Valtuustoaloite, uimahalli Kaakkois-Helsinkiin

Kaupunkiympäristölautakunta antaa lausunnon kaupunginhallitukselle:

Valtuutettu Mari Holopainen ja 25 muuta valtuutettua ovat tehneet 10.9.2025 valtuustoaloitteen, jossa todetaan että uimahallikapasiteetti on Helsingissä riittämätön erityisesti Kaakkois-Helsingissä ja esitetään että kaupungin tulee käynnistää selvitys uimahallin toteuttamiseksi Kaakkois-Helsinkiin.

Kaakkois-Helsinki on uimahallien saavutettavuuden osalta katvealuetta. Kaupunkiympäristölautakunta pitää tavoiteltavana Helsingin uimahalliverkoston täydentämistä Kaakkois-Helsingin alueella taloudellisten resurssien rajoissa.

Kaupunkiympäristölautakunta ei kannata erillisen Kaakkois-Helsingin uimahalliselvityksen tekemistä, koska kaupungin vuoden 2026 talousarvion noudattamisohjeisiin on kirjattu velvoite selvittää kaupungin uimahalliverkoston kehittämismahdollisuuksia 2030-luvulla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala koordinoi selvityksen valmistelua yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Tarkentava Kaakkois-Helsinkiä koskeva selvitys on tarkoituksenmukaista käynnistää vasta koko Helsinkiä koskevan selvityksen jälkeen, jos uimahallin toteutukselle nähdään edellytyksiä.

Kaakkois-Helsinkiin on esitetty uimahallia myös aikaisemmin (Talousarvioaloitteet HEL 2020-003303, 26. / 507 § ja HEL 2024-007959, 17. / 444 §).

Helsingin kaupungilla on omistuksessaan neljä uimahallia, jotka sijaitsevat Itäkeskuksessa, Jakomäessä, Pirkkolassa ja Yrjönkadulla. Lisäksi kaupunki on osakkaana Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:ssä, Urheiluhallit Oy:ssä ja Vuosaaren Urheilutalo Oy:ssä. Mäkelänrinteen ja Vuosaaren uimahallien lisäksi kaupungissa on Urheiluhallit Oy:n omistamat uimahallit Kalliossa, Kontulassa, Malmilla, Siltamäessä ja Töölössä.

Uimahallitoiminnasta vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Kaupungin kokonaan omistamien uimahallien rakennuksista vastaa kaupunkiympäristön toimialan rakennetut ja yleiset alueet palvelukokonaisuus Tilat-palvelut. Tilat-palvelun tilaomaisuusyksikkö vastaa myös kaupungin talonrakentamisohjelman kokoamisesta.

Helsingin kaupungin seuraavan kokonaan uuden uimahallin on tarkoitus valmistua Jätkäsaareen loppuvuodesta 2029. Kaupungissa valmistuu lisäksi alkuvuodesta 2026 Yrjönkadun uimahallin perusparannushanke, jota seuraavat Itäkeskuksen uimahallin perusparantaminen vuonna 2028–30 sekä Pirkkolan uimahallin perusparannushanke 2030-luvun alkupuolella. Lisäksi Uimastadionin ja Kumpulan maauimalan peruskorjaustarve on merkittävä.

Uimahallit ovat suosittuja liikuntapaikkoja, jotka mahdollistavat liikunnan harrastamisen kaikille ikä- ja sosiaaliluokille. Kaakkois-Helsingissä on uimahallien saavutettavuuden osalta katvealuetta ja esimerkiksi alueen peruskoulujen uimaopetus joudutaan järjestämään nykyisin muiden suurpiirien uimahalleissa. Suurin osa alueen peruskouluista käyttää Itäkeskuksen uimahallia, mikä lisää hallin kuormitusta. Uimaopetusvuorojen sovittaminen oppilaiden lukujärjestyksiin vaatii paljon aikatauluttamista ja uimahallille kulkeminen vie aikaa ja sitoo henkilökuntaresurssia. Etäisyyksien takia useampi koulu joutuu käyttämään tilauskuljetusta.

Uimahallipalvelujen saavutettavuuden kannalta alustavasti kartoitettuja hyviä sijainteja olisivat Laajasalon liikuntapuiston alue, Herttoniemenrannan liikuntapuisto tai Herttoniemen yritysalueen eteläosa. Kruunusillat-raitiotien käyttöönoton jälkeen Laajasalon liikuntapuiston alueen saavutettavuus paranee erityisesti Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan suunnasta. Herttoniemessä uimahalli olisi metron lähellä helposti saavutettavissa kaakkoista suurpiiriä vielä merkittävästi laajemmalle asukasmäärälle.

Uimahallin sijoittaminen Laajasalon liikuntapuistoon tarkoittaisi alueen liikuntapalvelujen uudelleen järjestämistä, ehkä pelikenttien vähenemistä tai hybridirakentamista, jossa liikuntatiloja olisi useammassa kerroksessa. Sijainti alueen muiden liikuntapalveluiden yhteydessä voisi mahdollistaa synergiaetua eri liikuntamuotojen joustavalle yhdistämiselle. Laajasalon liikuntapuiston alue on savipitoisen maaperän vuoksi pohjarakentamisen kannalta tavanomaista haastavampi, jonka on arvioitu nostavan rakentamiskustannuksia suhteessa tavanomaisiin perustamisolosuhteisiin merkittävästi.

Herttoniemenrannan liikuntapuiston alueella uimahallin rakentaminen tarkoittaisi jostain nykyisistä pelikentistä luopumista tai hybridirakentamista. Liikuntapuiston alue ei sijaitse joukkoliikenteen nykyisten runkolinjojen välittömässä läheisyydessä. Alueen saavutettavuuden haasteena on myös autopaikoituksen järjestäminen uimahallin yhteyteen, jolloin pysäköinti olisi tarpeen mukaan järjestettävä pääosin alueen muissa pysäköintilaitoksissa. Herttoniemenrannan alueelle uimahallin rakentamisen voidaan arvioida olevan kustannuksiltaan tavanomainen.

Herttoniemen yritysalueen yritystontit ovat pääosin kaupungin maalla ja tonttien vapautuminen on sidoksissa maanvuokrasopimuksiin, joista osa on päättymässä jo 2020-luvulla. Erityisesti yritysalueen eteläosa on kaakkoisen suurpiirin kannalta keskeinen ja kaikilla liikennemuodoilla hyvin saavutettavissa. Kaupungin strategiassa linjatun Herttoniemi-Roihupelto osayleiskaavatyön ja Herttoniemen yritysalueen maankäytön mahdollisten suurten muutosten myötä alueelle on mahdollista suunnitella nykyisten tonttien lisäksi kokonaan uusia ratkaisuja uimahallin sijoittamiseksi. Rakentamiskustannuksiltaan tämä alue on tavanomaista tasoa.

Lisäksi on kevyesti tarkasteltu mahdollisuutta uimahallin sijoittamiselle kallioluolaan louhimalla. Ratkaisu voisi mahdollistaa uimahallin sijoittamisen raideliikenteen välittömään läheisyyteen esimerkiksi Herttoniemen metroaseman yhteyteen, mahdollistaen hyvän saavutettavuuden. Kallioluolaan rakentaminen olisi kustannuksiltaan huomattavasti korkeampi kuin maan päällä sijaitseva uimahalli. Kustannusero voi kaventua, jos uimahallin rakentaminen voidaan kytkeä johonkin toiseen kalliorakentamishankkeeseen tai jos maanpäällisen ratkaisun pohjarakentamisolosuhteet ovat tavanomaista vaikeammat.

Uimahallin rakentaminen Kaakkois-Helsinkiin edellyttäisi asemakaavan muutosta ja Herttoniemen yritysalueella on lisäksi hyvä odottaa valmisteilla olevan osayleiskaavan maankäyttöratkaisuja. Alueen osayleiskaava valmistunee ensi valtuustokaudella, asemakaavaprosessin ohjeellinen kesto on vähintään kaksi vuotta. Kaavoitusprosessin aikana nousevat mahdolliset valitukset tai muut haasteet voivat pidentää prosessia.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Mari Holopainen ja 25 muuta valtuutettua ovat tehneet 10.9.2025 valtuustoaloitteen koskien uimahallin rakentamista Kaakkois-Helsinkiin.

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 28.2.2026 mennessä.

Kaupunginkanslia on myöntänyt vastaukselle lisäaikaa 31.3.2026 saakka.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.