Detaljplaneändring för området vid Rödstensvägen 1 - 11 i Nordsjö (nr 12280)
Detaljplaneändring för området vid Rödstensvägen 1 - 11 i Nordsjö (nr 12280)
Beslut
Stadsfullmäktige beslutade i enlighet med stadsstyrelsens förslag godkänna detaljplaneändring för tomten nr 1 i kvarteret nr 54079, tomten nr 3 i kvarteret nr 54082 och gatu- och parkområden i 54 stadsdelen (Nordsjö, Mellersta Nordsjö) enligt ritning nr 12280, daterad 23.9.2014 och ändrad 27.4.2015, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Området är beläget vid Rödstensvägen 1–11 i Mellersta Nordsjö.
Detaljplaneändringen möjliggör tillbyggnad i ett befintligt kvarter för flervåningshus. Nya lamellhus i fyra våningar bildar en halvcirkel vid sidan om punkthus ritade av Viljo Revell och Heikki Castren 1965. En grupp på sex punkthus på en bergig backe förblir områdets landmärke. Avsikten är att kvarteret ska kompletteras med respekt för sextiotalsarkitekturen i området. Detaljplaneändringen har anknytning till aktuella detaljplaneändringar för området vid Nordsjövägen 10 och Trutholmsparken, vilka ligger i närheten. Rödstensvägen ändras till gårdsgata vid de nya husen. Projektet omfattar sammanlagt 8 200 m² vy, och detta betyder att bostäder för ca 200 nya boende kan byggas.
Detaljplaneändringen strider inte mot de riksomfattande målen för områdesanvändningen och inte heller mot landskapsplanen och
etapplandskapsplan 2.
Området är i generalplanen med rättsverkningar ett område dominerat av flervåningshus som är värdefullt kulturhistoriskt och arkitektoniskt sett och med tanke på landskapskulturen. Detaljplaneändringen följer generalplanen. Området är i den nya generalplanen (stadsfullmäktige 26.10.2016) område där boende dominerar (A3). Detaljplaneändringen följer också den nya generalplanen.
Den gällande detaljplanen, nr 6310, är från 1970. Området är där kvartersområde för flervåningshus. Byggrätten för tomterna omfattar sammanlagt 17 980 m² vy. Hela byggrätten är utnyttjad. I övrigt är området park- och gatuområde.
Det kompletteringsbyggande som detaljplaneändringen möjliggör i ett område med färdiga nät är samhälls- och energiekonomiskt fördelaktigt, likaså det faktum att stadsstrukturen förtätas. När detaljplanen blir genomförd får staden kostnader på 400 000 euro för gatubygge och 70 000 euro för flyttning av vatten- och avloppsledningar. Moms ingår inte i beloppen.
Planeringsfaser och växelverkan
Planläggningsarbetet inleddes på initiativ av tomtägaren (Asunto Oy Säästömasto). Tomterna för flervåningshus är i privat ägo. Staden äger park- och gatuområdena.
Deltagandet och växelverkan arrangerades i enlighet med programmet för deltagande och bedömning. Det kom in fyra ställningstaganden från myndigheter och fem skrivelser med åsikter om programmet.
Dessutom kom det in fyra skrivelser med åsikter om utkastet till detaljplaneändring. Åsikterna beaktades i planläggningsarbetet.
Förslaget till detaljplaneändring hölls offentligt framlagt 17.10–17.11.2014. Inga anmärkningar framställdes.
Utlåtanden
Utlåtanden om detaljplaneförslaget gavs av Helen Elnät Ab, samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster (HRM), fastighetsnämnden, nämnden för allmänna arbeten, räddningsnämnden, miljöcentralen, direktionen för stadsmuseet, byggnadstillsynsverket och Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland.
Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland påpekar att detaljplaneändringen är i överensstämmelse med mer översiktliga planer och kompletterar den befintliga samhällsstrukturen. Specialvillkoren om kulturmiljön i området är beaktade som sig bör i detaljplanelösningen. Området ligger inom ett grundvattenområde som är klassificerat som viktigt. Mängden dagvatten som uppkommer förändras inte väsentligt genom byggandet, och de gröna taken bidrar till att dagvattentopparna jämnas ut. Vattnet från de gröna taken bör ledas till det intilliggande parkområdet. Om möjligt ska parkområdet ha öppna rännor i stället för rör. I det fall att underjordiska dagvattenledningar krävs ska rörstorleken vara sådan att det inte blir störande uppdämning.
Samkommunen Helsingforsregionens trafik meddelar att den inte har något att tillägga till sitt utlåtande från föregående fas. Dåvarande affärsverket Helsingfors Energi meddelar att verket inte har något att invända mot detaljplaneförslaget. Räddningsnämnden, direktionen för stadsmuseet och miljöcentralen har inte heller något att invända mot förslaget.
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster/vattenförsörjning framhåller att flyttningen av en vattenledning från en privat tomt till Rödstensvägen ska finansieras på något annat sätt än via HRM. En överenskommelse om planeringen och genomförandet ska träffas med HRM. Byggnadstillsynsverkets anvisningar om byggsättet när det gäller byggande inom viktiga grundvattenområden ska följas i detaljplaneområdet.
Byggnadstillsynsverket vill att bestämmelsen om skydd för gårdsdäcket ska preciseras och att en exakt byggnadsyta för nybyggnaden och balkongerna ska anges.
Fastighetsnämnden betonar att behandlingen av detaljplaneändringen inte bör fortsätta förrän det förts förhandlingar som baserar sig på ett markpolitiskt beslut fattat av stadsstyrelsen 9.6.2014 (685 §).
Nämnden för allmänna arbeten skriver att det ska ses till att nybyggnadens konstruktioner och utsprång inte sträcker sig över tomtgränsen. Den fortsatta planering som gäller hur dagvattnet ska ledas måste ske i nära samarbete med byggnadskontoret. Det är bra att gröna tak främjas i Helsingfors.
Helen Elnät Ab föreslår att en beteckning för ledningsgränd ska införas på detaljplanekartan.
Annat som behandlas i utlåtandena är dagvattnet, kostnaderna för gröna tak och behovet av en exaktare bestämmelse om gröna tak. Att gröna tak främjas i Helsingfors betraktas som positivt.
Utlåtandena finns i sin helhet i beslutshistorien och refereras i rapporten över växelverkan (bilaga 3). Genmälena ingår i sin helhet i rapporten.
Ändringar i förslaget till detaljplaneändring
Följande ändringar har gjorts i detaljplaneförslaget med anledning av utlåtandena:
- Bestämmelsen om gröna tak har preciserats, och en bestämmelse om takformen har införts.
- Byggnadsytan för en nybyggnad på detaljplanekartan möjliggör tolkning genom att beteckningen för bygglinjen flyttats ända till den yttre gränsen för balkonger.
- Beteckningen för öppning i nybyggnaden har ändrats så att den gäller också på byggnadsytan för balkonger.
- En beteckning för ledningsgränd har införts på detaljplanekartan.
- Bestämmelsen om körförbindelse har fått ett tillägg enligt vilket tekniska ledningar till tomterna får placeras på platsen.
Dessutom har det gjorts några justeringar av teknisk natur i detaljplaneförslaget. Justeringarna påverkar inte innehållet i förslaget. De ändringar som gjorts är inte väsentliga, och förslaget behöver därför inte läggas fram på nytt.
De markanvändningsavtal som byggandet i området kräver träffades 24.11.2016. För att detaljplaneändringen ska kunna genomföras på föreslaget sätt måste detaljplaneändring nr 12279, som gäller den intilliggande Trutholmsparken, genomföras.
Beslutsförslaget är i överensstämmelse med stadsplaneringskontorets justerade förslag.
Stadsfullmäktige 18.01.2017 § 17
Beslut
På förslag av ordföranden beslutade stadsfullmäktige bordlägga ärendet.
