54. kaupunginosan (Keski-Vuosaari) kortteleita 54079 tonttia 1, korttelin 54082 tonttia 3 sekä katu- ja puistoaluetta koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta annetut lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 23.9.2014 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Asemakaavan muutos mahdollistaa olemassa olevan asuinkerrostalokorttelin lisärakentamisen.

Uudet nelikerroksiset lamellikerrostalot kiertävät Viljo Revellin ja Heikki Castrenin vuonna 1965 suunnittelemaa pistetalojen kokonaisuutta, joka säilyy alueen maamerkkinä. Tavoitteena on täydentää korttelia alueen 60-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen. Kaavamuutos liittyy lähialueilla vireillä oleviin Vuosaarentie 10:n ja Lokkisaarenpuiston asemakaavamuutoksiin. Viereinen Punakiventie muutetaan uusien rakennusten kohdalla pihakaduksi.

Alueelle rakennetaan 8 200 k-m² asuntoja noin 200 asukkaalle.

Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 17.10.–17.11.2014.

Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, kiinteistölautakunta, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta, ympäristökeskus, kaupunginmuseon johtokunta, rakennusvalvontavirasto sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ilmoitti, ettei sillä ei ole edellisestä vaiheesta annettuun lausuntoon lisättävää. Helsingin Energia -liikelaitos (10.12.2014) ilmoitti, ettei sillä ole asiaan huomautettavaa.

Pelastuslautakunnalla (4.11.2014), kaupunginmuseon johtokunnalla (25.11.2014), ympäristökeskuksella (9.12.2014) ja kiinteistölautakunnalla (11.12.2014) ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Helen Sähköverkko Oy:n lausunnossa (2.12.2014) esitetään kaavakarttaan johtoaluemerkintää yleistä sähkönjakelua palvelevalle kaapelireitille.

HSY:n vesihuolto toteaa (9.12.2014) lausunnossaan, että vesijohdon siirto yksityiseltä tontilta Punakiventielle tulee toteuttaa HSY:n ulkopuolisella rahoituksella. Suunnittelu ja toteutus tulee sopia HSY:n kanssa. Kaava-alueella tulee noudattaa rakennusvalvontaviraston laatimaa rakentamistapaohjetta tärkeällä pohjavesialueella.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa (2.12.2014) pyydetään varmistamaan, että rakennuksen rakenteet ja ulokkeet pysyvät tontilla. Hulevesien ohjauksen jatkosuunnittelu on tehtävä tiiviissä yhteistyössä rakennusviraston kanssa. Lausunnossa todetaan, että viherkattojen rakentamisen edistäminen Helsingissä on kannatettavaa. Kaavamuutoksesta aiheutuu pihakadun ja kääntöpaikkojen rakentamisesta noin 400 000 euron kustannukset rakennusvirastolle.

Rakennusvalvontavirasto toteaa lausunnossaan (30.10.2014), että pihakannen suojelumääräystä (pka/s) tulee täsmentää niin, että sen purkaminen on mahdollista ainoastaan perustelluista syistä. Lausunnon mukaan uudisrakennuksen (AK) sekä parvekkeiden (par) rakennusalat on varsin tarkkaan muotoiltu ja rajattu. Ratkaisu ei anna variointimahdollisuutta rakennussuunnitteluun. Rakennusalat ja viherkatto johtavat taloudellisesti haasteelliseen toteutukseen ja määräyksillä tulisi olla perusteluna tarkka kustannustarkastelu. Viherkatto tulisi määritellä tarkemmin.

Vastine

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että lausunnot johtoaluemerkinnästä, viherkatoista ja toteutuksen taloudellisuudesta on otettu huomioon kaavakartan muutoksissa. Pihakannen suojelumääräystä ei ole täsmennetty maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittujen purkamisluvan myöntämisen edellytysten vuoksi (MRL 139 §). Jatkosuunnittelun ja toteutuksen ohjauksesta vastaavat rakennus- ja rakennusvalvontavirasto. Jatkosuunnittelua ja toteutusta koskevat huomautukset on kirjattu kaavadokumentteihin.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa (4.12.2014) todetaan, että asemakaavan muutos noudattaa yleispiirteisempiä suunnitelmia ja täydentää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen kulttuuriympäristön reunaehdot on huomioitu asemakaavaratkaisussa asianmukaisesti. Kaavamuutosalue sijaitsee tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Syntyvien hulevesien määrä ei kaava-alueen rakentamisen myötä oleellisesti muutu ja viherkatot tasaavat osaltaan hulevesihuippuja. Lausunnon mukaan viherkatoilta tulevat vedet tulee johtaa viereiselle puistoalueelle. Putkitusten sijaan tulee puistoalueella suosia mahdollisuuksien mukaan avouomia. Tarpeellisten maanalaisten hulevesilinjojen putkikoot tulee mitoittaa niin, etteivät ne aiheuta haitallista padotusta.

Vastine

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että puhtaiden kattovesien johtaminen viereiselle puistoalueelle on mahdollistettu alueen vesihuoltosuunnitelmassa. Puiston suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa rakennusvirasto.

Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on annettu vastineet liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Rakennusvalvontaviraston lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

Helen Sähköverkko Oy:n lausunnon johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

Muut tehdyt muutokset:

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Muutoksista on neuvoteltu asianomaisten hallintokuntien kanssa.

Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12280 seuraavan lausunnon:

Kaavamuutosalue on pääosin yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa vähäisen määrän tontiksi muutettavaa katualuetta ja puistoaluetta.

Yksityiselle maanomistajalle aiheutuu kaavamuutoksen johdosta kaupunginhallituksen 9.6.2014 (685 §) tekemän maapoliittisen päätöksen mukaista merkittävää hyötyä, joten tonttiosasto käy mainitun päätöksen mukaiset neuvottelut.

Kaavamuutoksen käsittelyä ei tule jatkaa ennen kuin neuvottelut on käyty.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12280.

Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontin lisärakentaminen hakijan teettämien viitesuunnitelmien pohjalta. Muutosalueen pinta-ala on noin 3,8 hehtaaria. Kaavamuutoksessa on esitetty uutta asuinkerrosalaa 8 200 k-m2. Rakentaminen tuo alueelle noin 200 uutta asukasta.

Kaavaehdotuksessa on otettu huomioon rakennusviraston kaavaluonnosvaiheessa esitetyt huomautukset. Kaavaehdotuksessa on huomioitu tulevan rakennusalan ja katualueen välinen tilantarve. Edelleen on varmistuttava, että rakennuksen tukirakenteet ja ulokkeet pysyvät tontilla.

Asemakaavan muutos edellyttää Punakiventien siirtoa, johtosiirtoja ja kadun muutosta pihakaduksi noin 300 metrin matkalta. Pihakaduksi muuttaminen hillitsee ajonopeuksia ja läpiajoa. Uuden pihakadun tarkempi suunnittelu tehdään katusuunnitteluvaiheessa.

Rakennuksen vesikatot rakennetaan viherkattoina. Yleisten töiden lautakunta toteaa, että viherkattojen rakentamisen edistäminen Helsingissä on kannatettavaa. Viherkatto kompensoi osaltaan rakentamisesta aiheutuvaa puiden menetystä. Tämän ja Lokkisaarenpuiston asemakaavamuutoksen hulevesitarkasteluja on sovitettu yhteen, niin että viherkatoilta tulevat ylivuotohulevedet johdetaan viereiseen puiston hulevesiuomaan. Hulevesien ohjauksen jatkosuunnittelu on tehtävä tiiviissä yhteystyössä rakennusviraston kanssa.

Kaavamuutoksesta aiheutuu Punakiventien pihakadun ja kääntöpaikkojen rakentamisesta noin 400 000 euron kustannukset rakennusvirastolle.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotusta nro 12280 edellä esitetyin huomautuksin.

Kaupunginmuseon johtokunta antoi seuraavan lausunnon Punakiventien asemakaavan muutosehdotuksesta.

Asemakaavan muutoksessa esitetään uusia lamellikerrostaloja Vuosaaren Punakiventielle. Uudet nelikerroksiset lamellikerrostalot kiertävät Viljo Revellin ja Heikki Castrenin vuonna 1965 suunnittelemaa pistetalojen kokonaisuutta. Uusi rakennusmassa polveilee Punakiventien suuntaisesti. Kallioisen mäen päällä sijaitseva kuuden pistetalon ryhmä säilyy alueen maamerkkinä.

