Liikuntavirasto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Koko väestön liikunta-aktiivisuutta tutkittaessa maahanmuuttajat liikkuvat kaikissa ikäryhmissä, nuorista ikääntyneisiin vähemmän kuin kanta-väestö. Tästä syystä kotouttamistoimet liikunnan keinoin ovat tärkeitä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Liikunnan kotouttamistoimet voidaan aloittaa melkeinpä heti henkilön saapuessa Suomeen, koska liikunnassa pystyy toimimaan vähäiselläkin kielitaidolla. Maahanmuuttajille liikunnalla saattaa olla erityisesti psyykkistä terveyttä edistäviä vaikutuksia ja sillä voidaan lisätä osallistumisen ja yhdessä onnistumisen kokemuksia. Liikunta voi myös vaikuttaa yleisesti elämän järjestykseen saamiseen, kuten yhteiskunnan sääntöjen sekä suomen ja ruotsin kielen oppimiseen. Terveyden edistäminen niin psyykkisesti kuin fyysisestikin sekä ystävien löytyminen näyttävät mahdollistuvan helpommin säännöllisen liikuntaharrastuksen kautta.

Liikuntaviraston tavoitteena on maahanmuuttajien integroiminen yleiseen liikuntatoimintaan. Stadin MaaLi on lyhenne liikuntaviraston erityisesti maahanmuuttajille suunnatusta liikuntatoiminnasta, joka sisältää kaksi erillistä hanketta, joiden avulla pyritään turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien aktivoimiseen liikunnan keinoin.

Naiset yhdessä liikkumaan -hanke käynnistyi vuonna 2015 ja rahoitus saadaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Hankkeen tavoitteena on maahanmuuttajanaisten kotouttamisen edistäminen liikunnan avulla ja toiminta kohdistuu erityisesti kotona oleviin, heikon kielitaidon ja matalan koulutuksen omaaviin naisiin. Hanke tarjoaa naisille matalan kynnyksen liikuntaryhmiä, koulutuksia, tapahtumia, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa sekä käydään mm. pitämässä luentotilaisuuksia maahan-muuttajajärjestöille, moskeijoille sekä kielikursseille liikunnan vaikutuksista ja -mahdollisuuksista Helsingissä.

Kaupunginhallituksen rahoittama Kotoutumista liikunnan keinoin -hanke käynnistyi syksyllä 2016. Hankkeen tavoitteena on turvapaikanhakijoiden osallisuuden lisääminen ja maahanmuuttajien kotoutumisen edellytysten tukeminen. Hanke tarjoaa tutustumiskäyntejä liikuntapaikoille, lii-kuntalajikokeiluja ja liikuntaryhmiä yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa. Hankkeen vetäjät käyvät erilaisissa ryhmissä mm. vastaanottokeskuksissa kertomassa liikuntamahdollisuuksista ja liikunnan tärkeydestä. Lisäksi osallistutaan erilaisiin tapahtumiin esim. kaupungin järjestämiin kohtaamiskahviloihin.

Liikuntavirastossa on yksi ruotsinkielisen liikunnanohjaajan vakanssi ja tämän lisäksi virastossa työskentelee liikunnanohjaajia, joiden äidinkieli on ruotsi. Edellä mainittuja resursseja voidaan tarvittaessa käyttää turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan keinoin. Maahanmuuttajille suunnattuja luentotilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä liikuntapaikoille voidaan toteuttaa myös ruotsinkielellä. Liikuntavirasto tekee yhteistyötä helsinkiläisten liikuntaseurojen kanssa, joista osa on ruotsinkielisiä.

Nuorisoasiainkeskukselta on pyydetty lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Björn Månssonin tekemästä seuraavasta toivomusponnesta, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi käsitellessään Suomen kommunistisenpuolueen ja Helsinki-listojen ryhmäaloitetta koskien aktiivisuutta pakolaisten auttamiseksi: ”Kaupunginvaltuusto muistuttaa siitä, että turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttaminen voi tapahtua myös toisella kansalliskielellä ruotsiksi samoin kuin tarpeesta jakaa kotouttamisvoimavarat tämän periaatteen mukaisesti.”

Nuorisoasiainkeskus antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Nuorisoasiainkeskuksessa on ruotsinkielinen nuorisotyön yksikkö, joka tekee ruotsin kielellä monipuolisesti nuorisotyötä Helsingissä. Tämän lisäksi nuorisoasiainkeskus tukee ruotsinkielisiä järjestöjä ja hankkii yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten nuorisotoimien kanssa ruotsinkielisiä nuorten tieto- ja neuvontapalveluja Luckan rf:ltä.

Nuorisoasiainkeskuksen vetämässä Safe stadi – hankkeessa on pyritty turvallisuuden tunteen lisäämiseen ja viharikosten ehkäisyyn Helsingissä nuorisotyön keinoin. Kumppanuuksia on haettu sekä kilpailutuksen että verkostoyhteistyön kautta. Lisäksi on vaikutettu yleiseen asenneilmapiiriin jakamalla ja lisäämällä tietoa. Projektihenkilöstön mahdollisimman laaja-alaiseen kielitaitoon on kiinnitetty rekrytoinnissa erityishuomiota

Kulttuurikeskus toteaa, että siltä osin, kuin kotouttamistyötä tehdään kulttuurin voimin ja keinoin, sitä tehdään jo osin kaksikielisesti. Voimavarojen jakamisessa on aina tarkennettavaa ja sitä tarkastelua tehdään myös tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa kotoutettavien henkilöiden määrä on tavanomaista suurempi.

Helsingin kaupunginkirjaston peruspalvelut ja neuvonta ovat ruotsiksi. Myös tapahtumia on ruotsin kielellä. Helmet.fi-palvelusivustolla on ruotsinkielinen versio. Ruotsin kieltä on ollut mahdollista harjoitella muun muassa Pasilan kirjaston kaikille avoimessa ruotsinkielisessä kielikahvilassa (Språkcafe Svea) vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi Pasilan kirjastossa kokoontuu viikoittain kaikille avoin ruotsin juttutunti, joka myös tarjoaa mahdollisuuden ruotsin treenaamiseen.

Helmikuussa Pasilan kirjastossa järjestetään kirjastonkäytön opastus maahanmuuttajille ruotsiksi. Vastaavia opastuksia järjestetään tarpeen mukaan lisää.

Rikhardinkadun kirjastossa järjestetään Babypoesi-tuokioita, jotka tarjoavat mahdollisuuden ruotsin kielikylpyyn jo vauvasta alkaen. Tuokiot on tarkoitettu kaikille, mutta sopivat hyvin ruotsin kieleen tutustumiseen Suomeen muualta muuttaneiden perheiden pienimmille. Yhteistyössä Helsingfors Kulturcentralenin ja Sydkustens landskapsförbundetin kanssa järjestettävät Rimjam-tuokiot puolestaan tähtäävät leikki-ikäisten lasten kielen kehittämiseen. Rimjam kiertää monissa kirjastoissa. Ruotsin kielen taitoa edistävät myös ruotsinkieliset satutunnit, joita järjestetään tänä kevätkautena ainakin Rikhardinkadun, Töölön, Itäkeskuksen, Jätkäsaaren ja Pukinmäen kirjastoissa. Helmet-kirjaston tarjoama Helmets läsutmaning för barn och ungdomar kehittää myös maahanmuuttajataustaisten lasten lukutaitoa. Lisäksi tarjolla on satu- ja lukudiplomitoimintaa lapsille. Suomi 100 vuotta -juhlien yhteydessä järjestetään Lukukeskuksen ja Lastenkirjakeskuksen kampanja ”Läsäventyret” ja kaupunginkirjasto tulee osallistumaan yhteistyöhön.

Monikielinen kirjasto palvelee valtakunnallisesti myös ruotsin kielellä kotoutuvia. Sen tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön harvinaisilla kielellä joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Monikielisen kirjaston aineistot sijaitsevat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa Pasilassa ja niitä lähetetään kirjastoihin ympäri maata. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee toimintaa. Monikielisen kirjaston valikoimiin kuuluu aineistoa aikuisille, nuorille ja lapsille yli 80 kielellä, mm. arabiaksi, farsiksi, pashtoksi, kiinaksi, thaiksi, vietnamiksi jne. Valtaosa Monikielisen kirjaston aineistosta on kirjoja, mutta kokoelmista löytyy myös musiikkia, elokuvia ja aikakauslehtiä. Monikielinen kirjasto palvelee valtakunnallisesti myös ruotsin- ja kaksikielisiä kuntia ja niissä asuvia ruotsin kielellä kotoutuvia henkilöitä.