Aloituspaikat ja toimipaikat, ruotsinkielinen esikouluopetus, lukuvuosi 2025-2026

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää, että se hylkää Pitäjänmäki-seura ry:n oikaisuvaatimuksen, joka on tehty kasvatus- ja koulutuslautakunnan 21.1.2025 (§ 4) tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimuksessa esitetyn vaatimuksen täytäntöönpanokiellosta ja viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Oikaisuvaatimuksen tekijästä

Pitäjänmäki-seura ry on tehnyt 10.2.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen kasvatus- ja koulutuslautakunnan 21.1.2025 (§ 4) tekemästä päätöksestä liittyen ruotsinkielisen esiopetuksen toimipaikoikoihin toimintavuodelle 2025–2026. Päätöksen mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoi mm., että helsinkiläisten lasten välinen yhdenvertaisuus edellyttää, että kunnalliset esiopetuksen toimipaikat tulee määrätä noudattaen poliittisesti yhdessä sovittua 14 lapsen vähimmäisryhmäkokoa.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Pitäjänmäki-seura ry:n kotipaikka on Helsingissä, joten yhdistys on voinut kuntalain 3 §:n mukaisena kunnan jäsenenä tehdä oikaisuvaatimuksen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Toimivallasta

Kuntalain 92 §:ssä säädetään asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.

Hallintosäännön 19 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan toimialalautakunta tai apulaispormestari voi ottaa lautakunnan käsiteltäväksi asian, jossa sen alainen toimielin tai viranhaltija on tehnyt päätöksen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä osalta esiopetuksen järjestämispaikoista.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että lautakunnan päätös on kumottava ja asia on jätettävä lain mukaan yksin toimivaltaisen ruotsinkielisen jaoston päätöksen varaan. Toissijaisesti vaaditaan, että asia palautetaan ruotsinkielisen jaoston uudelleen käsiteltäväksi.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan myös, että lautakunnan päätös, jonka mukaan ”helsinkiläisten lasten välinen yhdenvertaisuus edellyttää, että kunnalliset esiopetuksen toimipaikat tulee määrätä noudattaen poliittisesti yhdessä sovittua 14 lapsen vähimmäisryhmäkokoa” on kumottava yhdenvertaisuuslaissa olevan välillisen syrjinnän kiellon vastaisena sekä riittämättömän valmistelun perusteella.

Oikaisuvaatimuksen mukaan lautakunnan päätöstä ei tule panna täytäntöön ennen vireille pantujen yhdenvertaisuuslain mukaisten menettelyjen loppuun saattamista.

Edelleen oikaisuvaatimuksen mukaan lautakunnan päätöstä ei tule panna täytäntöön ilman sen itse toivomien selvitysten valmistumista. Lisäksi hallintolain 41 §:n edellyttämä vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen on järjestettävä.

Oikaisuvaatimuksen perusteluista tarkemmin itse oikaisuvaatimuksessa, joka tämän esityslistan liitteenä.

Lainsäädännöstä

Perusopetuslain 30 §:n 2 momentin mukaan opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Yhdenvertaisuuslain 6 §:n mukaan koulutuksen järjestäjän velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta. Edelleen yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä on säädetty syrjinnän kiellosta, 10 §:ssä välittömästä syrjinnästä ja 13 §:ssä välillisestä syrjinnästä.

Asian arviointia

Otto-oikeudesta

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston hallintosäännössä päätettävää asiaa ei olisi voitu ottaa otto-oikeudella kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsiteltäväksi johtuen kuntalain 30 §:n 4 momentin säännöksen toimivallasta kaksikielisten kuntien opetustoimen hallintoa koskevissa asioissa.

Kuntalain 92 §:n 5 momentissa on säädetty, millaisia asioita ei voi ottaa ylemmän toimielimen käsiteltäväksi. Näitä ovat 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita; 3) 51 §:ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat.

Nyt otto-oikeudella otetussa asiassa ei ole kysymys edellä todetuista asioista. Linjaus ryhmäkoosta ei ole yksilöön kohdistuva opetustoimen asia, eikä missään ole säädetty, että otto-oikeus koskisi vain toista kieliryhmää koskevia asioita kaksikielisessä kunnassa. Laissa ei ole myöskään säädetty asiaa tietyn nimetyn toimielimen ratkaistavaksi.

Toimialalautakunnalla tässä tapauksessa kasvatus- ja koulutuslautakunnalla on ollut asiaa käsitellessään sama toimivalta kuin sen alaisella viranomaisella on ollut. Käsiteltäväksi otettavassa asiassa lautakunta on voinut tehdä uuden päätöksen, pysyttää, kumota tai muuttaa aiemmin tehdyn päätöksen taikka palauttaa asian aiemmin päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi.

Opetusryhmien muodostamisesta

Opetuksen järjestäjällä on laaja päätäntävalta siitä, kuinka se opetuksen järjestää. Kuten edellä on todettu, opetusryhmät tulee muodostaa erityisopetusta lukuun ottamatta siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Tämä koskee myös opetusryhmien muodostamista esiopetuksessa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan otto-oikeudella ottamassa päätöksessä 21.1.2025 (§ 4) on katsottu, että helsinkiläisten lasten välinen yhdenvertaisuus edellyttää, että kunnalliset esiopetuksen toimipaikat tulee määrätä noudattaen poliittisesti yhdessä sovittua 14 lapsen vähimmäisryhmäkokoa. Vähimmäisryhmäkoolla varmistetaan lautakunnan päätöksen mukaan se, että esikouluryhmät ovat pedagogisesti toimivia ja opetuksen tavoitteet voidaan perusopetuslain mukaisesti saavuttaa. Myös laadukkaan toiminnan järjestäminen edellyttää riittäviä ryhmäkokoja. Päätöksen mukaan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen päällikkö voi kuitenkin päättää esiopetuksen järjestämisestä toimipaikoissa, joissa esiopetuksen 14 lapsen vähimmäisryhmäkoko alitettaisiin.

Kysymys ei ole syrjinnästä eikä välillisestä syrjinnästä, koska päätöksellä mahdollistetaan nimenomaan kieliryhmistä riippumatta oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada laadukasta opetusta, sekä kokemusta ryhmään kuulumisesta jo opinpolun alkuvaiheessa. Toisin kun oikaisuvaatimuksessa todetaan, lautakunnan päätöksessä toimivallan siirtäminen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen päällikölle mahdollistaa myös tilannekohtaisen reagoinnin vähimmäisryhmäkokoa pienempiin ryhmiin.

Muuta esiopetuksen järjestämisessä huomioon otettavaa

Yleisesti voidaan todeta, että oppilaaksiottoalueita on aika ajoin tarpeen tarkistaa kokonaisuutena. Helsingin kaupungissa esiopetusta järjestettäessä huomioon otettaan perusopetuslain 6 §:n 1 momentti, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää varhaiskasvatuspalveluita.

Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa annetaan ymmärtää, kaupungin palveluverkko ruotsinkielisessä opetuksessa mukaan lukien esiopetus on kattava. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan 21.1.2025 (§ 4) tekemän päätöksen perusteluiden mukaan lukuvuonna 2025–2026 ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään 19 toimipaikassa. Helsinkiläisillä lapsilla on siten mahdollisuus osallistua esiopetukseen äidinkielestä ja/tai asuinpaikasta riippumatta.

Valmistelun asianmukaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien varaamisen osalta todetaan, että kuten edellä on todettu, lautakunnan päätöksessä on kysymys linjauksesta, joka on jo käytössä suomenkielisessä esiopetuksessa ja jota on mahdollista arvioida tilannekohtaisesti. Edelleen lautakunta edellytti, että ruotsinkielisen esiopetuksen palvelutarvetta ja toimipaikkoja kartoitetaan jatkossakin, jotta tulevaisuudessa voidaan varmistaa, että koko Helsingin alueella asuville ruotsinkielisille perheille on yhdenvertaisesti palveluita hyvien kulkuyhteyksien päässä. Tämä on jatkuvaa palveluverkon kartoitukseen ja kehittämiseen liittyvää toimialalla tehtävää työtä.

Täytäntöönpanokiellosta

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty täytäntöönpanokieltoa. Kuntalain 143 §:ssä säädetään päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta. Sen mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon

Kuten edellä on todettu lautakunnan linjaus koskee tulevaa lukuvuotta 2025 – 2026, johon on mahdollista reagoida tilannekohtaisesti. Oikaisuvaatimus ei käy näin ollen täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, eikä oikaisuvaatimuksen alaisen päätöksen täytäntöönpanoa ole tarpeen kieltää.

Lopuksi

Edellä todetun perusteella oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Esittelijä esittää edellä lausuttuun sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan 21.1.2025 (§ 4) tekemään päätökseen viitaten, että Pitäjänmäki-seura ry:n tekemä oikaisuvaatimus hylätään.