Uudisrakentamista ohjataan asemakaavassa niin, että se mahdollisimman hyvin soveltuisi 1960-luvun miljööseen.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa suunnittelualue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Kaupunginmuseon johtokunta katsoo, että tiivistämisestä huolimatta olemassa oleva 1960-luvulla rakennettu pistetalojen kokonaisuus säilyttää asemansa ympäristössä. Lisäksi johtokunta pitää suojelumääräystä sr-2 kattavana: Rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjauksen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan pakottavista syistä uusimaan, se tulee tehdä rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin soveltuvalla tavalla. Pihakansi on merkitty suojelumerkinnällä /s, jolla varmistetaan sen ominaispiirteiden säilyminen.

Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavamuutoksen hyväksymistä.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon antoi ympäristökeskus.

Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua (KuntaL 91 §).

Pelastuslautakunta antoi Vuosaaren asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12280 Punakiventie
1-11 seuraavan lausunnon.

Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen nro 12280.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee asian valmistelua.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91§.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Samalla lautakunta päätti

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1092-01/13 ja Punakivenpuiston kaavaluonnoksesta rakennusviraston kannanottoa 10.1.2014 mennessä.

Asemakaavan muutoksen tarkoitus on täydentämisrakentaminen. Muutoksessa suojellaan arvorakennukset. Tontille mahdollistetaan uusien asuinkerrostalojen rakentaminen, joka tuo tontille uutta kerrosalaa 8200 k-m2 ja noin 200 uutta asukasta.

Asemakaavan muutos edellyttää Punakiventien siirtoa, johtosiirtoja, sekä kadun muutosta pihakaduksi. Punakiventie katkaistaan molemmista päistään kääntöpaikoiksi uuden rakennusalan alueelta. Pihakaduksi muuttaminen hillitsee ajonopeuksia ja läpiajoa. Uuden kerrostalon pysäköinti on sijoitettu maantasaiseen pysäköintiin, josta pitää peruuttaa pois. Liikenteen hidastamistöyssyjen perustaminen on hyvin hankalaa paikan maaperän takia.

Pihakadun tarkempi suunnittelu tehdään katusuunnitteluvaiheessa. Kadun kukkalaatikot ja istutukset hankaloittavat erityisesti kunnossapitoa. Katua koskevat muutokset nostavat myös ylläpidon kustannuksia.

Rakennusvirasto pyytää varmistamaan, että rakennusalan ja kadun väliin jää riittävästi tilaa niin, että rakennuksen rakenteet tai ulokkeet eivät ulotu katualueelle.

Rakennuksen vesikatot rakennetaan viherkattoina. Alustavissa keskusteluissa on mietitty viherkatolta tulevien ylivuotohulevesien johtamista puiston hulevesiojaan, jonka on tarkoitus jatkua hulevesiuomana Vuosaaren keskuspuistossa. Vesien johtaminen ojaan tulee selvittää jatkosuunnittelussa yhteistyössä rakennusviraston kanssa.

Rakennusvirasto puoltaa asemakaavaluonnosta edellä mainituin huomautuksin.

Kaupunginmuseo lausuu asemakaavan muutoksesta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, kaupunginosapuistoksi ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Keski-Vuosaaren asemakaava toteutti alkuaan metsäkaupungin ihannetta. Rakennusryhmät sovitettiin metsäiseen maisemaan maaston ja luonnon vaihtelevuutta korostaen. Korttelit olivat saarekemaisia ja niiden asuinrakennusten arkkitehtuuri monimuotoista ja veistoksellista. Pihatilat olivat avoimia, metsäisiä. Merkittävä ominaispiirre on alueen halki kulkeva laaja keskuspuisto.

Asemakaavan muutos koskee Keski-Vuosaaren asuinkerrostalotontteja osoitteessa Punakivenkatu 1-11. Tontit ovat osa arkkitehtien Viljo Rewellin ja Heikki Castrenin suunnittelemaa kokonaisuutta. Kuuden 12-kerroksisen pistetalon ryhmä sijoittuu kallioisen mäen reunalle Punakiventien varrelle. Kerrostalot nousevat betonikannelta, jonka alla on pysäköintitilaa. Tontilla kasvaa mäntyjä ja lehtipuita. Suunnittelualueen kasvillisuutta rajaa tontin pysäköintikansi.

Punakiventien varteen on suunnitteilla uusia nelikerroksisia asuinkerrostaloja. Viljo Revellin ja Heikki Castrenin vuonna 1965 suunnittelemaa pistetalojen kokonaisuus säilyy alueen maamerkkinä. Tavoitteena on täydentää korttelia alueen 60-luvun arkkitehtuuria kunnioittaen.

Asemakaavan muutoksessa olemassa olevat kerrostalot ja pysäköintikansi suojellaan. Asuinkerrostalojen suojelumerkinnässä sr-2 määrätään, että rakennusten korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien rakenteiden, rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen.

Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

Sosiaali- ja terveysviraston lausunto asemakaavan muutoshakemukseen Vuosaaren tonteille 54082/3 ja 54079/1, Punakiventie 1-5 ja Punakiventie 7-11, Dnro HEL 2011-005442

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää sosiaali- ja terveysviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1092-00/13, joka koskee asemakaavan muutosta Keski-Vuosaaren asuinkerrostalotontteja 54079/1 ja 54082/3 sekä näihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Tontit sijaitsevat osoitteessa Punakiventie 1–11. Määräaika on 26.3.2013.

Alue sijaitsee Vuosaaren kaupunginosassa kaupallisten ja kunnallisten palvelujen läheisyydessä. Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi palveluineen sekä kulttuurihistorian, rakennustaiteen ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Tontit ovat osa Viljo Revellin ja Heikki Castrenin vuonna 1965 suunnittelemaa kokonaisuutta, johon kuuluu kaksi kerrostaloyhtiötä ja rivitaloyhtiö. Kuuden kahdeksankerroksisen pistetalon sarja sijoittuu kallioisen mäen reunalle Punakiventien varteen. Kerrostalot nousevat betonikannelta, jonka alla on pysäköintiä. Seitsemän asuinkerroksen lisäksi taloissa on ullakkokerros, maanpäällinen kellarikerros sekä pihakannen alaista tilaa. Tontin pohjoisosa on puistomainen nurmikenttineen ja puineen.

Tontin pohjoisosaan Punakiventien varteen on suunnitteilla uusia nelikerroksisia asuinkerrostaloja. Lähialueella on vireillä myös Vuosaarentie 10:n ja Lokkisaarenpuiston asemakaavamuutokset, joissa suunnitellaan uutta asuntorakentamista.

Lausunto

Sosiaali- ja terveysvirasto toteaa, että kyseisille Vuosaaren tonteille ei ole suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteitä. Asemakaava-alueen kaavamääräysten (Helsingin yleiskaava 2002) mukaan kerrostalovaltaista aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen sekä virkistyksen käyttöön ja ympäristöhaittoja aiheuttamattomaan toimitilakäyttöön sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Kyseiset tontit sijaitsevat kulttuurihistorian, rakennustaiteen ja maisemakulttuurin kannalta merkittävällä alueella. Aluetta tulisi kehittää niin, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä, että alueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia. Tärkeää on parantaa alueen esteettömyyttä ja taata kaikille tasavertaiset liikkumismahdollisuudet. Rakennukset tulee suunnitella siten, että kaikkien rakennuksen käyttäjien tulee voida käyttää samaa sisäänkäyntiä riippumatta henkilön liikkumiskyvystä.

Alueen lähipalvelukeskuksena toimii Vuosaaren metroaseman ympärille muodostunut palvelujen keskittymä, jossa sijaitsee mm. terveysasema. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden vuoksi selkeät ja esteettömät lähiliikenteen ja kevyenliikenteen reitit lähipalvelukeskukseen sekä muiden palvelujen ääreen ovat välttämättömiä. Mahdollisen pihakadun esteettömät kulkureitit ja talvikunnossapito tulee suunnitella Helsinki kaikille -ohjeistuksen mukaisesti, liikuntarajoitteisten ja ikääntyneiden asukkaiden liikkuminen huomioiden.