Föredragande
Upplysningar
Hannu Hyttinen, stadssekreterare, telefon: 31036024
Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 310 36045
Kaupunginhallitus 09.01.2017 § 9
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 54. kaupunginosan (Keski-Vuosaari) korttelin 54079 tontin 1, korttelin 54082 tontin 3 sekä katu- ja puistoalueen asemakaavan muutoksen 23.9.2014 päivätyn ja 27.4.2015 muutetun piirustuksen numero 12280 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 31036024
Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
Kaupunkisuunnitteluvirasto 27.4.2015
54. kaupunginosan (Keski-Vuosaari) kortteleita 54079 tonttia 1, korttelin 54082 tonttia 3 sekä katu- ja puistoaluetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot.
Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 23.9.2014 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.
Asemakaavan muutos mahdollistaa olemassa olevan asuinkerrostalokorttelin lisärakentamisen.
Uudet nelikerroksiset lamellikerrostalot kiertävät Viljo Revellin ja Heikki Castrenin vuonna 1965 suunnittelemaa pistetalojen kokonaisuutta, joka säilyy alueen maamerkkinä. Tavoitteena on täydentää korttelia alueen 60-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen. Kaavamuutos liittyy lähialueilla vireillä oleviin Vuosaarentie 10:n ja Lokkisaarenpuiston asemakaavamuutoksiin. Viereinen Punakiventie muutetaan uusien rakennusten kohdalla pihakaduksi.
Alueelle rakennetaan 8 200 k-m² asuntoja noin 200 asukkaalle.
Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 17.10.–17.11.2014.
Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta, ympäristökeskus, kaupunginmuseon johtokunta, rakennusvalvontavirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ilmoitti, ettei sillä ei ole edellisestä vaiheesta annettuun lausuntoon lisättävää. Helsingin Energia -liikelaitos (10.12.2014) ilmoitti, ettei sillä ole asiaan huomautettavaa.
Pelastuslautakunnalla (4.11.2014), kaupunginmuseon johtokunnalla (25.11.2014), ympäristökeskuksella (9.12.2014) ja kiinteistölautakunnalla (11.12.2014) ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.
Helen Sähköverkko Oy:n lausunnossa (2.12.2014) esitetään kaavakarttaan johtoaluemerkintää yleistä sähkönjakelua palvelevalle kaapelireitille.
HSY:n vesihuolto toteaa (9.12.2014) lausunnossaan, että vesijohdon siirto yksityiseltä tontilta Punakiventielle tulee toteuttaa HSY:n ulkopuolisella rahoituksella. Suunnittelu ja toteutus tulee sopia HSY:n kanssa. Kaava-alueella tulee noudattaa rakennusvalvontaviraston laatimaa rakentamistapaohjetta tärkeällä pohjavesialueella.
Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa (2.12.2014) pyydetään varmistamaan, että rakennuksen rakenteet ja ulokkeet pysyvät tontilla. Hulevesien ohjauksen jatkosuunnittelu on tehtävä tiiviissä yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Lausunnossa todetaan, että viherkattojen rakentamisen edistäminen Helsingissä on kannatettavaa. Kaavamuutoksesta aiheutuu pihakadun ja kääntöpaikkojen rakentamisesta noin 400 000 euron kustannukset rakennusvirastolle.
Rakennusvalvontavirasto toteaa lausunnossaan (30.10.2014), että pihakannen suojelumääräystä (pka/s) tulee täsmentää niin, että sen purkaminen on mahdollista ainoastaan perustelluista syistä. Lausunnon mukaan uudisrakennuksen (AK) sekä parvekkeiden (par) rakennusalat on varsin tarkkaan muotoiltu ja rajattu. Ratkaisu ei anna variointimahdollisuutta rakennussuunnitteluun. Rakennusalat ja viherkatto johtavat taloudellisesti haasteelliseen toteutukseen ja määräyksillä tulisi olla perusteluna tarkka kustannustarkastelu. Viherkatto tulisi määritellä tarkemmin.
Vastine
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että lausunnot johtoaluemerkinnästä, viherkatoista ja toteutuksen taloudellisuudesta on otettu huomioon kaavakartan muutoksissa. Pihakannen suojelumääräystä ei ole täsmennetty maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittujen purkamisluvan myöntämisen edellytysten vuoksi (MRL 139 §). Jatkosuunnittelun ja toteutuksen ohjauksesta vastaavat rakennus- ja rakennusvalvontavirasto. Jatkosuunnittelua ja toteutusta koskevat huomautukset on kirjattu kaavadokumentteihin.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa (4.12.2014) todetaan, että asemakaavan muutos noudattaa yleispiirteisempiä suunnitelmia ja täydentää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen kulttuuriympäristön reunaehdot on huomioitu asemakaavaratkaisussa asianmukaisesti. Kaavamuutosalue sijaitsee tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Syntyvien hulevesien määrä ei kaava-alueen rakentamisen myötä oleellisesti muutu ja viherkatot tasaavat osaltaan hulevesihuippuja. Lausunnon mukaan viherkatoilta tulevat vedet tulee johtaa viereiselle puistoalueelle. Putkitusten sijaan tulee puistoalueella suosia mahdollisuuksien mukaan avouomia. Tarpeellisten maanalaisten hulevesilinjojen putkikoot tulee mitoittaa niin, etteivät ne aiheuta haitallista padotusta.
Vastine
Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että puhtaiden kattovesien johtaminen viereiselle puistoalueelle on mahdollistettu alueen vesihuoltosuunnitelmassa. Puiston suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa rakennusvirasto.
Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on annettu vastineet liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.
Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset
Rakennusvalvontaviraston lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:
- kaavakartan viherkattomääräystä on tarkennettu ja on lisätty määräys kattomuodosta
- kaavakartan uudisrakennuksen rakennusalaan on annettu tulkintavapautta siirtämällä kiinni rakentamisen linjan osoittava merkintä parvekkeiden ulkorajaan
- rakennukseen jätettävän kulkuaukon merkintää on jatkettu parvekkeiden rakennusalalle.
Helen Sähköverkko Oy:n lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:
- kaavakarttaan on lisätty johtokujamerkintä
- ajoyhteyden kaavamääräykseen on tehty lisäys, joka sallii tonttien teknisten johtojen sijoittamisen sen alueelle.
Muut tehdyt muutokset:
- selostuksen kohdan 3 TAVOITTEET Keski-Vuosaarta koskevat täydennysrakentamisen periaatteet on korjattu Keski-Vuosaaren renessanssi, Lähtötiedot ja kehittämistavoitteet raportin mukaisiksi
- lisäksi kaavaselostukseen on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia, jotka eivät muuta ehdotuksen sisältöä.
Jatkotoimenpiteet
Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.
Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Muutoksista on neuvoteltu asianomaisten hallintokuntien kanssa.
Lisätiedot
Laura Viljakainen, arkkitehti, puhelin: 310 37243
Kiinteistölautakunta 11.12.2014 § 594
Lausunto
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12280 seuraavan lausunnon:
Kaavamuutosalue on pääosin yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa vähäisen määrän tontiksi muutettavaa katualuetta ja puistoaluetta.
Yksityiselle maanomistajalle aiheutuu kaavamuutoksen johdosta kaupunginhallituksen 9.6.2014 (685 §) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, joten tonttiosasto käy mainitun päätöksen mukaiset neuvottelut.
Kaavamuutoksen käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin neuvottelut on käyty.
Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12280.
Käsittely
Esteelliset: Juhani Tuuttila (hallintolain 28 §:n 1 momentin 3 kohta)
Esittelijä
Lisätiedot
Tapio Laalo, tonttiasiamies, puhelin: 310 36442
Yleisten töiden lautakunta 02.12.2014 § 466
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontin lisärakentaminen hakijan teettämien viitesuunnitelmien pohjalta. Muutosalueen pinta-ala on noin 3,8 hehtaaria. Kaavamuutoksessa on esitetty uutta asuinkerrosalaa 8 200 k-m2. Rakentaminen tuo alueelle noin 200 uutta asukasta.
Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon rakennusviraston kaavaluonnosvaiheessa esitetyt huomautukset. Kaavaehdotuksessa on huomioitu tulevan rakennusalan ja katualueen välinen tilantarve. Edelleen on varmistuttava, että rakennuksen tukirakenteet ja ulokkeet pysyvät tontilla.
Asemakaavan muutos edellyttää Punakiventien siirtoa, johtosiirtoja ja kadun muutosta pihakaduksi noin 300 metrin matkalta. Pihakaduksi muuttaminen hillitsee ajonopeuksia ja läpiajoa. Uuden pihakadun tarkempi suunnittelu tehdään katusuunnitteluvaiheessa.
Rakennuksen vesikatot rakennetaan viherkattoina. Yleisten töiden lautakunta toteaa, että viherkattojen rakentamisen edistäminen Helsingissä on kannatettavaa. Viherkatto kompensoi osaltaan rakentamisesta aiheutuvaa puiden menetystä. Tämän ja Lokkisaarenpuiston asemakaavamuutoksen hulevesitarkasteluja on sovitettu yhteen, niin että viherkatoilta tulevat ylivuotohulevedet johdetaan viereiseen puiston hulevesiuomaan. Hulevesien ohjauksen jatkosuunnittelu on tehtävä tiiviissä yhteystyössä rakennusviraston kanssa.
Kaavamuutoksesta aiheutuu Punakiventien pihakadun ja kääntöpaikkojen rakentamisesta noin 400 000 euron kustannukset rakennusvirastolle.
Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta nro 12280 edellä esitetyin huomautuksin.
Esittelijä
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Kaupunginmuseon johtokunta 25.11.2014 § 91
Lausunto
Kaupunginmuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon Punakiventien asemakaavan muutosehdotuksesta.
Asemakaavan muutoksessa esitetään uusia lamellikerrostaloja Vuosaaren Punakiventielle. Uudet nelikerroksiset lamellikerrostalot kiertävät Viljo Revellin ja Heikki Castrenin vuonna 1965 suunnittelemaa pistetalojen kokonaisuutta. Uusi rakennusmassa polveilee Punakiventien suuntaisesti. Kallioisen mäen päällä sijaitseva kuuden pistetalon ryhmä säilyy alueen maamerkkinä.
Uudisrakentamista ohjataan asemakaavassa niin, että se mahdollisimman hyvin soveltuisi 1960-luvun miljööseen.
Helsingin Yleiskaava 2002:ssa suunnittelualue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.
Kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että tiivistämisestä huolimatta olemassa oleva 1960-luvulla rakennettu pistetalojen kokonaisuus säilyttää asemansa ympäristössä. Lisäksi johtokunta pitää suojelumääräystä sr-2 kattavana: Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjauksen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Pihakansi on merkitty suojelumerkinnällä /s, jolla varmistetaan sen ominaispiirteiden säilyminen.
Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavamuutoksen hyväksymistä.
Esittelijä
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483
Ympäristölautakunta 25.11.2014 § 344
Päätös
Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon antoi ympäristökeskus.
Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 §).
Esittelijä
Lisätiedot
Eeva Pitkänen, johtava ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 31517
Pelastuslautakunta 04.11.2014 § 115
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi Vuosaaren asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12280 Punakiventie
1-11 seuraavan lausunnon.
Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen nro 12280.
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§.
Esittelijä
Lisätiedot
Kimmo Kartano, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 0403514306
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.09.2014 § 288
Esitys
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 23.9.2014 päivätyn 54. kaupunginosan (Vuosaari, Keski-Vuosaari) korttelin 54079 tontin 1, korttelin 54082 tontin 3 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 12280 hyväksymistä
- asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.
Samalla lautakunta päätti
- antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä
- kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
Esittelijä
Lisätiedot
Laura Viljakainen, arkkitehti, puhelin: 310 37243
Leena Makkonen, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37262
Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248
Mari Soini, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37479
Inga Valjakka, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37087
Rakennusvirasto 10.1.2014
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1092-01/13 ja Punakivenpuiston kaavaluonnoksesta rakennusviraston kannanottoa 10.1.2014 mennessä.
Asemakaavan muutoksen tarkoitus on täydentämisrakentaminen. Muutoksessa suojellaan arvorakennukset. Tontille mahdollistetaan uusien asuinkerrostalojen rakentaminen, joka tuo tontille uutta kerrosalaa 8200 k-m2 ja noin 200 uutta asukasta.
Asemakaavan muutos edellyttää Punakiventien siirtoa, johtosiirtoja, sekä kadun muutosta pihakaduksi. Punakiventie katkaistaan molemmista päistään kääntöpaikoiksi uuden rakennusalan alueelta. Pihakaduksi muuttaminen hillitsee ajonopeuksia ja läpiajoa. Uuden kerrostalon pysäköinti on sijoitettu maantasaiseen pysäköintiin, josta pitää peruuttaa pois. Liikenteen hidastamistöyssyjen perustaminen on hyvin hankalaa paikan maaperän takia.
Pihakadun tarkempi suunnittelu tehdään katusuunnitteluvaiheessa. Kadun kukkalaatikot ja istutukset hankaloittavat erityisesti kunnossapitoa. Katua koskevat muutokset nostavat myös ylläpidon kustannuksia.
Rakennusvirasto pyytää varmistamaan, että rakennusalan ja kadun väliin jää riittävästi tilaa niin, että rakennuksen rakenteet tai ulokkeet eivät ulotu katualueelle.
Rakennuksen vesikatot rakennetaan viherkattoina. Alustavissa keskusteluissa on mietitty viherkatolta tulevien ylivuotohulevesien johtamista puiston hulevesiojaan, jonka on tarkoitus jatkua hulevesiuomana Vuosaaren keskuspuistossa. Vesien johtaminen ojaan tulee selvittää jatkosuunnittelussa yhteistyössä rakennusviraston kanssa.
Rakennusvirasto puoltaa asemakaavaluonnosta edellä mainituin huomautuksin.
25.3.2013 Lausunto annettu
Lisätiedot
Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838
Jenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 12.12.2013
Kaupunginmuseo lausuu asemakaavan muutoksesta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, kaupunginosapuistoksi ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.
Keski-Vuosaaren asemakaava toteutti alkuaan metsäkaupungin ihannetta. Rakennusryhmät sovitettiin metsäiseen maisemaan maaston ja luonnon vaihtelevuutta korostaen. Korttelit olivat saarekemaisia ja niiden asuinrakennusten arkkitehtuuri monimuotoista ja veistoksellista. Pihatilat olivat avoimia, metsäisiä. Merkittävä ominaispiirre on alueen halki kulkeva laaja keskuspuisto.
Asemakaavan muutos koskee Keski-Vuosaaren asuinkerrostalotontteja osoitteessa Punakivenkatu 1-11. Tontit ovat osa arkkitehtien Viljo Rewellin ja Heikki Castrenin suunnittelemaa kokonaisuutta. Kuuden 12-kerroksisen pistetalon ryhmä sijoittuu kallioisen mäen reunalle Punakiventien varrelle. Kerrostalot nousevat betonikannelta, jonka alla on pysäköintitilaa. Tontilla kasvaa mäntyjä ja lehtipuita. Suunnittelualueen kasvillisuutta rajaa tontin pysäköintikansi.
Punakiventien varteen on suunnitteilla uusia nelikerroksisia asuinkerrostaloja. Viljo Revellin ja Heikki Castrenin vuonna 1965 suunnittelemaa pistetalojen kokonaisuus säilyy alueen maamerkkinä. Tavoitteena on täydentää korttelia alueen 60-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen.
Asemakaavan muutoksessa olemassa olevat kerrostalot ja pysäköintikansi suojellaan. Asuinkerrostalojen suojelumerkinnässä sr-2 määrätään, että rakennusten korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen.
Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.
Lisätiedot
Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483
Sosiaali- ja terveysvirasto 25.3.2013
Sosiaali- ja terveysviraston lausunto asemakaavan muutoshakemukseen Vuosaaren tonteille 54082/3 ja 54079/1, Punakiventie 1-5 ja Punakiventie 7-11, Dnro HEL 2011-005442
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää sosiaali- ja terveysviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1092-00/13, joka koskee asemakaavan muutosta Keski-Vuosaaren asuinkerrostalotontteja 54079/1 ja 54082/3 sekä näihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Tontit sijaitsevat osoitteessa Punakiventie 1–11. Määräaika on 26.3.2013.
Alue sijaitsee Vuosaaren kaupunginosassa kaupallisten ja kunnallisten palvelujen läheisyydessä. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi palveluineen sekä kulttuurihistorian, rakennustaiteen ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.
Tontit ovat osa Viljo Revellin ja Heikki Castrenin vuonna 1965 suunnittelemaa kokonaisuutta, johon kuuluu kaksi kerrostaloyhtiötä ja rivitaloyhtiö. Kuuden kahdeksankerroksisen pistetalon sarja sijoittuu kallioisen mäen reunalle Punakiventien varteen. Kerrostalot nousevat betonikannelta, jonka alla on pysäköintiä. Seitsemän asuinkerroksen lisäksi taloissa on ullakkokerros, maanpäällinen kellarikerros sekä pihakannen alaista tilaa. Tontin pohjoisosa on puistomainen nurmikenttineen ja puineen.
Tontin pohjoisosaan Punakiventien varteen on suunnitteilla uusia nelikerroksisia asuinkerrostaloja. Lähialueella on vireillä myös Vuosaarentie 10:n ja Lokkisaarenpuiston asemakaavamuutokset, joissa suunnitellaan uutta asuntorakentamista.
Lausunto
Sosiaali- ja terveysvirasto toteaa, että kyseisille Vuosaaren tonteille ei ole suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteitä. Asemakaava-alueen kaavamääräysten (Helsingin yleiskaava 2002) mukaan kerrostalovaltaista aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.
Kyseiset tontit sijaitsevat kulttuurihistorian, rakennustaiteen ja maisemakulttuurin kannalta merkittävällä alueella. Aluetta tulisi kehittää niin, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä, että alueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia. Tärkeää on parantaa alueen esteettömyyttä ja taata kaikille tasavertaiset liikkumismahdollisuudet. Rakennukset tulee suunnitella siten, että kaikkien rakennuksen käyttäjien tulee voida käyttää samaa sisäänkäyntiä riippumatta henkilön liikkumiskyvystä.
Alueen lähipalvelukeskuksena toimii Vuosaaren metroaseman ympärille muodostunut palvelujen keskittymä, jossa sijaitsee mm. terveysasema. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden vuoksi selkeät ja esteettömät lähiliikenteen ja kevyenliikenteen reitit lähipalvelukeskukseen sekä muiden palvelujen ääreen ovat välttämättömiä. Mahdollisen pihakadun esteettömät kulkureitit ja talvikunnossapito tulee suunnitella Helsinki kaikille -ohjeistuksen mukaisesti, liikuntarajoitteisten ja ikääntyneiden asukkaiden liikkuminen huomioiden.
Lisätiedot
Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256
Timo Vierelä, suunnittelija, puhelin: 310 42858
This decision was published on 10.02.2017
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
I ett beslut som gäller godkännande av generalplan, detaljplan och byggnadsordning får ändring genom kommunalbesvär sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av kommunmedlemmarna
- av närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde
- av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast besvärstidens sista dag under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part och andra med rätt att anföra besvär anses har fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Kommunalbesvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens kontaktuppgifter är:
E-postadress: | |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut som besvärsskriften gäller
- till vilka delar ändring söks i beslutet och hurdana ändringar som söks
- på vilka grunder ändring söks
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut som besvärsskriften gäller, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 250 euro för behandlingen av ärendet.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
E-postadress: | |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Faxnummer: | (09) 655 783 |
Besöksadress: | Norra esplanaden 11–13 |
Telefonnummer: | (09) 310 13701 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Presenter information
Ask for more info
Hannu Hyttinen, stadssekreterare, telefon: 09 31036024
Anna Villeneuve, förvaltningsexpert, telefon: 09 310 36045