Valtuutettu Björn Månssonin toivomusponsi koskien turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamista ruotsiksi ja tarpeesta jakaa kotouttamisvoimavarat tämän periaatteen mukaisesti

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin strategiaohjelmassa todetaan, että mahdollistetaan myös ruotsinkielinen kotoutuminen. Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto Arbis on kehittänyt vuodesta 2008 ruotsinkielistä kotoutumispolkua. Vuonna 2014 Arbikseen palkattiin koordinaattori vastaamaan ruotsinkielisestä kotoutumisesta. Ruotsinkielisiä kotoutumispolkuja on kehitetty muun muassa tarjoamalla ruotsin kielen opetusta, kehittämällä ammattiin suuntaavaa kielikoulutusta, tiedottamalla ruotsinkielisistä palveluista sekä kehittämällä koulutukseen ja työllistymiseen johtavia palvelupolkuja.

Arbis on toteuttanut lisäksi omaehtoisena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen jaksoja jo vuodesta 2012. Lukuvuonna 2013–2014 osallistujia on ollut 22, lukuvuonna 2014–2015 ja 2015–2016 molempina 25 osallistujaa. Näistä opiskelijoista valmistui 11 keväällä 2015 ja keväällä 2016 16 opiskelijaa. Lisäksi on tarjottu kotona lasta hoitavien vanhempien kielikoulutusta.

Ruotsinkielisen kotoutumispolun keskeisenä tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa ammattiin suuntaavaa kielikoulutusta. Arbis on ollut vetämässä ESR-rahoitteista SFX Svenska hanketta, jossa kehitetään ruotsinkielistä lähihoitajan ammattiin tähtäävää kotoutumiskoulusta ja samalla mallia siitä, miten Arbiksen kielikurssit voivat nivoutua yhteen Prakticumin ammattiopintoihin tulevaisuudessa. Näin myös ruotsinkielinen kotoutumispolku pitenisi. Yhteistyötahoina ovat Helsingin opetusvirasto, Prakticum, Luckan, Espoon ruotsinkielinen sivistystoimi, Kauniaisten sivistystoimi ja Folkhälsan. Lisäksi yhteistyötä on tehty ruotsinkielisten kotoutumisasiantuntijoiden kanssa Pohjanmaalla ja Porvoossa.

Arbis on ollut lisäksi tiiviisti mukana kaupunginhallituksen erillismäärärahalla toteutettavan Stadin osaamiskeskuksen kehittämistyössä ruotsinkielisen kotoutumisen näkökulmasta. Arbiksen edustaja on mukana Stadin osaamiskeskuksen suunnitteluryhmissä sekä ohjausryhmässä. Ruotsinkielisestä kotoutumisesta on lisäksi tehty sopimus vuodelle 2017 yhteistyöpalveluista ja muun muassa ruotsinkielisen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen järjestämisestä.

Uudenmaan ELY-keskus kilpailutti toukokuussa 2016 ensimmäistä kertaa työvoimapoliittisena toteutettavan ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen ja palvelun tuottajaksi valikoitui Helsingfors arbis. Arbis ja ELY-keskus solmivat puitesopimuksen 1.9.2016 ja vuosittainen hankintasopimuspohjainen koulutusryhmä (21 henkilöä) käynnistettiin 3.10.2016 alkaen. Koulutuksen viimeinen moduuli päättyy 20.10.2017. Uuden kuntalain myötä arbiksen työvoimakoulutusta koskevan hankintasopimuksen on solminut Bildningsalliansen r.f ja Uudenmaan Ely-keskus. Muualla Uudellamaalla Lärkkulla Karjaalla toteuttaa työvoimakoulutusta 21 hengelle 9.1.2017 alkaen.
Min Young Lee, maahanmuuttajakoordinaattori

Varhaiskasvatusvirastolta on pyydetty lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin tekemästä seuraavasta toivomusponnesta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi käsitellessään Suomen kommunistisen puolueen ja Helsinki-listojen ryhmäaloitetta koskien aktiivisuutta pakolaisten auttamiseksi: ”Kaupunginvaltuusto muistuttaa siitä, että turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttaminen voi tapahtua myös toisella kansalliskielellä ruotsiksi samoin kuin tarpeesta jakaa kotouttamisvoimavarat tämän periaatteen mukaisesti.”

Varhaiskasvatusvirasto järjestää lasten varhaiskasvatusta ja esiopetusta koskevat suomenkieliset palvelut sekä leikkipuistotoiminnan avoimet palvelut. Leikkipuisto Hillerissä (Herttoniemessä) ja perhetalo Betaniassa (Punavuoressa) sekä toimintakausittain vaihtuen muutamissa muissa leikkipuistoissa järjestetään avointa leikkipuistotoimintaa ruotsinkielellä. Kaikki leikkipuistotoiminta on avointa ja kaikki lapsiperheet ja koululaiset voivat osallistua toimintaan. Ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta vastaa opetusvirasto. Helsingin leikkipuistotoiminnassa on yksi ruotsinkielinen sosiaaliohjaaja.

Kotoklubi Kanelin -hankkeessa on pilotoitu perheiden kototutumista tukevaa toimintaa kolmessa perhetalossa ja kolmessa leikkipuistossa. Yhteensä perheiden asiakaskäyntejä on ollut 561 syyskuusta 2016 alkaen. Leikkipuistot ja lapsiperheiden palvelut ovat tulleet tutuiksi vastaanottokeskusten lapsiperheille ja lisäksi on opittu kieltä toiminnallisten menetelmien avulla. Kotoklubi Kaneli -hankkeen toimintaan on rekrytoitu neljä sosiaaliohjaajaa, joista yhdellä on suomen ja ruotsin kielen osaaminen. Toiminnassa jo oleva ruotsinkielinen sosiaaliohjaaja toimii hanketyöntekijän työparina toiminnoissa. Tiedotus ruotsinkielisestä hanketoiminnasta on viety leikkipuistotoiminnan verkkosivuille.

Suomenkielinen työväenopisto toteaa, että opisto ei järjestä ruotsinkielistä kurssitoimintaa, koska Helsingfors Arbis vastaa kyseisestä palvelusta. Työväenopisto tarjoaa kuitenkin ruotsin kielen kursseja, joissa apukielenä on suomi. Arbis järjestää ruotsin kielen opetusta ruotsiksi ja myös englantia apukielenä käyttäen. Suomenkielinen työväenopisto ei järjestä ruotsin kielen YKI-testejä.

Suomenkielinen työväenopisto näkee tärkeänä, että maahanmuuttajan kotoutuminen Helsingissä on mahdollista myös ruotsin kielellä ja että siihen varataan resurssit tarpeen mukaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Björn Månssonin toivomusponteen koskien turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamista ruotsiksi ja tarpeesta jakaa kotouttamisvoimavarat tämän periaatteen mukaisesti:

"Sosiaali- ja terveysvirasto on raportoinut vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle ruotsin kielellä tuotettujen palvelujen tilanteesta. Vuonna 2015 laadittiin lautakunnan päätöksestä (9.4.2015) seurantaraportin lisäksi myös erillinen toimenpideohjelma ruotsin kielellä tuotettujen palvelujen kehittämiseksi. Viraston ruotsinkielisten palveluiden toimenpideohjelmaa on lähdetty viemään eteenpäin niin palvelukohtaisilla toimenpiteillä kuin virastotasoisten prosessien käynnistämisellä. Virasto on ryhtynyt laatimaan kielisuunnitelmaa ja ohjeistusta kielellisten palvelujen antamisesta. Kielisuunnitelmassa kuvataan ruotsinkielisen palvelun organisointi ja vastuut sen järjestämisestä ja kehittämisestä, miten kielitaito huomioidaan henkilöstöä rekrytoitaessa ja miten kielellisten oikeuksien toteutumisesta huolehditaan kaikessa asioinnissa, dokumentoinnissa ja viestinnässä. Lisäksi on perustettu ruotsinkielisten palveluiden työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu osallistua ruotsinkielisten palveluiden kehittämiseen ja kaksikielisyyden toteutumiseen viraston palveluissa palvelujen uudistaminen huomioiden.

Sosiaali- ja terveysvirastossa ruotsinkieliset palvelut on joko keskitetty ruotsin- ja kaksikielisin tiimeihin ja yksiköihin tai integroitu osaksi suomenkielistä palvelua. Ruotsinkielisellä asiakkaalla on oikeus valita, haluaako hän palvelua keskitetyltä tiimiltä vai haluaako hän asioida oman lähialueensa toimipisteessä. Keskitettyjen palveluiden osalta nimetyt henkilöt palvelevat ruotsinkielisiä asiakkaita kaupunkitasoisesti. On myös huomion arvoista, että vaikka ruotsinkielisen palvelun saatavuus ja toimivuus onkin joissain palveluissa varmistettu juuri keskittämisratkaisulla, voidaan näitä palveluja antaa ruotsiksi myös muissa toimipisteissä henkilökunnan kielitaidon mukaan. Alkuvaiheen kotouttamispalveluissa maahanmuuttoyksikössä asiakas voi asioida pääsääntöisesti omalla äidinkielellään tulkin avustuksella ja häntä ohjataan myös ruotsinkielen opiskeluun, jos hän mieluummin opiskelee ruotsin kuin suomen kieltä. Maahanmuuttoyksikössä on myös henkilökuntaa, joiden kanssa asiointi sujuu ruotsinkielellä."

Kulttuurikeskus toteaa, että siltä osin, kuin kotouttamistyötä tehdään kulttuurin voimin ja keinoin, sitä tehdään jo osin kaksikielisesti. Voimavarojen jakamisessa on aina tarkennettavaa ja sitä tarkastelua tehdään myös tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kotoutettavien henkilöiden määrä on tavanomaista suurempi.

Nuorisoasiainkeskukselta on pyydetty lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin tekemästä seuraavasta toivomusponnesta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi käsitellessään Suomen kommunistisenpuolueen ja Helsinki-listojen ryhmäaloitetta koskien aktiivisuutta pakolaisten auttamiseksi: ”Kaupunginvaltuusto muistuttaa siitä, että turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttaminen voi tapahtua myös toisella kansalliskielellä ruotsiksi samoin kuin tarpeesta jakaa kotouttamisvoimavarat tämän periaatteen mukaisesti.”

Nuorisoasiainkeskus antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Nuorisoasiainkeskuksessa on ruotsinkielinen nuorisotyön yksikkö, joka tekee ruotsin kielellä monipuolisesti nuorisotyötä Helsingissä. Tämän lisäksi nuorisoasiainkeskus tukee ruotsinkielisiä järjestöjä ja hankkii yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten nuorisotoimien kanssa ruotsinkielisiä nuorten tieto- ja neuvontapalveluja Luckan rf:ltä.

Nuorisoasiainkeskuksen vetämässä Safe stadi – hankkeessa on pyritty turvallisuuden tunteen lisäämiseen ja viharikosten ehkäisyyn Helsingissä nuorisotyön keinoin. Kumppanuuksia on haettu sekä kilpailutuksen että verkostoyhteistyön kautta. Lisäksi on vaikutettu yleiseen asenneilmapiiriin jakamalla ja lisäämällä tietoa. Projektihenkilöstön mahdollisimman laaja-alaiseen kielitaitoon on kiinnitetty rekrytoinnissa erityishuomiota

Liikuntavirasto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Koko väestön liikunta-aktiivisuutta tutkittaessa maahanmuuttajat liikkuvat kaikissa ikäryhmissä, nuorista ikääntyneisiin vähemmän kuin kanta-väestö. Tästä syystä kotouttamistoimet liikunnan keinoin ovat tärkeitä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Liikunnan kotouttamistoimet voidaan aloittaa melkeinpä heti henkilön saapuessa Suomeen, koska liikunnassa pystyy toimimaan vähäiselläkin kielitaidolla. Maahanmuuttajille liikunnalla saattaa olla erityisesti psyykkistä terveyttä edistäviä vaikutuksia ja sillä voidaan lisätä osallistumisen ja yhdessä onnistumisen kokemuksia. Liikunta voi myös vaikuttaa yleisesti elämän järjestykseen saamiseen, kuten yhteiskunnan sääntöjen sekä suomen ja ruotsin kielen oppimiseen. Terveyden edistäminen niin psyykkisesti kuin fyysisestikin sekä ystävien löytyminen näyttävät mahdollistuvan helpommin säännöllisen liikuntaharrastuksen kautta.

Liikuntaviraston tavoitteena on maahanmuuttajien integroiminen yleiseen liikuntatoimintaan. Stadin MaaLi on lyhenne liikuntaviraston erityisesti maahanmuuttajille suunnatusta liikuntatoiminnasta, joka sisältää kaksi erillistä hanketta, joiden avulla pyritään turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien aktivoimiseen liikunnan keinoin.

Naiset yhdessä liikkumaan -hanke käynnistyi vuonna 2015 ja rahoitus saadaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajanaisten kotouttamisen edistäminen liikunnan avulla ja toiminta kohdistuu erityisesti kotona oleviin, heikon kielitaidon ja matalan koulutuksen omaaviin naisiin. Hanke tarjoaa naisille matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, koulutuksia, tapahtumia, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa sekä käydään mm. pitämässä luentotilaisuuksia maahan-muuttajajärjestöille, moskeijoille sekä kielikursseille liikunnan vaikutuksista ja -mahdollisuuksista Helsingissä.

Kaupunginhallituksen rahoittama Kotoutumista liikunnan keinoin -hanke käynnistyi syksyllä 2016. Hankkeen tavoitteena on turvapaikanhakijoiden osallisuuden lisääminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edellytysten tukeminen. Hanke tarjoaa tutustumiskäyntejä liikuntapaikoille, lii-kuntalajikokeiluja ja liikuntaryhmiä yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa. Hankkeen vetäjät käyvät erilaisissa ryhmissä mm. vastaanottokeskuksissa kertomassa liikuntamahdollisuuksista ja liikunnan tärkeydestä. Lisäksi osallistutaan erilaisiin tapahtumiin esim. kaupungin järjestämiin kohtaamiskahviloihin.

Liikuntavirastossa on yksi ruotsinkielisen liikunnanohjaajan vakanssi ja tämän lisäksi virastossa työskentelee liikunnanohjaajia, joiden äidinkieli on ruotsi. Edellä mainittuja resursseja voidaan tarvittaessa käyttää turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan keinoin. Maahanmuuttajille suunnattuja luentotilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä liikuntapaikoille voidaan toteuttaa myös ruotsinkielellä. Liikuntavirasto tekee yhteistyötä helsinkiläisten liikuntaseurojen kanssa, joista osa on ruotsinkielisiä.

Helsingin kaupunginkirjaston peruspalvelut ja neuvonta ovat ruotsiksi. Myös tapahtumia on ruotsin kielellä. Helmet.fi-palvelusivustolla on ruotsinkielinen versio. Ruotsin kieltä on ollut mahdollista harjoitella muun muassa Pasilan kirjaston kaikille avoimessa ruotsinkielisessä kielikahvilassa (Språkcafe Svea) vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi Pasilan kirjastossa kokoontuu viikoittain kaikille avoin ruotsin juttutunti, joka myös tarjoaa mahdollisuuden ruotsin treenaamiseen.

Helmikuussa Pasilan kirjastossa järjestetään kirjastonkäytön opastus maahanmuuttajille ruotsiksi. Vastaavia opastuksia järjestetään tarpeen mukaan lisää.

Rikhardinkadun kirjastossa järjestetään Babypoesi-tuokioita, jotka tarjoavat mahdollisuuden ruotsin kielikylpyyn jo vauvasta alkaen. Tuokiot on tarkoitettu kaikille, mutta sopivat hyvin ruotsin kieleen tutustumiseen Suomeen muualta muuttaneiden perheiden pienimmille. Yhteistyössä Helsingfors Kulturcentralenin ja Sydkustens landskapsförbundetin kanssa järjestettävät Rimjam-tuokiot puolestaan tähtäävät leikki-ikäisten lasten kielen kehittämiseen. Rimjam kiertää monissa kirjastoissa. Ruotsin kielen taitoa edistävät myös ruotsinkieliset satutunnit, joita järjestetään tänä kevätkautena ainakin Rikhardinkadun, Töölön, Itäkeskuksen, Jätkäsaaren ja Pukinmäen kirjastoissa. Helmet-kirjaston tarjoama Helmets läsutmaning för barn och ungdomar kehittää myös maahanmuuttajataustaisten lasten lukutaitoa. Lisäksi tarjolla on satu- ja lukudiplomitoimintaa lapsille. Suomi 100 vuotta -juhlien yhteydessä järjestetään Lukukeskuksen ja Lastenkirjakeskuksen kampanja ”Läsäventyret” ja kaupunginkirjasto tulee osallistumaan yhteistyöhön.

Monikielinen kirjasto palvelee valtakunnallisesti myös ruotsin kielellä kotoutuvia. Sen tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön harvinaisilla kielellä joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Monikielisen kirjaston aineistot sijaitsevat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa Pasilassa ja niitä lähetetään kirjastoihin ympäri maata. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee toimintaa. Monikielisen kirjaston valikoimiin kuuluu aineistoa aikuisille, nuorille ja lapsille yli 80 kielellä, mm. arabiaksi, farsiksi, pashtoksi, kiinaksi, thaiksi, vietnamiksi jne. Valtaosa Monikielisen kirjaston aineistosta on kirjoja, mutta kokoelmista löytyy myös musiikkia, elokuvia ja aikakauslehtiä. Monikielinen kirjasto palvelee valtakunnallisesti myös ruotsin- ja kaksikielisiä kuntia ja niissä asuvia ruotsin kielellä kotoutuvia henkilöitä.

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Suomen virallinen kaksikielisyys mahdollistaa kotoutumisen Suomessa myös ruotsin kielellä. Laki kotoutumisen edistämisestä antaa kotoutujalle mahdollisuuden valita ensimmäiseksi kotoutumiskielekseen ruotsin tai suomen. Kotoutumiskoulutukseksi hyväksytään suomen- tai ruotsinkielinen koulutus. Helsinkiin muuttaa muista kunnista, Ruotsista ja muualta ulkomailta henkilöitä, joilla on ruotsin kielen taitoa tai joilla on muulla tavoin yhteys ruotsin kieleen esimerkiksi perheenjäsenen kautta.

Ruotsinkielinen kotoutuminen kaupunginhallituksen kotoutumismäärärahan hankkeissa opetusvirastossa

Työllistymistä, ammatillista koulutusta, kuntoutusta ja kielitaitoa on yhdistetty Opetusviraston vetämässä Stadin osaamiskeskuksessa, jossa työtä on tehty 20 ammattilaisen voimin. Osaamiskeskuksella on ollut asiakkaita yhteensä 560. Asiakkaiden mahdollisuus saavuttaa tutkintotavoitteinen opiskelupaikka on nopeutunut ja mahdollisuudet siirtyä työelämään ovat parantuneet työvalmennuksen ja jalkautuvan S2-tuen avulla. Lisäksi on syntynyt 83 työnantajakontaktia.

Stadin osaamiskeskuksen osana kehitetään ruotsinkielisiä koulutuspolkuja. Tietoa ruotsinkielisistä mahdollisuuksista annetaan Stadin osaamiskeskuksen kartoitusvaiheessa ja kartoituksessa huomioidaan kielivalinta. Osaamiskeskuksen tarjontaan kehitetään myös kaksikielisiä koulutuspalveluja niillä aloilla, joissa kaksikielisyys parantaa työllistymismahdollisuuksia. Osaamiskeskuksen rahoituksesta kustannetaan lähtötason arviointi, ruotsinkielinen non-stop ammatti-paja sekä jalkautuva R2-opettaja. Kaupunginkanslian ja sosiaali- ja terveysviraston erillismäärärahalla toteutettavat toiminnot sisältyvät edellä mainitun Stadin osaamiskeskuksen kehittämistyön alle.

Ruotsinkielinen kotoutuminen opetusviraston palveluissa

Opetusviraston ruotsinkielinen koulutuslinja vastaa Helsingin kaupungin ruotsinkielisen perusopetuksen ja nuorten sekä aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä. Nämä koulutukset osaltaan tukevat turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumista. Opetusviraston ruotsinkielisellä päivähoito- ja koulutuslinjalla on kaksi ruotsin kielituki lastentarhanopettajaa, jotka tukevat henkilökuntaa kysymyksissä, jotka koskevat ruotsinkielen tukea päivähoitoikäisille. Ruotsinkielisissä peruskouluissa toimii 2017 alkaen kaksi S2 opettajaa. Koulutuslinjalle ei ole valmistavaa luokkaa vaan oppilaat menevät lähikouluun ja saavat siellä tarvittavan tuen. Folkhälsanin ja Espoon kaupungin kanssa on tehty yhteistyötä koskien koulutuksia aiheesta, jotka on osoitettu henkilökunnalle.

Opetuslautakunnan (27.11.2015, § 206) mukaan olisi suotavaa, että maahanmuuttajille tarjottaisiin aktiivisesti myös ruotsinkielisen integraation vaihtoehtoa. Ruotsinkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen aloittamiseen on varauduttava opetusvirastossa. Opetusviraston 27.11.2015 arvio on, että 1—2 ryhmän kustannukset vuositasolla tulisivat olemaan noin 100 000 euroa. Ruotsinkielisiä integraatiopolkuja olisi syytä rakentaa tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten Arbiksen, Prakticumin ja SVEPSin kanssa.

Sveps (Svenska produktionsskolan) tarjoaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ohjausta sekä startti- ja työhönvalmennusta. Myös kotoutujanuoret voivat hakeutua Svepsin toimintaan. Svepsin toimialueena on pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen). Opetusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä Svepsin kanssa sekä tukee toimintaa avustuksin.