Valtuustoaloite, toimenpideohjelma nuorten kokeman seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Iida Tanin valtuustoaloitteesta toimenpideohjelmasta nuorten kokeman seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Maria Aarnilinna: Pyydän pöydälle.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle liitteenä olevasta Iida Tanin ja 26 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta toimenpideohjelmasta nuorten kokeman seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi:
Aloitteessa esitetään, että Helsinki kehittää kattavan toimenpideohjelman nuorten keskuudessa tapahtuvan seurusteluväkivallan kitkemiseksi ja ehkäisemiseksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että nuorilla on oikeus elää ilman väkivaltaa, ja tämä koskee myös heidän välisiä seurustelusuhteita. Mahdollisimman varhain aloitettu seksuaali- ja turvataitokasvatus lisäävät lapsen hyvinvointia, tietoa, taitoja toimia sekä suojaavat lasta ja nuorta seksuaaliväkivallalta. Seksuaalikasvatus lisää lapsen ja nuoren taitoa toimia itseään ja muita suojaten eri tilanteissa ja ihmissuhteissa.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ennaltaehkäisevä työ on vaikuttavinta silloin, kun se tehdään osana päiväkotien, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten arjen toimintaa erillisen toimenpideohjelman sijaan. Tämä tarkoittaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla toteutetaan suunnitelmallista ja näyttöön perustuvaa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelman mukaista ihmisoikeus-, tunne-, turvataito- ja seksuaalikasvatusta seurusteluväkivallan ehkäisemiseksi. Tämä lisäksi ikätasoinen seksuaalikasvatus ja seurustelun puheeksiottaminen tulee olla osana eri koulutusasteiden yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintaa. Lasten ja nuorten kanssa tulee käsitellä, mitä tarkoittaa seurustelu ja seksuaalioikeudet sekä niihin liittyvät velvollisuudet.
Valtakunnallisesti on tunnistettu, että lasten ja nuorten parissa työskentelevien tietotaso seksuaalikasvatuksen teemoista on osittain puutteellista ja se on monesti riippuvainen ammattilaisen omasta kiinnostuksesta lisäkouluttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta edellyttää, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla varmistetaan kasvatus- ja opetus- sekä opiskeluhuollon henkilöstön osaaminen täydennyskoulutuksella. Myös puheeksi otolla on tärkeä rooli seksuaali- ja seurusteluväkivallan tunnistamisessa, joten kaikki tarvittavat työkalut tulee olla ammattilaisten tiedossa ja niitä sovelletaan arkityössä johdonmukaisesti.
Seksuaalikasvatus ja turvataidot opettajien työssä eri toimintaympäristöissä
Kasvatus- ja koulutuslautakunta painottaa, että opettajat ovat keskeisessä asemassa lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa. Helsingin esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa on kirjauksia tunne- ja turvataidoista ja osin myös seksuaalikasvatuksesta. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman paikallisen tarkennuksen mukaan lapsen kehoitsetuntoa tuetaan hyväksyvän ja turvallisen suhtautumisen kautta siten, että lapsi voi kokea oman kehonsa arvokkaaksi. Lisäksi lapsi oppii kunnioittamaan sekä oman että toisen kehon yksityisyyttä. Jokaisessa lapsiryhmässä on käytössä yhteisesti sovitut menetelmät kaveri ja tunnetaitojen edistämiseen.
Helsingin perusopetusopetuksen opetussuunnitelmassa on seksuaalikasvatukseen ja turvataitoihin liittyviä opetussisältöjä. Teemat koskevat koulun toimintakulttuuria, laaja-alaisia osaamisalueita ja ympäristöopin ja terveystiedon oppiaineita. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on yksi perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista. Laaja-alaisissa osaamiskokonaisuuksissa painottuvat muun muassa sosiaalisten ja itsensä ilmaisemisen kehittyminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen, oman elämän ja arjen kannalta tärkeiden taitojen harjoitteleminen sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen.
Ympäristöopin opetuksessa vuosiluokilla 1–2 korostuu esimerkiksi oppilaan oman ikäkauden mukainen kasvu ja kehitys sekä tunnetaitojen harjoittelu ja mielen hyvinvoinnin edistäminen sekä turvataitojen harjoittelu, kuten avun pyytäminen. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa käsitellään ikäkauden mukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä ja harjoitellaan tunnistamaan myös oman kehon ja mielen viestejä. Terveystiedossa vuosiluokilla 7–9 opetussisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, itsensä arvostaminen sekä turva-, tunne- ja vuorovaikutustaidot. Opetussisällöissä perehdytään lisäksi seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin ja seksuaalisen kehityksen monimuotoisuuteen.
Tunne- ja vuorovaikutustaidot edistävät lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia, opettaen kunnioittamaan itseä ja toisia, tunnistamaan rajoja, ilmaisemaan tarpeita ja toimimaan turvallisesti ihmissuhteissa ilman pakottamista, syrjintää tai väkivaltaa. Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelman paikallinen tarkennus ohjaa kouluja tunne- ja vuorovaikutustaitojen systemaattiseen harjoittelemiseen. Harjoittelun systemaattisuuden varmistamiseksi koulut ovat laatineet vuosikellon, joka perustuu näyttöön perustuvien tunne- ja vuorovaikutustaito-ohjelmien teemoihin ja sisältöihin. Ohjelmat huomioivat oppilaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti, näin ollen ohjelmat sisältävät myös turvataitoihin, omaan kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvät teemat.
Lukiokoulutuksessa seksuaalisuus, seksuaaliterveys ja seksuaalioikeudet tulevat kaikille lukio-opiskelijoille pakollisena terveystiedon opinnoissa. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta opiskellaan myös elämänkatsomustiedon pakollisissa opinnoissa. Sukupuolta ja seksuaaliidentiteettiä sekä sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta on mahdollista opiskella myös psykologian valinnaisissa opinnoissa. Lukion opetussuunnitelma yleisten tavoitteiden mukaan lukio-opetus lujittaa opiskelijan identiteettiä ja ohjaa oman ainutlaatuisuuden ymmärtämiseen ja arvostamiseen. Sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ymmärtäminen luo edellytyksiä sukupuolitietoiselle opetukselle. Ammatillisissa opinnoissa seksuaalikasvatus on huomioitu yhteisissä tutkinnon osissa. Siitä on kirjattu työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen -tutkinnon osan osa-alueeseen.
Opiskeluhuolto osana esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten toimintaa
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että opiskeluhuollon toiminta on yksi vaikuttava keino tukea lapsia, nuoria ja perheitä ja ennaltaehkäistä ongelmia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että seurusteluväkivaltaa ehkäistään yhteisöllisen opiskeluhuollon ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon keinoin. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista ja ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä, joka kuuluu kaikille oppimisyhteisöissä työskenteleville. Työtä voidaan tarpeen mukaan tehdä yhteistyössä oppimisyhteisöjen ulkopuolisten toimijoiden, kuten nuorisotyön ja kolmannen sektorin kanssa.
Yksilökohtaiset opiskeluhuollon palvelut, kuten opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat matalan kynnyksen tukipalveluita, jotka tarjoavat oppijoille varhaisen tuen lähellä nuoria, osana oppimisyhteisöjen arkea. Esimerkiksi opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluista väkivaltaa kokeva nuori saa tietoa ja apua viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta ja kiireellisissä tapauksissa heti samana tai seuraavana päivänä. Tämän lisäksi opiskeluhuollon palveluihin hakeutumista on helpotettu uudella sähköisellä Apunappi-palvelulla, jolla lapset ja nuoret saavat helposti yhteyden oman koulun tai oppilaitoksen kuraattoriin, psykologiin ja terveydenhoitajaan sekä nuorille tarkoitettuihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että opiskeluhuollon palveluissa ammattilaiset ottavat seurustelun ja siihen liittyvät turvallisuuden ja turvattomuuden kokemukset puheeksi nuoren kanssa. Opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaiset työskentelevät osana oppimisyhteisöjä ja tekevät tiivistä yhteistyötä opetushenkilöstön ja muun henkilöstön kanssa. On tärkeää, että opiskeluhuollon ammattilaisten osaaminen varmistetaan seksuaalikasvatuksen teemoissa ja puheeksi ottamisessa. Näin oppimisyhteisöt voivat myös hyödyntää monialaista osaamista lasten ja nuorten seksuaalikasvatuksessa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala mukana kaupunkiyhteisessä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmässä
Kasvatus- ja koulutuslautakunta muistuttaa, että Helsingin kaupungilla toimii monialainen lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä. Työryhmän uusi toimikausi vuosille 2026–2029 on käynnistynyt, ja sen tehtävänä on laatia toimintasuunnitelma lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Ryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta. Ryhmä koordinoi kaupunkitasoisesti lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä ja esimerkiksi huolehtii ammattilaisten koulutuksista ja kaupunkilaisille suunnatuista viestintäkampanjoista. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että nuorten seurusteluväkivalta huomioidaan tulevassa toimintasuunnitelmassa.
Seurusteluväkivalta huomioidaan Lapsiystävällinen kunta- kehittämistyössä toimintakaudella 2025–2028
Helsinki on hyväksynyt Lapsiystävällisen kunta- toimintasuunnitelman vuosille 2025–2028, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa henkilöstön taitoja tunnistaa lapsiin kohdistuvia väkivaltatilanteita ja ottaa väkivalta systemaattisesti puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Toimintakauden aikana seurusteluväkivallan osalta seurataan, että ensi- ja turvakotien liiton Seurustelun Turva10 – puheeksioton väline ja nuorille suunnattu työpajamalli (13–19-vuotiaat nuoret) on otettu käyttöön toisen asteen opiskeluhuollon kuraattoreiden osalta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että toimialalla tulee arvioida työkalujen käytön laajentamista myös koskemaan perusopetusta. Lapsi ja nuori tarvitsee suunnitelmallista sekä näyttöön perustuvaa seksuaali- ja turvataitokasvatusta sekä tietoa turvallisista seurustelusuhteista.
Yhteenveto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta korostaa nuorten oikeutta elää ilman väkivaltaa, mukaan lukien nuorten välisissä seurustelusuhteissa. Varhain aloitettu seksuaali- ja turvataitokasvatus lisäävät lapsen hyvinvointia ja suojaavat lasta seksuaaliväkivallalta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ennaltaehkäisevän työn tulee olla osa päiväkotien, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten päivittäistä toimintaa erillisen toimenpideohjelman sijaan. Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisissa opinnoissa seksuaalikasvatus ja -oikeudet ovat osa opetussuunnitelmia.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee opiskeluhuollon tärkeänä keinona tukea nuoria ja ennaltaehkäistä ongelmia. Seurustelun puheeksi ottaminen ja seksuaalikasvatus tulee olla osa yhteisöllisen ja yksilökohtainen opiskeluhuollon toimintaa. Lautakunta edellyttää, että ammattilaisilla on tarvittava osaaminen puheeksiotossa ja seksuaalikasvatuksessa. Lisäksi seurusteluväkivalta tullaan huomioimaan kaupunkiyhteisessä työssä, kuten Helsingin kaupungin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelmassa vuosille 2026–2029 sekä Lapsiystävällinen kunta -toimintasuunnitelmassa vuosille 2025–2028.
Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausuntoa Tani Iidan ja 26 muun allekirjoittaneen valtuustoaloitteesta toimenpideohjelmasta seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi 3.3.2026 mennessä. Lausuntoa on pyydetty myös kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnalta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalta.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginhallitus on 24.11.2025 § 800 päättänyt, että se vastaa nuorten kokeman seurusteluväkivallan ehkäisemisemistä koskevaan aloitteeseen.
This decision was published on 17.02.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §