Valtuustoaloite, Kaivokatu säilytettävä avoinna autoilijoille

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Ydinkeskustan poikittaisliikenteen sujuvuutta koskevassa aloitteessa esitetään Kaivokadun säilyttämistä avoinna autoilijoille.

Autoliikenteen läpiajon poistumisesta Kaivokadulla on linjattu kaupunginhallituksen 16.12.2024 hyväksymässä ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka toteuttamisesta on kirjattu myös kaupunkistrategiaan 2025–2029. Päätöksen nojalla Kaivokadun suunnittelua jatketaan siten, että katu muuttuu päärautatieaseman kohdalla joukkoliikennekaduksi, jolloin autoliikenteen läpiajo ei ole enää mahdollista. Kehittämislinjaus perustuu yksityiskohtaisiin selvityksiin, joiden valossa kaupunki katsoo kyseisen muutoksen olevan tärkeä ja perusteltu jatkoaskel kävelykeskustan pitkäjänteisessä kehittämisessä ja keskustan elinvoimaisuuden lisäämisessä.

Kaivokadun akselin kehittämissuunnan määrittäminen on ollut liikennejärjestelmäsuunnitelman tärkeimpiä kysymyksiä. Sen vaikutuksia on selvitetty monipuolisesti. Selvityksissä on tarkasteltu laajasti kaikkien kulkumuotojen olosuhteita ja parantamismahdollisuuksia kävelykeskustaa koskevien kehittämistavoitteiden puitteissa. Selvitykset osoittavat, että Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi parantaa merkittävästi jalankulun ja joukkoliikenteen sujuvuutta sekä alueen viihtyisyyttä. Myös ympäristövaikutukset, kuten lähipäästöjen väheneminen, on arvioitu merkittäviksi. Elinvoimavaikutusten arviointi on osoittanut, että kestävän liikkumisen sujuvoituminen synnyttää kokonaisuudessaan enemmän myönteisiä elinvoimavaikutuksia kuin henkilöauto- ja tavaraliikenteen saavutettavuuden heikentyminen kielteisiä vaikutuksia.

Kaivokadun sulkemisesta läpiajavalta autoliikenteeltä ei selvitysten mukaan aiheudu merkittävää liikennekuormitusta muille alueen kaduille. Tämä johtuu siitä, että isommassa kuvassa koko eteläisen kantakaupungin läpiajomäärä laskee läpiajon hidastumisesta ja joukkoliikenteen palvelutason kasvusta seuraavien reitti- ja kulkutapamuutosten vuoksi. Helsingin niemen rajalla autoliikenteen määrä on vähentynyt 1980-luvulta lähtien. Käytännössä esimerkiksi keskustaan johtavan Sörnäisten rantatien liikennekuormitus vähenee, ja vaikka liikennettä ohjautuu Pohjoisrannan ja Esplanadin kautta nykyistä enemmän, ei näidenkään katujen liikennemäärät nouse kuin arviolta vuoden 2009 tasolle.

Keskustan autoliikenteen saavutettavuuden turvaamisessa keskustan huoltotunnelin kehittämisellä on tärkeä osansa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Kaupunkistrategiaan on kirjattu, että haemme ratkaisut siihen, että huoltotunneli saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä myös parkkihallien sisäänajoon eri sisääntuloväyliltä. Käytännössä nykyiseen huoltotunneliin kohdistuvilla kehittämistoimenpiteillä pyritään mahdollistamaan idästä ja lännestä suorat ajoyhteydet kaikkiin huoltotunneliin kytkeytyviin pysäköintilaitoksiin. Kaivokadun joukkoliikennekadun toteuttamisen ja pysäköintilaitosten ajoyhteyksien parantamisen yhteisvaikutuksesta ydinkeskustan saavutettavuus autolla paranee verrattuna nykytilanteeseen.

Keskustan huoltotunnelia on toivottu kehitettävän niin, että se palvelisi huolto- ja pysäköintiliikenteen lisäksi myös yleistä läpiajavaa liikennettä. Vuoden 2025 talousarvion noudattamisohjeessa linjattiin, että kaupunginkanslian johdolla ja yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa selvitetään perusteellisesti, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttöä myös läpiajoväylänä.

Keväällä käynnistyneessä Keskustan huoltoväylän läpiajoselvityksessä on tarkasteltu konseptitasoisia ratkaisuja, jotka tukisivat keskustan huoltoväylän läpiajettavuuden mahdollistamista. Konseptitasolla selvitettiin paloturvallisuutta, kaupunkikuvallista soveltuvuutta sekä rakenne- ja kallioteknistä toteutettavuutta.

Selvitykseen perustuen todettiin, että nykyinen Kluuvin tunneli eli nykyisen huoltotunnelin itäpää ei sovellu läpiajoon. Selvityksen perusteella löydettiin kolme läpiajettavuuden kriteerit alustavasti täyttävää kehittämisvaihtoehtoa, jotka perustuvat huoltotunnelin laajentamiseen uusilla ajoyhteyksillä. Nämä vaihtoehdot sisältävät vielä epävarmuuksia, joita seuraavassa vaiheessa on tarkoitus tutkia tarkemmin. Vuoden 2026 alussa on tarkoitus aloittaa kaupunkiympäristön toimialan johdolla yleissuunnitelma-/rakennettavuusselvitystasoinen suunnittelu. Suunnittelussa tutkitaan sekä läpiajon mahdollisuutta että huoltotunnelien hyödyntämistä nykyisten pysäköintilaitosten sisääntuloväylinä. Tunnelin liikennemäärää joudutaan mahdollisesti rajoittamaan turvallisuuden varmistamiseksi, jos läpiajo sallittaisiin.

Kaupunginhallitus palautti 13.1.2025 § 24 asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että vastauksessa huomioidaan ydinkeskustan liikennejärjestelmästä tehty päätös sekä kuluvan vuoden talousarviossa linjatun selvityksen tulokset keskustan huoltotunnelin käytöstä läpiajoon.

Valtuutettu Laura Korpinen ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.10.2023 valtuustoaloitteen koskien Kaivokadun säilyttämistä avoinna autoilijoille.

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle
3.12.2025 mennessä.

Kaupunginkanslia on myöntänyt lisäaikaa lausunnolle 30.1.2026 saakka.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Detta beslut publicerades 16.01.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §