhteensä 11,8 milj. euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (610.580 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset 18,3 milj. euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 1,0 milj. euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 1,0 milj. euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus, HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä sekä kustannussäästöt).

Seuraavissa hankkeissa hyödynnettävät keskeiset opit

Kantametron kuilujen teknisen peruskorjaushankkeen edetessä on tunnistettu useita keskeisiä oppeja erityisesti hankesuunnittelun, teknisten lähtötietojen tarkentumisen ja laajuuden hallinnan näkökulmista. Laajassa ja kriittiseen infrastruktuuriin liittyvässä hankkeessa projektin sisältö, laajuus ja kustannukset täsmentyvät osin väistämättä suunnittelun edetessä, kun kohteiden todelliset olosuhteet ja tekniset tarpeet avautuvat yksityiskohtaisemmin.

Jatkossa vastaavissa hankkeissa hankesuunnitteluvaiheeseen varataan riittävästi aikaa ja resursseja teknisten lähtötietojen tarkentamiseen sekä riskien ja epävarmuuksien tunnistamiseen. Hankesuunnitelmissa kuvataan aiempaa selkeämmin ne osa-alueet, joissa tieto tarkentuu jatkosuunnittelussa, ja joiden osalta kustannusarvio perustuu osin arvioihin ja varauksiin. Tämä parantaa kustannusten ennakoitavuutta ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

Hankkeen aikana korostui myös laaja-alaisen yhteistyön merkitys eri toimintojen välillä. Useat hankkeen laajuuteen vaikuttaneet tarpeet nousivat esiin suunnittelun aikana eri yksiköiltä ja sidosryhmiltä. Hanketta on johdonmukaisesti viety eteenpäin siten, että kuilut saatetaan kerralla mahdollisimman kattavasti turvalliselle ja toimintavarmalle tasolle, sen sijaan että toimenpiteitä olisi rajattu tai siirretty myöhempiin erillisiin hankkeisiin.

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa muun kuin tilahanketta koskevan suunnitelman ja piirustuksen hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen vahvistamien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää enintään 5.000.000 euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman ehdotetun kokonaishinnan ollessa 30.529.000 euroa HKL:n johtokunta voi esittää kaupunginhallitukselle hankkeen hyväksymistä.

Detta beslut publicerades 15.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §