Sitovat toiminnan tavoitteet 2024, Helsingin kaupunki

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Vuoden 2024 talousarvion noudattamisohjeiden mukaan selvitys toteutumatta jääneistä sitovista toiminnan tavoitteista on esitettävä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista kaupunginhallituksessa.

Toimialojen, virastojen ja liikelaitosten sitovia toiminnan tavoitteita oli yhteensä 25 kappaletta. Jokaisella tavoitteella on yksi tai useampia tavoitteen toteutumista määrittelevää mittaria. Sitovan tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että kaikki sen toteutumista määrittelevät mittarit saavuttavat talousarviossa päätetyn tavoitetason.

Sitovista toiminnan tavoitteista 9 ei toteutunut. Kaupunginkanslian, rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunnan, taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunnan, kaupunkiympäristölautakunnan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan selvitykset vuoden 2024 talousarvion sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumatta jäämisestä ovat seuraavat:

Kaupunginkanslia

Tavoite ”Helsinki varmistaa riittävän luovutuskelpoisten tonttien määrän 8 000 asunnon aloitukselle vuonna 2024.” oli yhteinen kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kaksi mittaria, joista toinen, ”Aloitettujen asuntojen kokonaismäärä” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 8 000 ja toteuma oli 2 941 asuntoa.

Helsingissä oli vuoden 2024 lopussa runsaasti luovutuskelpoisia tontteja, yhteensä 17 568 asunnon rakentamiseksi. Kaupunki on siis omilla toimillaan mahdollistanut runsaan rakentamisen. Helsingissä alkoi kuitenkin vain 2 941 asunnon rakentaminen vuonna 2024. Asuntoja valmistui 4 067.

Keskeisenä syynä tavoitetta alhaisempaan asuntoaloitusten määrään on jo vuonna 2022 alkanut rakentamisen laskusuhdanne. Laskua edelsivät korkojen, kuluttajahintojen sekä rakentamiskustannusten huomattava nousu. Omistus- ja sijoitusasuntojen kysyntä on edelleen alhaista, ja vapaita vuokra- sekä omistusasuntoja on runsaasti markkinoilla. Rahoituksen saanti vapaarahoitteisille rakentamishankkeille on vaikeutunut merkittävästi.

Valtion tukema tuotanto on kannatellut rakentamisen tasoa. Valtion tukeman tuotannon osuus aloituksista oli reilu puolet. Kaupungin oma rakennuttaja ATT aloitti vuonna 2024 yhteensä 691 uudisasunnon rakentamisen, josta 74 % oli valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja ja loput Hitas-asuntoja.

Tavoite ”Sitoudumme valtuustokauden alussa käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen. Vuosittaiset talousarviot eivät ylitä vastuuperiaatteen mukaista menotasoa” oli kaupunginkanslian oma.

Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Käyttötalousmenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä kaupunkiorganisaationa itsellemme asettamaan tuottavuustavoitteeseen, joka on 0,5 prosenttiyksikköä.” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo, vastuuperiaatteen mukainen sallittu toimintamenojen menokasvu oli 3,1 % ja menojen kasvun toteuma oli 4,7 %.

Menokasvun ylittymisen pääsyynä oli varhaiskasvatuslainsäädännön edellyttämän kolmitasoisen tuen toteuttaminen, henkilöstörakenteen muutokset sekä alle 3-vuotiaiden suhteellisen määrän kasvun aiheuttama menojen kasvu varhaiskasvatuksessa. Toinen syy ylitykselle oli ammatillisen koulutuksen saamien harkinnanvaraisten valtionosuuksien ja lisäjärjestämisluvan käyttö, joihin valtio on myöntänyt kaupungille lisärahoitusta. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaupungin tuottamien palveluiden TA-kohdan menokasvu oli 6,7 % eli 84 miljoonaa euroa vuodesta 2023. Kasvu ylitti selvästi vastuuperiaatteeseen laskettavien menojen kasvun ja nosti menokasvun yli tavoitetason. Menokasvu edellisestä vuodesta syntyi pääosin henkilöstömenoista ja vuokrista.

Rakentamispalveluliikelaitos

Tavoite ”Hyvä asiakastyytyväisyys” oli liikelaitoksen oma.

Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Nettosuositteluindeksi (NSI), pisteluku” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 53,5 ja toteuma oli 46,0.

Asiakastyytyväisyydessä haettiin myönteistä kehitystä. Tavoitearvo 53,5 oli suurempi kuin rakennusalalla keskimäärin (41) ja suurempi kuin vuonna 2020 (NSI 43,9) ennen kehittämis- ja tuottavuusohjelman alkua. Toteuma (46,0) oli parempi kuin edellisenä vuonna (42,6). Vaikka tavoitteesta jäätiin, tulos kertoo joka tapauksessa siitä, että suositteluhalukkuus ja asiakaskokemus on korkealla tasolla.

Staran asiakkaiden määrä on pieni ja siten myös vastaajamäärä kyselyissä jää yleensä tavanomaisilla vastausprosenteilla pieneksi. Tällöin yksittäisten vastausten painoarvo mm. nettosuositteluindeksin muodostumisessa on suuri. Vuoden 2024 asiakaskyselyssä vastaajista 52 % (33 kpl) oli suosittelijoita, 41 % (26 kpl) passiivisia ja 6 % (4 kpl) arvostelijoita. Nettosuositteluindeksi saadaan vähentämällä suosittelijoiden prosenttiosuudesta arvostelijoiden prosenttiosuus.

Asiakaskokemusta heikentäviä tekijöitä on tunnistettu, ja ne liittyvät mm. hinnoitteluun, hintatasoon, aikataulujen pitävyyteen sekä informaation kulkuun. Kehittämis- ja tuottavuusohjelmalla on kehitetty tuottavuutta ja parannettu hintakilpailukykyä. Vuonna 2025 asiakaskokemusta parannetaan toteuttamalla arvontuoton toimenpideohjelmassa määritettyjä toimenpiteitä. Uudella hankintakategoriamallilla tavoitellaan kustannustehokkuuden lisäämistä palvelutuotannossa ja sillä tulee olemaan vaikutusta hintakilpailukyvyn parantumiseen.

Staran NSI:n kehitys 2020–2024

Taloushallintopalveluliikelaitos

Tavoite ”Asiakastyytyväisyys paranee” oli liikelaitoksen oma.

Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Asiakastyytyväisyys” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 4,00 ja toteuma oli 3,31.

Tulos parani edelliseltä vuodelta, jolloin se oli 3,25.

Vuoden 2024 asiakastyytyväisyyden tulos muodostuu sisäisille asiakkaille toteutetun kvartaalikyselyn ja palveluhallinnan palautekyselyn yhteistuloksesta. Laskennassa huomioidaan kyselyiden vastaajamäärät ja tulos lasketaan eri kyselyiden vastaajien suhteessa.

Asiakaskokemuksen mittaamisessa siirryttiin asteikkoon 1–6 aikaisemman 1–5 sijasta. Muutoksen tavoitteena on saada tarkempaa palautetta toiminnan kehittämistä varten. Asteikon muutoksen on ennakoitu jonkin verran laskevan saatavia tuloksia, koska neutraalia arviota 3 ei voi antaa.

Puhelinpalveluiden asiakastyytyväisyyden tuloksen puuttuminen vuoden 2024 tuloksista saattaa vaikuttaa kokonaistulokseen, sillä puhelinpalvelujen tulokset ovat aikaisemmin nostaneet kokonaistulosta. Vuonna 2023 puhelinpalvelujen asiakastyytyväisyys oli 4,2.

Kaupunkiympäristön toimiala

Tavoite ”Luonnon monimuotoisuuden edellytykset, viherverkon yhtenäisyys ja ekologiset verkostot turvataan suunnitelmallisen luonnonsuojelun ja uusien viheralueiden myötä.” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kaksi mittaria, joista toinen ”Luonnonsuojelualue-esitysten lukumäärä, muutos: 5 uutta luonnonsuojelualuetta (kpl)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 87 ja toteuma oli 85 luonnonsuojelualuetta.

Vuoden 2024 aikana ympäristö- ja lupajaostolle vietiin kolme uutta luonnonsuojelualue-esitystä.

Luonnonsuojelualue-esitysten määrä lasketaan ympäristö-ja lupajaostolle vuoden 2024 aikana tehdyistä esityksistä. Kolmen valmistelussa olleen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman teko viivästyi konsulttiin liittyvistä "force majeure -tyyppisistä" syistä ja vain kolme perustamisesitystä pystyttiin viemään päätettäväksi ympäristö- ja lupajaostoon vuoden 2024 aikana, joista yksi ilman hoito- ja käyttösuunnitelmaa.

Kaupunginhallitus päätti hakea viiden luonnonsuojelualueen perustamista Uudenmaan ELY-keskukselta vuonna 2024.

Kaksi vuodelle 2024 suunniteltua perustamisesitystä sekä yhden luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma viedään päätettäväksi vuoden 2025 ensimmäisen kolmanneksen aikana. Valtuustokauden aikana Uudenmaan ELY-keskus on tähän mennessä tehnyt perustamispäätöksen 17:sta Helsingin kaupungin hakemasta luonnonsuojelualueesta. Lisäksi se on päättänyt valtion hakemuksesta kahden luonnonsuojelualueen perustamisesta Helsinkiin.

Luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat kuuluvat jatkossa puitesopimusjärjestelmän piiriin mikä sujuvoittaa ja yhtenäistää hoito- ja käyttösuunnitelmien teettämistä. Luonnonsuojelualueiden perustamisprosessia kehitetään vuoden 2025 aikana, kun uuden luonnonsuojelualueohjelman 2025–2040 toteuttaminen alkaa.

Tavoite ”Kaupunkilais- ja asiakaskokemus paranee vahvemman asiakkuuksien johtamisen kautta.” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kaksi mittaria, joista toinen ”Kaupunkilais- ja asiakastyytyväisyys (asteikko 1–5)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 3,55 ja toteuma oli 3,19.

Mittarin tulos saadaan neljän eri kyselyn tuloksen keskiarvona. Kyselyt ovat: Yhdyskuntatekniset palvelut -kysely, Toimialan viestintätutkimus, KTI asiakaskysely (KTI Kiinteistötieto Oy:n asiakastyytyväisyyskysely) ja ATT:n (Asuntotuotanto) myynnin asiakaskysely.

Yhdyskuntatekniset palvelut -kyselyn tuloksista lasketaan keskiarvo. Kysely suoritetaan vuosittain huhti-toukokuussa ja tulokset saadaan syyskuun aikana. Kyselyn tulos vuonna 2024 oli 3,6.

Toimialan viestintätutkimuksen avulla selvitetään kadulla tehtävien töiden järjestelyiden toimivuutta ja kyselystä huomioidaan tätä asiaa koskevan kysymyksen tulos. Tutkimus tehdään vuosittain loppusyksyn aikana ja tulokset saadaan marraskuussa. Kyselyn tulos vuonna 2024 oli 2,7.

KTI asiakaskyselystä lasketaan kysymysten tulosten keskiarvo. Tuloksen laskennassa ei huomioita tilaverkkosuunnitteluun ja tilatietoihin liittyviä kahta kysymystä. Kysely suoritetaan kahden vuoden välein parillisina vuosina loka-marraskuussa ja tulokset saadaan joulukuun aikana. Mittarin lähtöarvona käytetään vuoden 2022 tuloksia. Kyselyn tulos vuonna 2024 oli 2,98.

ATT:n asiakastyytyväisyyskysely tehdään sekä Haso- että Hitas -kohteiden asukkaille muuton jälkeen. Mittarin tulos saadaan kyselyn kysymysten keskiarvona. Tuloksista kootaan yhteenveto vuosittain. Kyselyn tulos oli 3,47.

Asiakas- ja kaupunkilaistyytyväisyyden seurantakyselyiden tulokset laskivat seurantakaudella.

Tavoite ”Kaupunkitasolla asetetut kasvu- ja asuntotuotantotavoitteet saavutetaan” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli kaksi mittaria, joista toinen ”Kaavoitetaan vähintään 400 000 k-m² kaupungin maalle, 3v liukuva keskiarvo (k-m²)” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 400 000 ja toteuma oli 393 990 k-m².

Tavoitteessa on kyse kolmen vuoden keskiarvosta. Tämä oli aloitusvuosi. Ennusteena on, että huomioitaessa tämän ja ensi vuoden yhteenlaskettu asuntokerrosala, tavoite on mahdollista toteuttaa seuraavina mittausajankohtina.

Mitataan tarkistettujen asemakaavojen asumisen kerrosalaa. Tarkistetut asemakaavat tarkoittavat muistutus- ja lausuntovaiheen ohittaneita kaavoja. Raportointi tilinpäätöksen ja ennusteiden yhteydessä. 4Straction-työkalussa on jatkuva seuranta, josta voi tarvittaessa ottaa ajankohtaiset tiedot. Tiedot saadaan asemakaavoituksen seurantatiedoista. Keskiarvolaskenta tekee kaavoituksen seurannan järkevämmäksi vuosilaskennan sijaan, ja pehmentää luonnollista vuosivaihtelua kaavoituksen toteumassa ohjaten toimintaa pitkäjänteisempään suuntaan. Keskiarvo lasketaan tavoitevuoden ja kahden edellisvuoden tietojen keskiarvona.

Kaavoitustavoite on uusittu vuodelle 2024 tarkastelemaan vain kaupungin maalle tehtävää, asumiseen tähtäävää kaavoitusta. Samalla alettiin tarkastella kaavoitustavoitetta kolmen vuoden liukuvana keskiarvona. Vertailuarvoa keskiarvolaskennalle ei kuitenkaan vielä ole, koska aiempi kaavoitustavoite on ollut erilainen. 400 000 k-m2 kaavoitustavoite ei toteutunut useiden pienten tekijöiden takia.

Valmiiksi oli tiedossa, että vuodelle 2024 ohjelmoitujen asemakaavojen määrä on lähellä tavoiteltua 400 000 k-m2, kun taas tuleville vuosille ohjelmoidut määrät ovat selvästi suurempia. Tämän takia pienikin määrä palautettuja tai muuten keskeytyneitä kaavahankkeita riitti siihen, ettei tavoite täyttynyt.

Vuoden varrella eri hankkeissa syntyi monenlaisia uusia lisäselvitystarpeita. Etenkin vuoden loppupuolelle ohjelmoiduissa hankkeissa ei riittävää säätövaraa aikataulun osalta ollut, vaan tarkistetut kaavaehdotukset tuodaan uudelleen käsittelyyn lisäselvitysten kera vasta seuraavana vuoden aikana. Tulevina vuosina, kun kaavatavoitteen keskiarvolaskentaa varten on kulunut riittävästi aikaa, pienet viivästykset kaavahankkeissa eivät enää samalla tavalla vaikuta tavoitteen täyttymiseen.

Kaavojen yksilöllisen luonteen takia vuosittainen päätöksentekoon tuotava kerrosneliömetrimäärä vaihtelee osin runsaastikin. Tulevina vuosina päätöksentekoon tuodaan vuoteen 2024 verrattuna suurempi määrä kaavoitettuja kerrosneliömetrejä. Tuleville vuosille on ohjelmoitu suurempi määrä hankkeita, tai sellaisia yksittäisiä hankkeita, joiden sisältämä kerrosneliömetrimäärä on suurempi. Lisäksi on panostettu palvelukokonaisuuden yhteiseen toiminnan suunnitteluun jo kaavojen ohjelmointivaiheessa sekä yhteiseen koordinaatioon kaavojen toteutusvaiheessa. Myös kaavahankkeiden riskiarviointia ja varautumista on kehitetty. Lisäksi jatkuvasti kehitetään kvartaaliajattelua kaavojen ohjelmoinnissa siten, että kaavoja tuotaisiin päätöksentekoon tasaisemmin ympäri vuotta, eikä painottuen loppuvuoteen kuten aiemmin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Tavoite ”Peruspalvelujen saatavuus paranee” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut. Tavoitteella oli viisi mittaria, joista kaksi ”Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika” ja ”Asunnottomien määrä” eivät toteutuneet.

Perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömän käynnin odotusajan mittarin tavoitearvo oli, että kiireetön hoito toteutuu 14 päivän aikana.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 55 §:n mukaan hyvinvointialueen julkaisemien hoitoon pääsyn tunnuslukujen tulee perustua terveydenhuoltolaissa ilmoitettuihin enimmäisaikoihin. Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan hoitoon pääsyn raporttien laadussa on kuitenkin vielä puutteita.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan Hilmo (Hoitoilmoitusjärjestelmä) -aineistot on lähetetty uudelleen THL:lle joulukuussa 2024. THL:n hoitoon pääsyn raportteja päivitetään 20.1.2025 alkaen, jonka jälkeen niissä on huomioitu uudelleen lähetetyt aineistot. Lisäksi ammattilaisten Apottiin tekemät hoitoon pääsyn merkinnät vaativat selvitystä ja tarkempaa ohjeistusta.

THL:n raportin puutteiden vuoksi vastaavaa tietoa katsottiin Apotin raportilta (PAH Toteutuneiden käyntien odotusajat perusterveydenhuollossa). Aineiston suuren koon vuoksi otettiin otos (2–12/2024) ja otoksen mukaan 53 % hoitoon pääsystä tapahtui 14 vuorokauden enimmäisajassa ja 47 % ylitti enimmäisajan.

Hoitoon pääsyä perusterveydenhuollon avosairaanhoidon lääkärin kiireettömään palveluun on edistetty perustamalla terveysasemille lisää lääkäri- ja hoitajavakansseja. Hoito- ja palveluvelkarahoituksen ja sen mahdollistaman ylimääräisen henkilöstön poistuessa henkilöstön kokonaismäärä ei kuitenkaan kasvanut.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäritarkastusten toteuttamiseen ostopalveluna on vuonna 2024 mennyt merkittävästi rahaa. Toiminnallisilla muutoksilla tästä vapautuva raha on tarkoitus ohjata peruspalveluiden vahvistamiseen.

Erityisesti muiden ammattiryhmien ja lääkärien välistä työnjakoa kehittämällä pyritään edelleen parantamaan hoitoon pääsyyn liittyviä haasteita. Paljon palveluita tarvitseville asiakkaille nimetään hoitovastaava ja omalääkäri.

Asunnottomien määrän mittarin tavoitearvo oli, että 2024 lopussa yksin eläviä asunnottomia on 300 ja toteuma oli 786 (tilanne 11/2024).

Asunnottomuus lisääntyi edellisestä vuodesta 6,4 % eli 47 henkilöllä. Häädöt lisääntyivät Helsingissä 22 % 1.1.-20.11.24 välisellä ajalla. Häädön sai yhteensä 764 henkilöä.

Helsingissä on asutettu 1.1.-31.10.2024 välisellä ajalla yhteensä 1366 yksin asuvaa. Asumisneuvontapalveluilla on tavoitettu merkittävästi aiempaa enemmän asunnottomia ja ennaltaehkäisty asunnottomuutta. Häätö- ja perintäprosessit on selkiytetty yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Häätöjen suurin syy on vuokravelkaantuminen. Asuntojen vuokrat ovat nousseet, mutta samaan aikaan asumisen ja työttömyysturvan etuudet ovat laskeneet.

Asumisneuvonnasta ja asiakkaiden tukemisesta huolimatta yksinelävien asunnottomuus on kasvanut.

Tavoite ”Kokonaiskuva asukkaiden palvelutarpeista selkiytyy ja ymmärrys asiakaskokemuksesta lisääntyy” oli toimialan oma.

Tavoite ei toteutunut, koska tavoitteen mittari ”Toimialatasoinen sote-palveluiden NPS-suositteluindeksin tulos” ei toteutunut. Mittarin tavoitearvo oli 65 ja toteuma oli 64.

NPS-mittaamista laajennettu toimialalla vuoden 2024 aikana palvelukeskuksiin, perhekeskuksiin ja kouluterveydenhuoltoon. Asiakaskokemuksen tuloksen (tässä: NPS-tulos) paraneminen tapahtuu osana palvelujen toimintaa.

Kaupunginhallitus 03.03.2025 § 124

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36279

Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö 11.02.2025 § 21

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Outi Säntti, aluerakentamispäällikkö, puhelin: 310 25976

Pia Ojavuo, talousarviopäällikkö, puhelin: 310 76759

Merja Koski, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 36292

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 11.02.2025 § 18

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Helin, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 43087

Kaupunkiympäristölautakunta 28.01.2025 § 38

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Sillanpää, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36211

Laura Walin, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 33250

Tuuli Nikula, johtava asiantuntija, puhelin: 09 31036627

Marja Piimies, asemakaavapäällikkö, puhelin: 09 310 37329

Ilppo Soininvaara, johtava asiantuntija, puhelin: 09 310 35834

Hannu Seppälä, infrapäällikkö, puhelin: 09 310 38017

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta 16.01.2025 § 2

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 76524

Lauri Mörä, asiakkuuspäällikkö, puhelin: 310 78712

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta 03.12.2024 § 30

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Mari Kärnä, talouspäällikkö, puhelin: 09 310 25106

This decision was published on 20.03.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.