Valtuustoaloite, Kaivokatu säilytettävä avoinna autoilijoille
- Helsingfors stadsfullmäktige 5/25.03.2026
- Helsingfors stadsstyrelse 9/09.03.2026
- Stadsmiljönämnden 1/13.01.2026
- Helsingfors stadsstyrelse 2/13.01.2025
- Helsingfors stadsstyrelse 1/07.01.2025
- Helsingfors stadsstyrelse 19/06.05.2024
- Helsingfors stadsstyrelse 18/29.04.2024
- Stadsmiljönämnden 6/13.02.2024
Ledamoten Laura Korpinens motion om att behålla Brunnsgatan öppen för biltrafik
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.
Föredragandens motiveringar
Ledamoten Laura Korpinen och 24 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden också i fortsättningen ska behålla Brunnsgatan öppen för biltrafik. Motionen finns som bilaga.
Utredningarna visar att ändringen av Brunnsgatan till en kollektivtrafikgata betydligt förbättrar gång- och kollektivtrafikens smidighet och trivseln i området. Även konsekvenserna för miljön, såsom minskningen av lokala utsläpp, uppskattas vara betydande. Bedömningen av konsekvenserna för livskraft har visat att om staden gör trafiken med hållbara färdsätt smidigare ger det i sin helhet upphov till flera positiva konsekvenser för livskraft än försvagandet av personbil- och godstrafikens tillgänglighet ger upphov till negativa konsekvenser.
Enligt utredningarna orsakar stängningen av Brunnsgatan för genomfartstrafiken inte betydande trafikbelastning på områdets andra gator, eftersom antalet genomfarter i hela södra innerstaden minskar på grund av ändringar i rutter och färdsätt med anledning av att det blir långsammare att köra genom innerstaden och av att kollektivtrafikens servicenivå ökar. Mängden biltrafik har minskat vid gränsen av Helsingfors udde sedan 1980-talet. I praktiken minskar till exempel trafikbelastningen på Sörnäs strandväg som leder till centrum och även om mer trafik än nu styrs via Norra kajen och Esplanaden uppskattas trafikmängden på dessa gator öka bara till nivån för 2009.
Utvecklingen av den centrala servicetunneln spelar en viktig roll i trafiksystemplanen för stadskärnan i att trygga centrums tillgänglighet med bil. Det står i stadsstrategin: ”Vi finner lösningar för att kunna utnyttja servicetunneln fullt ut även gällande infarterna till parkeringshallarna från olika infartsleder.” I praktiken är målet med utvecklingen av den nuvarande servicetunneln att möjliggöra direkta körförbindelser från öster och väster till alla parkeringsanläggningar med anslutning till servicetunneln. Genom samverkan av anläggandet av Brunnsgatans kollektivtrafikgata och förbättringen av körförbindelserna till parkeringsanläggningarna förbättras stadskärnans tillgänglighet med bil jämfört med nuläget.
Det har önskats att den centrala servicetunneln utvecklas så att den ska betjäna den allmänna genomfartstrafiken utöver service- och parkeringstrafiken. I anvisningarna för efterlevnad av budgeten 2025 bestämdes att stadskansliet gör en grundlig utredning i samarbete med stadsmiljösektorn om förutsättningar för att använda den centrala servicetunneln också som en genomfartsled.
I utredningen om genomfart via den centrala servicetunneln konstateras att nuvarande Gloets tunnel, dvs. servicetunnelns östra ända inte lämpar sig för genomfart. Utgående från utredningen hittades tre utvecklingsalternativ som preliminärt uppfyller kriterierna för genomfart och som utgår från att servicetunneln utvidgas med nya körförbindelser. Dessa alternativ innehåller ännu osäkerhetsfaktorer. Avsikten är att närmare undersöka dessa osäkerhetsfaktorer i den följande fasen. Avsikten är att inleda planering på översiktsplane-/byggbarhetsutredningsnivå under stadsmiljösektorns ledning i början av 2026. I planeringen undersöks både möjligheten till genomfart och utnyttjandet av servicetunneln som infart till de nuvarande parkeringsanläggningarna. Det är möjligt att trafikmängden i tunneln behöver begränsas för att trygga säkerheten om genomfarten tillåts.
Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande om motionen. Förslaget stämmer överens med utlåtandet. När stadsmiljönämnden behandlade sitt utlåtande till stadsstyrelsen godkände nämnden enhälligt ett tillägg, enligt vilket staden följer upp den eventuella ökade belastningen av biltrafik på områdets andra gator och även de eventuella stockningarna på gatorna efter att Brunnsgatan har stängts för biltrafiken och rapporterar om det till stadsmiljönämnden.
Enligt 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan behandlar stadsfullmäktige svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Motionen väcktes 11.10.2023 och stadsstyrelsen återremitterade motionssvaret för ny beredning två gånger: 6.5.2024 (§ 269) och 13.1.2025 (§ 24). Enligt 11 § 6 mom. i förvaltningsstadgan om tidsfristen för ett motionssvar överskrids på grund av att organet beslutar återremittera en motion för ny beredning, ska svaret ges inom tre månader från beslutet om återremiss. Tidsfristen kunde inte följas eftersom stadsmiljönämnden i sitt utlåtande ville beakta resultaten av utredningen om genomfart via den centrala servicetunneln, vilka färdigställdes i slutet av 2025.
Kaupunginhallitus 09.03.2026 § 164
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
13.01.2025 Palautettiin
07.01.2025 Pöydälle
06.05.2024 Palautettiin
29.04.2024 Pöydälle
13.02.2024 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Anna Villeneuve, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36045, anna.villeneuve@hel.fi
Kaupunkiympäristölautakunta 13.01.2026 § 12
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Ydinkeskustan poikittaisliikenteen sujuvuutta koskevassa aloitteessa esitetään Kaivokadun säilyttämistä avoinna autoilijoille.
Autoliikenteen läpiajon poistumisesta Kaivokadulla on linjattu kaupunginhallituksen 16.12.2024 hyväksymässä ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka toteuttamisesta on kirjattu myös kaupunkistrategiaan 2025–2029. Päätöksen nojalla Kaivokadun suunnittelua jatketaan siten, että katu muuttuu päärautatieaseman kohdalla joukkoliikennekaduksi, jolloin autoliikenteen läpiajo ei ole enää mahdollista. Kehittämislinjaus perustuu yksityiskohtaisiin selvityksiin, joiden valossa kaupunki katsoo kyseisen muutoksen olevan tärkeä ja perusteltu jatkoaskel kävelykeskustan pitkäjänteisessä kehittämisessä ja keskustan elinvoimaisuuden lisäämisessä.
Kaivokadun akselin kehittämissuunnan määrittäminen on ollut liikennejärjestelmäsuunnitelman tärkeimpiä kysymyksiä. Sen vaikutuksia on selvitetty monipuolisesti. Selvityksissä on tarkasteltu laajasti kaikkien kulkumuotojen olosuhteita ja parantamismahdollisuuksia kävelykeskustaa koskevien kehittämistavoitteiden puitteissa. Selvitykset osoittavat, että Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi parantaa merkittävästi jalankulun ja joukkoliikenteen sujuvuutta sekä alueen viihtyisyyttä. Myös ympäristövaikutukset, kuten lähipäästöjen väheneminen, on arvioitu merkittäviksi. Elinvoimavaikutusten arviointi on osoittanut, että kestävän liikkumisen sujuvoituminen synnyttää kokonaisuudessaan enemmän myönteisiä elinvoimavaikutuksia kuin henkilöauto- ja tavaraliikenteen saavutettavuuden heikentyminen kielteisiä vaikutuksia.
Kaivokadun sulkemisesta läpiajavalta autoliikenteeltä ei selvitysten mukaan aiheudu merkittävää liikennekuormitusta muille alueen kaduille. Tämä johtuu siitä, että isommassa kuvassa koko eteläisen kantakaupungin läpiajomäärä laskee läpiajon hidastumisesta ja joukkoliikenteen palvelutason kasvusta seuraavien reitti- ja kulkutapamuutosten vuoksi. Helsingin niemen rajalla autoliikenteen määrä on vähentynyt 1980-luvulta lähtien. Käytännössä esimerkiksi keskustaan johtavan Sörnäisten rantatien liikennekuormitus vähenee, ja vaikka liikennettä ohjautuu Pohjoisrannan ja Esplanadin kautta nykyistä enemmän, ei näidenkään katujen liikennemäärät nouse kuin arviolta vuoden 2009 tasolle.
Keskustan autoliikenteen saavutettavuuden turvaamisessa keskustan huoltotunnelin kehittämisellä on tärkeä osansa ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Kaupunkistrategiaan on kirjattu, että haemme ratkaisut siihen, että huoltotunneli saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä myös parkkihallien sisäänajoon eri sisääntuloväyliltä. Käytännössä nykyiseen huoltotunneliin kohdistuvilla kehittämistoimenpiteillä pyritään mahdollistamaan idästä ja lännestä suorat ajoyhteydet kaikkiin huoltotunneliin kytkeytyviin pysäköintilaitoksiin. Kaivokadun joukkoliikennekadun toteuttamisen ja pysäköintilaitosten ajoyhteyksien parantamisen yhteisvaikutuksesta ydinkeskustan saavutettavuus autolla paranee verrattuna nykytilanteeseen.
Keskustan huoltotunnelia on toivottu kehitettävän niin, että se palvelisi huolto- ja pysäköintiliikenteen lisäksi myös yleistä läpiajavaa liikennettä. Vuoden 2025 talousarvion noudattamisohjeessa linjattiin, että kaupunginkanslian johdolla ja yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa selvitetään perusteellisesti, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttöä myös läpiajoväylänä.
Keväällä käynnistyneessä Keskustan huoltoväylän läpiajoselvityksessä on tarkasteltu konseptitasoisia ratkaisuja, jotka tukisivat keskustan huoltoväylän läpiajettavuuden mahdollistamista. Konseptitasolla selvitettiin paloturvallisuutta, kaupunkikuvallista soveltuvuutta sekä rakenne- ja kallioteknistä toteutettavuutta.
Selvitykseen perustuen todettiin, että nykyinen Kluuvin tunneli eli nykyisen huoltotunnelin itäpää ei sovellu läpiajoon. Selvityksen perusteella löydettiin kolme läpiajettavuuden kriteerit alustavasti täyttävää kehittämisvaihtoehtoa, jotka perustuvat huoltotunnelin laajentamiseen uusilla ajoyhteyksillä. Nämä vaihtoehdot sisältävät vielä epävarmuuksia, joita seuraavassa vaiheessa on tarkoitus tutkia tarkemmin. Vuoden 2026 alussa on tarkoitus aloittaa kaupunkiympäristön toimialan johdolla yleissuunnitelma-/rakennettavuusselvitystasoinen suunnittelu. Suunnittelussa tutkitaan sekä läpiajon mahdollisuutta että huoltotunnelien hyödyntämistä nykyisten pysäköintilaitosten sisääntuloväylinä. Tunnelin liikennemäärää joudutaan mahdollisesti rajoittamaan turvallisuuden varmistamiseksi, jos läpiajo sallittaisiin.
Lautakunta edellytti, että Kaivokadun sulkeuduttua autoliikenteeltä mahdollista lisääntynyttä autoliikenteen liikennekuormitusta alueen muille kaduille seurataan sekä myös katujen mahdollista ruuhkautumista, ja raportoidaan tästä lautakunnalle.
Käsittely
Vastaehdotus:
Nina Suomalainen: Lisätään lausuntoehdotuksen loppuun:
"Lautakunta edellyttää, että Kaivokadun sulkeuduttua autoliikenteeltä mahdollista lisääntynyttä autoliikenteen liikennekuormitusta alueen muille kaduille seurataan sekä myös katujen mahdollista ruuhkautumista, ja raportoidaan tästä lautakunnalle."
Kannattaja: Veli-Pekka Dufva
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Nina Suomalaisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
13.02.2024 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Marek Salermo, liikenneinsinööri
09 310 37106, marek.salermo@hel.fi