Helsingin kaupungin talousarvio 2027 ja taloussuunnitelma 2027–2029

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2027 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2027–2029.

Talous- ja strategiajohtaja ********** suunnittelupäällikkö ********** ja johdon controller ********** ovat kutsuttuina asiantuntijoina.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talousarvion laadintaa ohjaavat kaupunginhallituksen 1.6.2026 § 514 päättämät laatimisohjeet. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus tulee valtiolta, jossa kaupungin vastuuperiaatteen mukaisesti yleiskatteellinen rahoitus on sidottu kustannustason ja väestökasvun muutokseen sekä lakisääteisten tehtävämuutosten rahoitukseen.

Strategiset painopisteet vuodelle 2027

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan neljä painopistettä vuonna 2027 ovat: palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus, toiminnan ja talouden tasapaino, osaavan henkilöstön riittävyys sekä turvallisuus ja varautuminen.

Peruspalvelujen saatavuuden parantamiseksi huomioidaan helsinkiläisten sekä kaupungin eri alueiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Ennusteiden mukaan Helsingin väestönkasvu jatkuu, mikä lisää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelujen tarvetta. Samanaikaisesti perusterveydenhuollon osalta on tunnistettu tarve parantaa asukkaiden hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta. Kaupungin kasvu vaikuttaa myös palveluverkon suunnitteluun ja esimerkiksi pelastustoimen palveluverkoston laajuuteen. Lakisääteisten palvelujen saatavuuden turvaamiseksi olennaisia kehittämiskohteita ovat osaltaan ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen, palveluketjujen ja moniammatillisen yhteistyön sujuvuuden varmistaminen sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Etäpalvelujen käytettävyyteen ja saavutettavuuden kehittämiseen panostetaan. Lähtökohtana on, että digitaaliset palvelut ovat ensisijainen vaihtoehto, kun ne ovat asiakkaan kannalta sopivia. Palvelujen saatavuuden varmistamiseksi olennaista on edelleen myös ammattilaisten työn helpottaminen digitaalisilla ratkaisuilla sekä rutiinitehtävien automatisoinnin avulla.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus perustuu laskennalliseen valtionrahoitukseen sekä asiakasmaksutuloihin. Julkisen talouden tasapainottamiseen kohdistuvan paineen arvioidaan jatkuvan, mikä tarkoittaa sitä, ettei hyvinvointialueille ole odotettavissa nykyistä suurempaa rahoituksen kasvua. Rahoitusmallin uudistamiseen liittyy tulevaisuudessa myös epävarmuuksia. Riskinä on, että rahoituksen kasvu on hitaampaa kuin palvelutarpeen kasvu.

Tiukkeneva talous tuo palvelujen järjestämiseen haasteita ja edellyttää toiminnallisia muutoksia, joilla toimintaa voidaan tulevina vuosina sopeuttaa Helsingin saamaa kokonaisrahoitusta vastaavaksi. Valtionrahoituksen oikeudenmukaisen tason varmistamiseksi vaikuttamistyötä on välttämätöntä jatkaa.

Palvelujen järjestämisen kokonaisuutta on arvioitava aiempaa suunnitelmallisemmin, koska resurssit ovat entistä rajallisemmat palvelutarpeen edelleen kasvaessa. Lisäksi lainsäädäntö tuo palvelujen järjestäjälle uusia velvoitteita samaan aikaan, kun valtion strateginen ohjaus sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa vahvistuu.

Erikoissairaanhoidon toimijana Uudellamaalla on HUS-yhtymä, jolla on järjestämisvastuu laissa säädetyistä erikoissairaanhoidon tehtävistä sekä HUS-järjestämissopimuksessa erikseen sovituista terveydenhuollon palveluista. Helsingin kaupungilla on myös omia erikoissairaanhoidon palveluja. Keskeistä tulevina vuosina on perustason palvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja ohjauksen vahvistaminen sekä palvelujen yhteensovittaminen.

Väestön ikärakenteen muutoksen ja ammattiin valmistuvien ikäluokkien pienenemisen yhdistettynä lisääntyvään eläköityvien määrään ennakoidaan aiheuttavan jo muutaman vuoden päästä vaikeaa henkilöstöpulaa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa. Henkilöstön työkyvyn ylläpitämisen, osaamisen ja kehittymisen tärkeys korostuu entisestään.

Digitaalinen murros ja tekoälyn käytön yleistyminen avaavat uusia mahdollisuuksia, mutta asettavat myös vaatimuksia uudenlaiselle osaamiselle ja toimintatavoille.

Vieraskielisen väestön kasvun myötä työyhteisöjen monimuotoisuus lisääntyy, mikä tulee huomioida henkilöstön ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ja osaamisen varmistamisessa.

Toimintaympäristön lisääntyvä epävakaus vaikuttaa myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluihin. Kansainvälinen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaisemmaksi ja globaalien pandemioiden riski on kohonnut. Helsingissä tulee varmistaa oma riittävä palvelutuotanto sekä varautua toimimaan ja tarjoamaan välttämättömät palvelut kaikissa olosuhteissa. Hybridivaikuttamisen, kriittiseen infrastruktuuriin vaikuttamisen ja sabotaasin riski on kohonnut.

Esitys vuoden 2027 talousarvioksi

Talousarvion määrärahat ovat alustavia ja valmisteltu valtiovarainministeriön 30.4.2026 julkaiseman rahoituslaskelman mukaan. Valtionvarainministeriö julkaisee lopulliset rahoituslaskelmat syyskuun lopussa. Taloussuunnitelmakauden 2027–2029 valtion rahoituksen kasvu on pienenevä, joten toimialalla jatketaan määrätietoisesti talouden tasapainottamista ja tuottavuuden kehittämistä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala (1 000 euroa)

Vuoden 2027 talousarviossa tavoitellaan 31,0 miljoonan euron ylijäämäistä tilikauden tulosta. Ylijäämäisellä tuloksella varaudutaan tulevien vuosien pienenevään valtion rahoitukseen kasvuun. Vuosien 2027–2029 kumulatiivinen tulos on 24,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2027 talousarvion tulot ovat 288,6 miljoonaa euroa ja menot 3 446,1 miljoonaa euroa ja toimintakate on -3 157,6 miljoonaa euroa. Toimintaa rahoitetaan toimialan omien tulojen lisäksi valtion rahoituksella, jonka arvio on 3 185,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi toimialan tulokseen vaikuttavat rahoitus tuotot ja poistot. Menoraami kasvaa yhteensä 4,8 prosenttia (156,6 miljoonaa euroa) vuoden 2026 talousarviosta.

Merkittävimmät kustannusten kasvuun vaikuttavat tekijöitä ovat:

- palkankorotuksen kustannusvaikutus noin 40,0 miljoonaa euroa vuodelle 2026

- palvelujen oston ja tarvikkeiden kustannustason nousu noin 73,0 miljoonaa euroa (sisältäen HUS-yhtymän maksuosuuden kasvun 42,0 miljoonaa euroa)

- lakisääteisten ja pakollisten toimintaympäristön muutosten kustannusvaikutus, 33,5 miljoonaa euroa

- uusien tilojen ja vuokrankorotusten kustannukset 20,5 miljoonaa euroa.

Esitys sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2027 talousarvioksi ja vuosien 2027–2029 taloussuunnitelmaksi on tämän asian liitteenä 1.

Investoinnit ja irtain käyttöomaisuus

Sosiaali-, terveys- pelastustoimialan ehdotus irtaimen omaisuuden raamiksi on 32,6 miljoonaa euroa, joka on 18,4 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden irtaimen omaisuuden raami. Irtaimen omaisuuden hankinnat ovat liitteenä 4.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ehdotus investointien ICT- hankintoihin on 3,5 miljoonaa euroa. ICT-hankinnat ovat liitteenä 5.

Ministeriöille toukokuun 2027 loppuun mennessä toimitettava vuosien 2027–2031 investointisuunnitelma tarkentuu irtaimen omaisuuden investointisuunnitelman ja rakentamisohjelman osalta lopulliseen muotoon kevään 2027 aikana. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan talonrakennusohjelma 2027–2036 ja vuokravaikutukset vuosille 2023–2031 on liitteenä 2.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan henkilöstösuunnitelma on liitteenä 3.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Talousarvion useilla strategisilla painopisteillä ja tavoitteilla arvioidaan olevan monialaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia peruspalvelujen tasapuoliseen saatavuuteen ja laatuun, haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin sekä helsinkiläisten sosiaalisiin ja taloudellisiin elinoloihin. Palvelujen saatavuudessa, saavutettavuudessa ja kehittämisessä pidetään tärkeänä, että palvelut ovat riittävän lähellä helsinkiläisiä. Lakisääteisten palvelujen saatavuuden turvaamiseksi kehitetään ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluja, varmistetaan palveluketjujen ja moniammatillisen yhteistyön sujuvuus sekä hyödynnetään digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia.

Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus avautuu keväällä 2027. Laakson yhteissairaala otetaan vaiheittain käyttöön vuodesta 2027 alkaen. Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennusrakentamista jatketaan, ja tavoitteena on käyttöönotto kesään 2028 mennessä. Malmin perhekeskuksen ja terveys- ja hyvinvointikeskuksen suunnittelua jatketaan.

Seniorikeskusten vuonna 2027 aktiivisia rakennushankkeita ovat Maunulan palvelutalon ja Koskelan seniorikeskuksen rakentaminen sekä Laajasalon palvelutalon saneeraus. Hankkeiden tavoitteena on vastata ikääntyneiden määrän kasvuun.

Vammaispalvelujen palvelurakennetta kevennetään kotiin vietäviä palveluja ja perhehoitoa kehittämällä. Vaativan tason palvelua tarjoavan 15-paikkaisen Mellinintien ryhmäkodin ja Vuosaarentien asuntoryhmän arvioidaan valmistuvan vuoden 2027 lopussa.

Digitaalisten palvelujen suunnittelussa huomioidaan kognitiivinen, kielellinen ja visuaalinen saavutettavuus. Peruspalvelujen saatavuutta vahvistetaan toimivalla monituottajamallilla ja eri palvelujen yhteistyöllä erilaisissa elämäntilanteissa olevien helsinkiläisten tarpeiden mukaisesti. Terveysasemapalvelujen resursoinnissa huomioidaan alueiden väliset erot väestön palvelutarpeissa. Lisäksi laaditaan ratkaisuja, jotka turvaavat terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuutta lainsäädännön edellyttämiä määräaikoja nopeammin. Sosiaalihuollon peruspalvelujen saatavuutta, riskiryhmille kohdennettua varhaista tukea ja palveluintegraatiota vahvistetaan edelleen.

Pelastustoimi seuraa palvelujensa saatavuutta ja saavutettavuutta omavalvontaohjelman mukaisesti ja edistää asumisen turvallisuutta palotutkinnan ja onnettomuuksien kehityksen seurannalla.

This decision was published on 09.09.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §