Valtuustoaloite, puolet parempaa – liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen vuoteen 2030

Kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle.

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon koskien:

Valtuutettu Mai Kivelän ym. (21.5.2025) valtuustoaloitetta Puolet parempaa – liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen vuoteen 2030.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki puolittaa vuoden 2025 lihan ja maidon hankinnat vuoteen 2030 mennessä ja laittaa puolet parempaa, eli ravitsevaa ja kasvipohjaista ruokaa tilalle.

Yhteenveto

Liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittaminen on linjassa sekä kaupunkistrategian, ympäristönsuojelun tavoitteiden, että kansallisten ravitsemussuositusten pitkän aikavälin tavoitteiden ja planetaarisen viitekehyksen kanssa.

Lausuntoehdotus on valmisteltu yhteistyössä ilmastoyksikön kanssa.

Helsingin kaupungin ruokaan liittyvät keskeiset ympäristötavoitteet ja -linjaukset

Helsingin kaupunki on sitoutunut Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteisiin 2040, jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt 11.3.2024. Tavoitteisiin kuuluvat vastuullisten hankintojen edistämisen sekä kierto- ja jakamistalouden edistämisen kokonaisuudet. Yksi vastuullisten hankintojen tavoitteista on valtuutettu Atte Harjanteen valtuustoaloitteen (2018) mukainen tavoite ”Kaupunkikonsernissa puolitetaan liha- ja maitotuotteiden kulutus vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2019”. Tavoitteena on myös, että kasvispohjaisen ruoan osuuden lisäämiseksi huolehditaan siitä, että ruokalistat, reseptiikka ja elintarvikehankinnat ovat linjassa ympäristötavoitteiden kanssa.

Lisäksi kansliapäällikkö on päättänyt (28.10.2021) linjauksesta koskien kaupungin järjestämien tilaisuuksien tarjoilua. Linjauksen mukaan kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa tarjoillaan sesongin mukaista kasvisruokaa ja/tai vastuullisesti pyydettyä lähikalaa. Kahvimaitona käytetään kauramaitoa. Tilaisuuksissa ei tarjoilla lihaa.

Kaupungin ruokahankintojen ympäristötavoitteet koskevat kaikkia elintarvikkeita sekä ruoka- ja henkilöstöravintolapalveluita, joita tuottavat sekä Palvelukeskus Helsinki että kilpailutetut palveluntarjoajat. Kaupungin ruokapalvelut käsittävät Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tarjoaman ruoan, jonka osalta valtuutettu Atte Harjanteen valtuustoaloitteen mukaista liha- ja maitotuotteiden puolittamistyötä on toteutettu. Ympäristöraporttiin raportoitujen vuoden 2024 tietojen perusteella näyttää siltä, että puolittamistavoitteeseen ei olla pääsemässä vielä vuonna 2025. Kehittämistyön kaupunkitasoista tiedonvaihtoa ja seurantaa varten on perustettu Kestävä ruoka -ryhmä.

Kaupungin tarjoilulinjaus koskee kaupungin järjestämiä tilaisuuksia. Tarjoilulinjauksen noudattamisen seuranta koko kaupungin tasolla on haastavaa. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen linjauksesta ja sen merkityksestä edellyttää laajempaa viestintää.

Lisäksi Helsinki valmistelee sitoumusta kansalliseen kiertotalouden green dealiin. Sitoumusluonnoksen yksi toimenpide kohdistuu Uudistava ruokajärjestelmä -muutosalueelle. Toimenpiteessä Helsingin kaupungin ruokapalveluille ja niitä hankkiville toimialoille laaditaan tiekartta, joka tähtää siihen, että green dealin tavoitevuonna 2035 Helsingin ruokapalveluissa tarjottava ruoka on suomalaisten ravitsemussuositusten ja asiakasryhmäkohtaisten ruokailusuositusten pitkän aikavälin tavoitteiden mukaista ja planetaarisen ruokavalion viitekehyksessä. Helsingin sitoumus on parhaillaan Ympäristöministeriön koordinoiman arviointiryhmän käsiteltävänä ja menee sen jälkeen poliittiseen päätöksentekoon.

Liha- ja maitotuotteiden hankintojen puolittaminen osana kaupungin ympäristö- ja ilmastotavoitteita

Helsingin kaupunki on asettanut päästötavoitteet suorille päästöille (esim. lämmitys, liikenne, sähkö), joihin se pystyy vaikuttamaan merkittävästi. Epäsuorien päästöjen osalta kaupunki pystyy vaikuttamaan erityisesti rakentamisesta ja julkisista hankinnoista (esim. elintarvikkeet ja ruokapalvelut) syntyviin päästöihin. Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 on linjattu, että Suomen suurimpana julkisena hankkijana Helsinki toimii epäsuorien päästöjen vähentämiseksi ja luontovaikutusten pienentämiseksi hankinnoissa. Parhaillaan käynnissä on Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden 2040 tarkistaminen, jonka yhteydessä tullaan tarkentamaan ruokapalveluihin liittyvät ympäristötavoitteet ja myös liha- ja maitotuotteiden puolittamisen tavoite.

Helsinkiläisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästölaskennan (2024) mukaan ruoan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1 260 kt CO2-ekv (21% hiilijalanjäljestä). Ruoka aiheuttaa merkittävän osan kaupungin hankintojen aiheuttamista päästöistä. Kaupungilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kaupunkilaisten ruokavalintoihin, mutta kaupungin päivittäin tarjoamiin ruokapalveluihin se pystyy suoraan vaikuttamaan. Kaupungin ruokapalveluissa tarjotaan päivittäin reilusti yli 100 000 annosta ruokaa, joihin vaikuttamalla kaupunki pystyy ohjaamaan markkinaa kohti entistä parempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja.

Luontojalanjälkilaskennan (2022) tulosten mukaan Helsingin luontojalanjäljestä iso osa muodostuu elintarvikkeista. Ne aiheuttavat merkittävästi maaperän ekotoksisuutta ja happamoitumista, sekä niillä on myös suuri vaikutus merten ja vesistöjen rehevöitymiseen. Esimerkiksi Itämeren rehevöitymistä voidaan vähentää korvaamalla lihaa kestävästi pyydetyllä villikalalla, kuten särjellä, lahnalla ja silakalla, joiden kalastaminen poistaa ravinteita Itämerestä.

Kaupungin ruokapalveluissa tarjottava ruoka on linjassa kansallisten ravitsemussuositusten (2024) ja asiakasryhmäkohtaisten ruokailusuositusten kanssa. Myös kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat kohti maltillista lihan ja maitotuotteiden käyttöä, painottaen sekä terveyttä että ympäristövaikutuksia. Suositusten mukaisesti prosessoitua lihaa, kuten makkaroita ja leikkeleitä, tulisi käyttää mahdollisimman vähän tai ei lainkaan. Kalalle asetettu suositus on 300–450 grammaa viikossa, josta vähintään 200 grammaa tulisi olla rasvaista kalaa. Kalalajeja tulisi vaihdella ja suosia kestävästi pyydettyjä tai kasvatettuja vaihtoehtoja. Maitotuotteiden osalta suositellaan rasvattomia tai vähärasvaisia valmisteita 350–500 grammaa päivässä, mikä tukee muun muassa kalsiumin, jodin ja B12-vitamiinin saantia. Suosituksissa korostetaan, että lihan kulutuksen vähentäminen tulisi korvata erityisesti palkokasveilla, täysjyväviljalla, pähkinöillä ja kalalla, jotka tukevat sekä terveyttä että kestävää ruokajärjestelmää.

Ravitsemussuositusten pitkän aikavälin tavoite on, että punaisen lihan ja siipikarjan lihan kulutus on yhteensä korkeintaan 350 grammaa viikossa per henkilö.

Siirtymän kasvispainotteisempaan ruokaan on oltava mahdollisimman sujuva, jotta ruoka koetaan edelleen maistuvaksi ja ruokahävikkiä muodostuu mahdollisimman vähän. Maitotuotteiden vähentäminen, huomioiden ravitsemussuositukset ruokajuoman osalta, tulisi kohdistua erityisesti ruoanvalmistuksessa käytettävien maitotuotteiden korvaamiseen kaurapohjaisilla tuotteilla sekä kauramaidon tarjoamiseen lehmänmaidon rinnalla ruokajuomaksi. Lihan vähentämisessä käyttökelpoinen keino on hybridiruoat eli yhdistelmäruoat, joissa lihaa korvataan vähitellen kasviproteiinilla. Tällöin ruokapalvelujen käyttäjillä on aikaa sopeutua muutokseen, mutta vaikutus liha- ja maitotuotteiden määrään alkaa välittömästi.

Turussa yhdistelmäruokia on ollut käytössä jo vuosia. Lihaproteiinin korvaaminen kasviproteiinilla ei ole vaatinut merkittäviä muutoksia reseptiikkaan ja kasviproteiinin osuuden nostaminen pikkuhiljaa on osoittautunut toimivaksi tavaksi. Myös Espoossa käytetään yhdistelmäruokia ja ne on huomioitu palvelukuvauksissa siten, että ruokien vähimmäislihapitoisuutta koskevat määrittelyt eivät koske sellaisia ruokia, jossa on lihan tai kalan lisäksi käytetty jotain muuta proteiininlähdettä, kuten kasviproteiinia.

Ruokahankintojen kehitystyössä on hyvä arvioida mahdollisia muutostarpeita hankintaan ja palveluntarjoamiseen liittyvissä teknisissä vaatimuksissa, millä voidaan ratkaista esille nousevia haasteita, ennaltaehkäistä hävikkiä sekä mahdollistaa kustannustehokkaita vaihtoehtoja markkinoiden elinvoimaisuutta ja innovaatiomyönteisyyttä edistäen.

Myös ruokakasvatuksella on tärkeä rooli, mikä huomioidaan Helsingin green deal -sitoumusluonnoksessa. Helsingin kaupunki osallistuu Suomen Ympäristökeskuksen koordinoimaan EU:n LIFE-rahoitushakuun, jossa haetaan rahoitusta kiertotalouden green dealia toteuttavalle hankkeelle. Yksi Helsingin suunnitelluista osahankkeista keskittyy kaupungin sitoumuksen ruokatoimenpiteen toteutukseen, painottuen erityisesti ruokakasvatukseen. Sitä suunnitellaan tehtäväksi kaikilla koulutusasteilla. Ympäristö- ja ravitsemusnäkökulmien lisäksi tavoitteena on, että yhä useampi lapsi ja nuori osallistuu ruokailuun. Terveellisten ja kestävien ruokatottumusten juurruttaminen edellyttää aktiivista yhteistyötä kaupungin ja kotien välillä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Mai Kivelän ja 25 muun allekirjoittaneen aloitteesta, jossa esitetään lihan ja maidon hankintojen puolittamista vuoden 2025 määrästä vuoteen 2030 mennessä:

Varhaiskasvatuksen ja kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus VRN 2017, Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus VRN 2018, Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin VRN 2019 ja Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024). Ne antavat suuntaviivat terveellisen ja ympäristöystävällisen ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen.

Varhaiskasvatuksen ja kouluruokailussa lapset ja nuoret oppivat maistamaan erilaisia ruokia ja oppivat terveellisiä ja vastuullisia elämäntapoja. Ruokailut ovat tärkeitä yhdessä olemisen hetkiä. Ruokakasvatus alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu läpi oppiasteiden.

Toimialalle on tärkeää asiakkaiden toiveiden kuuleminen ja varmistaa, että ruoka on mieluista ja se tulee syödyksi. Liharuokien määrän vähentäminen ruokalistoilla vaatii palveluntuottajilta lapsille ja nuorille maistuvien ja mieluisten kasvis- ja kalaruokareseptien kehittämistä. Kasvisruokien lisäksi ruokalistalle voidaan tuoda myös hybridiruokia, joissa osa eläinproteiinista on korvattu kasviperäisellä proteiinin lähteellä. Hybridiruokia tulee jatkossa hyödyntää enemmän lihan vähentämisessä. Lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan uusien ruokien kehittämiseen makuraadeissa.

Tällä hetkellä toimialan ruokalistojen lihan määrä noudattaa voimassa olevien asiakasryhmäkohtaisten suositusten määriä ja tarjolla on 50 % vähemmän punaista lihaa sisältäviä ruokia kuin vuonna 2019. Toimialalla on laadittu keväällä 2025 uusi vuosittainen suunnitelma lihan vähentämisestä vuoteen 2030 asti, jolloin kaiken lihan määrä on puolittunut vuodesta 2019. Vähentämissuunnitelma on laadittu siten, että varhaiskasvatuksessa ja kouluruokailussa tarjottava lihan määrä vastaa vuoden 2024 kansallista ravitsemussuositusta ja on toimialan Green Deal -sitoumuksen mukainen. Kun varhaiskasvatuksen, koulujen ja 2. asteen asiakasryhmäkohtaiset suositukset julkaistaan, tämänhetkistä suunnitelmaa tarkistetaan riittävyydeltään ja tehdään tarvittavia muutoksia. Suunnitelman mukaiseen etenemiseen kuuluu lapsivaikutusten arviointi sekä lasten osallistaminen prosessiin varmistaaksemme ruokien maistuvuuden lapsille ja nuorille.

Suunnitelman mukaan lukuvuonna 2029–2030 varhaiskasvatuksessa ja kouluissa liharuokaa tarjotaan joka toinen viikko kerran ja joka toinen viikko kaksi kertaa (9 krt/6 viikon aikana). Varhaiskasvatuksen ruokailussa kasvis- ja kalaruokia on 70 % ja liharuokia 30 % lounasruoista. Kasvis- ja vegaaniruoka on saatavilla huoltajan ilmoituksesta. Kouluissa kasvis- ja kalaruokia on 85 % ja liharuokia 15 % lounasruoista. Koulussa kasvisruokaa on aina tarjolla linjastossa 1–2 ruokalajia/päivä. Liharuokien vähentäminen aloitteessa ehdotetulla tavalla, eli vuoden 2025 tasosta, tarkoittaa, että liharuokaa olisi tarjolla kerran viikossa.

Luotettavamman tilannekuvan saamiseksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan ruokatarjoiluiden ympäristövaikutuksia käyttämällä mittarina grammaa/ruokailija sen sijaan, että mitattaisiin montako kertaa ruoka-aine esiintyy ruokalistalla.

Toimialan lihanvähennyssuunnitelman mukaan varhaiskasvatuksen ja koulujen lounailla ei ole tarjolla lihaleikkeleitä syksystä 2026 alkaen. Varhaiskasvatuksen aamu- ja välipalalla tarjottavien leikkeleiden määrää vähennetään, korvaamalla niitä kananmunalla ja kasvilevitteillä. Korvausta ei voida tehdä lisäämällä juustoa, koska sen määrä ylittäisi nykyiset asiakasryhmäkohtaiset suositukset. Prosessoitu liha on uusimmissa ravitsemussuosituksissa todettu vaikutuksiltaan syöpävaaralliseksi, joten sen vähentämisessä lasten ruokailussa ei ole perusteltua odottaa asiakasryhmäkohtaisia suosituksia, vaan vähentämistä tulee koulujen tapaan tehdä myös varhaiskasvatuksessa nykyistä aikataulua nopeammin.

Maitotuotteiden määrän vähentämisestä ei voida tehdä vastaavaa suunnitelmaa kuin lihatuotteiden vähentämisestä. Ruokajuomana asiakasryhmäkohtaisissa suosituksissa on maito ja piimä. Ruokajuoma on vapaasti valittavissa. Varhaiskasvatuksessa maidon ja piimän lisäksi kaurajuoma on ollut saatavilla huoltajan valinnan mukaan syksystä 2023 alkaen. Käyttöaste on ollut noin 3–4 %. Syksystä 2026 alkaen peruskouluissa aletaan tarjota varhaiskasvatuksen tapaan veden, lehmänmaidon ja piimän rinnalla myös kaurajuomaa.

Varhaiskasvatuksen ja kouluruokalistalla tarjotaan vaihtelevasti erilaisia kasviraaka-aineita ja -proteiininlähteitä. Sillä turvataan monipuolinen ravintoaineiden saanti sekä kasvisruokien maistuvuus. Osa kasviperäisistä raaka-aineista on edullisia, mutta osa voi olla hinnaltaan lihatuotteita kalliimpia. Helsingin varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokalistoilla tarjotaan jo nyt vähemmän liharuokia kuin mitä aloitteessa viitatussa selvityksessä käytetty kansallinen keskiarvo on, eli lihatuotteiden puolittaminen ei toisi mainittuja säästöjä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on tärkeää, että varhaiskasvatuksen ja kouluruoka on ympäristöystävällistä, lapsille ja oppijoille maistuvaa sekä tukee oppimista ja hyvinvointia.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa lihan ja maitotaloustuotteiden käytön vähentämistä toimialalla tehdyn suunnitelman mukaan ja varhaiskasvatuksen, koulu- ja opiskelijaruokailun ravitsemussuosituksia noudattaen. Ruokatarjontaa kasvipainotteisemmaksi muuttamalla edistetään kestävää ruokakulttuuria, vähennetään ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja vastataan uusiin ravitsemussuosituksiin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Mai Kivelän ja 25 muun valtuutetun lihan ja maidon hankintojen puolittamista koskevasta aloitteesta seuraavan lausunnon:

"Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala järjestää ruokapalveluja erilaisille asiakasryhmille, joista monet ovat haavoittuvassa asemassa olevia. Ruoka ja ravitsemus ovat keskeisessä roolissa osana asiakkaiden hoitoa ja hoivaa. Hyvästä ravitsemuksesta huolehtiminen ylläpitää toimintakykyä ja vähentää hoidon tarvetta.

Monissa palveluissa turvataan asiakkaiden ympärivuorokautisen ravinnon saanti ja siksi on huolehdittava, että ruoka on ravitsemuksellisesti täysipainoista, hyväksyttävää ja maistuvaa. Asiakkaiden ravitsemuksellinen tila on usein hauras tai syömiseen liittyy haasteita, joten ateriat tulee suunnitella asiakkaiden tarpeen mukaan. Ruokalistasuunnittelussa, ravitsemus- ja ruokasuositusten noudattamisen lisäksi, asiakkaiden toiveiden kuuleminen on keskeistä, jotta tarjottu ruoka koetaan mieluisaksi ja se tulee syödyksi.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on jo tehty maltillisia lihan vähentämisen toimenpiteitä. Tällä hetkellä asukas- ja potilasruokailun ruokalistalla on lihaa lounaalla kolmesta neljään kertaa viikossa ja päivällisellä kaksi kertaa viikossa. Kasvisruoka on tilattavissa asukkaalle kuten muutkin ruokavaliot. Myös kotiaterioiden ruokalistoilla on aina valittavissa kasvisruokavaihtoehto. Seniorikeskuksen ja palvelutalojen ravintoloissa on lähes aina mahdollisuus valita kasvisruokavaihtoehto lounaalla.

Ikääntyneillä riittävä proteiinin saannin turvaaminen on tärkeää ja huonosti syövillä riittävän proteiinin saantia voi osaltaan varmistaa ruokajuomalla. Ikääntyneen ruokailusuosituksessa lautasmalli ohjaa valitsemaan aterialla ruokajuomaksi maitoa tai piimää ja sitä tulee olla tarjolla asiakkaille. Jokaisella asiakkaalla on kuitenkin vapaus valita oma ruokajuomansa.

Palvelukeskus Helsinki on tehnyt laskelman, miten liharuokien tarjoamisen vähentäminen vaikuttaisi kustannuksiin. Eniten vaikutusta kustannuksiin on sillä, millä liharuoat korvataan. Laskelmissa korvattiin liha asiakkaille mieluisaksi tiedetyillä lihankaltaisilla kasviproteiinivalmisteilla, jolloin ruokien välillä ei havaittu hintaeroa. Palkokasvit, kuten pavut ja linssit, ovat hankintahinnaltaan edullisia, mutta on tärkeää tarjota monipuolisesti erilaisia ruokia, jotka maistuvat asiakkaille. Ateriakustannuksiin vaikuttavat myös voimassa olevat hankintasopimukset. Sopimushintoihin puolestaan voivat sopimuskaudella vaikuttaa maailmalla ja Suomessa vallitsevat olosuhteet (esimerkiksi sää, satojen onnistuminen, globaalit kuljetusongelmat, raaka-aineiden saatavuushaasteet).

Lastensuojelun asiakkaille ruoalla on hoidon ja hoivan lisäksi merkitys asiakasosallisuuden toteutumisessa. On tärkeää varmistaa, että ruoka on sellaista, mitä lapset ja nuoret haluavat syödä ja heidän toiveitansa kuunnellaan. Ruokahuollosta vastaavaa henkilöstöä voidaan ohjeistaa huomioimaan maito- ja lihatuotteiden vähentäminen ruokalistasuunnittelussa lisäämällä kala- ja kasvisruokapäiviä. Kasvisruokaa on jo nyt tarjolla kaikille sitä haluaville.

Puolestaan vammaispalvelujen lounasruokalistalla tarjotaan liharuokaa tällä hetkellä keskimäärin kolmesta neljään kertaa ja päivällisellä sitä tarjotaan noin kolme kertaa viikossa. Vammaispalvelujen ruokalistalla voi olla mahdollisuuksia vähentää liharuokien määrää, mutta sekin tulee tehdä osallistamalla asiakkaita.

Johtopäätökset ja yhteenveto

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan asiakkaiden ruokalistoilla muutokset tulee tehdä huomioimalla eri asiakasryhmien ravitsemuksellisten tarpeet ja ruokien hyväksyttävyys.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan asiakkailla tulee olla mahdollisuus valita ruokajuomaksi maito tai piimä. Liharuokien määrän vähentäminen ruokalistoilla vaatii palveluntuottajalta toimialan asiakkaille soveltuvan reseptiikan kehittämistä. Palvelukeskus Helsinki on kehittämässä hybridireseptiikkaa ikääntyneiden ruokalistalle ja ensimmäiset hybridiruoat ovat ruokalistoilla vuoden 2026 alussa. Hybridiruoassa osa eläinproteiinista on korvattu kasviperäisellä proteiinin lähteellä. Yhteistyössä Palvelukeskus Helsingin kanssa työstetään suunnitelma, johon kirjataan, miten liha- ja maitotuotteiden käyttöä voidaan vähentää sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimialan ruokalistoilla. Suunnitelman etenemistä ja saatuja asiakaspalautteita seurataan yhteistyökokouksissa.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla tarjottavien ruokapalvelujen ensisijainen tavoite on turvata asiakkaiden ravitsemus tarjoamalla kunkin kohderyhmän ruokailusuosituksia vastaavaa ja asiakkaille maistuvaa ruokaa. Vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida, että useimmissa palveluissa huolehdimme asiakkaiden kaikista päivän aterioista osana asiakkaiden hoitoa.

Lihan ja maidon hankintojen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä tarkoittaisi lyhyellä aikavälillä toteutettavia muutoksia toimialan asiakkaiden ruokalistoilla. Nopeat muutokset saattaisivat heikentää ruokien maistuvuutta asiakkaille, mikä vaikuttaisi hoidon ja hoivan tarpeen lisääntymiseen.

Lautakunta kannattaa kaupunkitasoista tavoitetta, mutta korostaa, että sen toteuttamisessa on varmistettava asiakkaiden ravitsemuksen turvaaminen tarjoamalla kunkin kohderyhmän ravitsemussuosituksia vastaavaa ja maistuvaa ruokaa."